Lukemattomia ja luettuja kirjoja tekoälystä

SeOppi 1/2024
Teksti: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry
Kuva: Lauri Vainio

Syksyllä kirjamessujen aikaan lokakuussa havahduin siihen, että tekoälystä on tullut tosi monta julkaisua vuoden 2023 aikana. Jospa tilaisin ne kirjastosta ja kävisin läpi mitä niistä löytyy. Kirjat ovat olleet hyvin suosittuja, osan saan vasta huhtikuussa. Tässä lyhyt kuvaus kirjoista, joita olen tähän mennessä saanut luettavakseni. Kaikissa kirjoissa on avattu käsitettä tekoäly, kuvattu tekoäly teknologioita ja tekoälysovelluksia. Uhkat, mahdollisuudet ja työn muutos ovat myös teemoina kaikissa julkaisuissa. Tässä lyhyessä jutussa en voi syvällisesti mennä sisältöihin, tässä on vain lyhyt kuvaus, mitä kirjat pääasiassa sisältävät.

Kokeilin myös mitä maksuton ChatGPT minulle näistä kirjoista sanoisi. Ja sain juuri sen vastauksen, mitä olin odottanutkin: Valitettavasti minulla ei ole pääsyä reaaliaikaiseen tietokantaan kirjojen julkaisemisesta. Suosittelen tarkistamaan kirjakauppojen tai kirjastojen verkkosivuilta tai käymään paikan päällä selvittämässä ajantasaisen tilanteen. Voit myös etsiä kirjoja tekoälystä ja robotiikasta Suomessa toimivien kustantajien verkkosivuilta tai käyttää kirjaston tietokantoja, kuten Helmet-kirjastojen verkkopalvelua. Sieltä saat tietoa uusista julkaisuista kyseiseltä aikaväliltä. Tämä vastaus tukee hyvin sitä, että kirjallisuutta kannattaa seurata, sieltä löytyy ajankohtaista tietoa, vaikka tekoälytietous joka päivä uusiutuu.

Pasi Hänninen. (2021). Robotiikka ja tekoäly – Johdatus aiheeseen. Tammertekniikka. 351 s.
Tämä kirja antaa hyvän hyvän perustietämyksen robotiikasta ja tekoälystä, jotka ovat päivittäin läsnä arjessamme. Kirjassa käsitellään palvelu-, ohjelmisto- ja teollisuusrobotteja. Geneeristä tekoälyä ei vielä kirjan julkaisuvaiheessa ollut käytössä.Tekoälyn osalta on paneuduttu älykkyyteen, tekoälyn historiaan, koneoppimiseen, neuroverkkoihin ja robotteihin tekoälyn alustana.

Panu Raatikainen (toim). (2021). Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta : filosofisia näkökulmia. Helsinki: Gaudeamus. 300 s. ja Kari Leppälä: Robottipuisto – esseitä ihmisen ja koneen älystä. (2023).
Momentum-kirjat. 365 s.
Nämä kaksi kirjaa tarjoavat mielenkiintoisen ja monipuolisen kuvan tekoälyn herättämistä filosofisista kysymyksistä.

Raatikaisen toimittamassa kirjassa on 12 tekoälyn eri puoliin paneutuneiden suomalaisten filosofien ja kognitiotieteilijöiden kirjoittamaa artikkelia.

Kirjasta saa tietoa esimerkiksi syväoppimisen filosofiasta ja onko tekoälyjärjestelmällä tai robotilla jonkinlaisia oikeuksia tai moraalista vastuuta teoistaan. Kirjan sisällöt laajentavat myös ajattelua siitä, voiko kone ajatella ja onko mahdollista rakentaa keinotekoinen mieli.

Tekoälyä ja aivotutkimusta tutkivan tekniikan tohtori Kari Leppälän kirjassa Robottipuisto fokus on kognitio- ja neurotieteessä sekä tekoälytutkimuksessa. Kirjoittaja pohtii mielenkiintoisella tavalla ihmisen mieltä, teknologiaa ja mitä nämä ovat yhdessä. Hän pohtii mitä on mieli ja äly, mitä tekoälyn pitäisi parantaa. Vetääkö tekoäly vertoja todellakin ihmismielelle. Kumpi on rajallisempi kone vai ihminen. Näitä on hyvä pohtia kaiken hypen keskellä.

Hannu Toivonen. (2023). Mitä tekoäly on?: 100 kysymystä ja vastausta. Teos. 224 s.
Hannu Toivanen kirjoittaa kansantajuisesti tekoälystä. Tätä kirjaa voisin suositella kaikille. Kirja koostuu 100 kysymyksestä ja 1-31:een sanaan tiivistetystä vastauksesta. Tiivistyksiä seuraa hieman laveampi selitys. Pidin erityisesti kohdasta, missä kerrottiin, että jos tekoälylle näyttää videoita jalkapallopelistä, tekoäly ei suinkaan opi pelaamaan jalkapalloa vaan se oppii tuottamaan jalkapallovideoita. Tekoäly ei ymmärrä eikä ajattele, se noudattaa ohjelman kehittäjien antamia ja luomia sääntöjä.

Petteri Järvinen. (2023). Tekoäly ja minä. Tammi. 333 s.
Petteri Järvisen 36. kirja kertoo tekoälyn kehittymisestä, tekniikoista ja erityisen paljon on pohdintaa tekoälyn merkityksestä tulevaisuudessa.

Kolme ensimmäistä lukua on tekoälyn mielenkiintoista historiaa ja sen jälkeen kuvataan mitä tekoäly pystyy tekemään ja mitä se ei pysty tekemään. Esimerkiksi tekoäly sijoittajana ei ainakaan vielä ole menestynyt ihmistä paremmin. Koneen tekemät käännökset voivat näennäisesti näyttää hyvälle, mutta käännös voi jäädä “ohueksi”. Siitä puuttuvat alkuperäisen tekstin vivahteet. “Kieli ei ole pelkkää viestintää. Se on myös ajattelun työväline”.

Kirjan puolivälissä Järvinen innostuu kertomaan Einsteinin tutkimustyöstä ja kuinka vanha Einstein urautui ja jopa todisti “poikafyysikoiden” kvanttiteoriat vääriksi. Tuon luvun tarkoitusta vähän jäin ihmettelemään, mutta hyvin kirjoitettu kooste fyysikon elämästä ja jäihän siitä käteen, että meidän arkemme pyörii Einsteinen kehittämän suhteellisuusteorian varassa. Luku myös johdatti seuraavaan lukuun, missä pohditaan urautumista: “Jos Einsteinin kaltainen älyn jättiläinen urautui ja putosi alansa kehityksestä, mitä mahdollisuuksia meillä tavallisilla ihmisillä on pärjätä digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella?”. Koko seuraava luku antaa hyviä esimerkkejä siitä, miten on pidettävä huolta itsestä, että jaksaa olla kiinnostunut uudesta ja kehittää itseään. Järvinen tiivistää hyvin, että omasta osaamisesta huolehtiminen on suorastaan jokaisen kansalaisvelvollisuus.

Kirjan lopussa vielä pohditaan työn muutosta ja kirja loppuu dystopian ja optimismin välimuotoon. Meidän on opittava tekoälystä niin paljon, että emme enää luo lisää ongelmia sen avulla. Meistä itsestämme riippuu, tuleeko tekoälystä kaiken loppu vai uuden, loistavan ajan alku.

Jukka Kolari & Aleksi Kallio. (2023). Tekoäly 123 : matkaopas tulevaisuuteen. Docendo. 160 s.
Kirja on hyvin käytännönläheinen ja kertoo, minkälaisia sovelluksia on, mitä on kehitteillä ja miten tekoäly näkyy ihmisten arjessa nyt ja lähitulevaisuudessa. Kirjassa esitellään hyvin ChatGPT, DALL-E sekä muita graafisia työkaluja. Ohjeiden avulla näitä pääsee heti kokeilemaan.

Kirjassa kuvataan hyvin miten robotiikka ja tekoäly vaikuttavat työhön ja yritystoimintaan. Työvoimavaltaisilla aloilla tekoälyn ohjaamat robotti-apurit hoitavat jatkossa rutiininomaisia työtehtäviä. Ihmiset paimentavat apurien laumaa, koordinoivat kokonaisuutta ja suorittavat vaikeat tehtävät. Asiantuntijatehtävissä seurataan robotin luomia vastausvaihtoehtoja esimerkiksi asiakkaan kysymyksiin ja täydennetään vastauksia. Asiantuntemuksen vaatimukset koko ajan kovenevat, omaa oppimista ei voi siirtää tekoälylle. On opittava hyödyntämään sitä oikein oman osaamisen kehittämisessä.

Tero Ojanperä. (2023). Tekoälyn vallankumous: käsikirja. Alma Talent. 193 s.
Tero Ojanperä on Pohjoismaiden suurimman tekoäly-yrityksen, Silo AI:n, hallituksen puheenjohtaja ja perustajaosakas ja hän toimii Aalto-yliopiston työelämäprofessorina, keskittyen tekoälyn strategiseen tutkimukseen ja soveltamiseen. Hän pohtii hyvin, miten tekoäly vaikuttaa ammatteihin ja yhteiskuntaan. Kirjassa on kuvattu hyvin isojen ohjelmistotuottajien tekoälysovelluksia kuten Co-pilot, Bard ja Adobe Photoshop.

Vielä odottelen yhtä kirjaa: Immo Salo. (2023). Luova tekoäly mullistaa kaiken. Kauppakamari.

Ja jos näistä ei mikään napannut, niin kannattaa lukea tai kuunnella Petri Pölösen (2023) kirja Saisinko huomiosti?: Kirja, joka jokaisen somenkäyttäjän pitäisi lukea. Se pistää miettimään!