Sivistys ja digitalisaatio ne yhteen soppii – vai soppiiko?
SeOppi 1/2024
Teksti: Lauri Tuomi, KTT, toimitusjohtaja, Kansanvalistusseura säätiö
Kuva: Freepik
Digitalisaatio sivistyksen teemavuoden läpäisevänä teemana
Vietämme parhaillaan sivistyksen teemavuotta, jota koordinoi 150-vuotisjuhlavuottaan viettävä Kansanvalistusseura. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämän teemavuoden aikana tavoitteena on pyyhkiä pölyt sivistyksen päältä ja sanoittaa sivistys tähän päivään. Teemavuoden juhlatoimikunta valitsi kuusi pääteemaa, joiden kautta sivistystä tarkastellaan. Nämä pääteemat ovat kestävä tulevaisuus, yhdenvertaisuus, tiede, taide ja kulttuuri, lukutaito ja elinikäinen oppiminen. Läpäiseviksi näkökulmiksi haluttiin digitalisaatio ja myötätunto. Tässä artikkelissa tarkastelen erityisesti tekoälyä suhteessa näihin kuuteen teemaan.
Kestävä tulevaisuus -teemaa ei voida tarkastella ottamatta huomioon tekoälyn huumaavan nopeaa kehitystä. Kestävän tulevaisuuden nähdään rakentuvan sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden ympärille. Olemme vasta ottamassa ensimmäisiä askeleita tekoälyn hyödyntämisessä. Jo nyt näemme, että tekoäly voi parhaimmillaan olla auttamassa meitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa. Toisaalta tekoäly voi vierottaa meidät oppimisen ilosta, omista pohdinnoista ja kohtaamisista. Helsingin Sanomien kirjoituksessa 17.3.2024 tekoälystä povataan sekä utopiaa että dystopiaa, ja tämä muuttaa yhteiskuntaamme vielä odottamattomilla tavoilla. Haastankin kaikki mukaan vuoden aikana pohtimaan, miten rakennamme kestävää tulevaisuutta ja digitalisaatiota ilman, että kategorisoimme uudet teknologiat ja digitalisaation pahaksi tai hyväksi.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo -teemaan liittyvissä tapahtumissa pohditaan esimerkiksi monimuotoistuvaa Suomea, vammaisten yhdenvertaisuutta sekä oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Digitalisaation avulla oppiminen, työnteko ja yhä useammat vapaa-ajan palvelut tavoittavat kaikki: vai tavoittavatko? Voisin väittää, että tämä teema on yksi sivistyksen merkittävistä mittareista. Otammeko kaikki mukaan vai jäävätkö jotkut ulkopuolelle? Tekoälyn kielimalleja on jo moitittu jopa rasistisiksi. Some-maailman algoritmit ruokkivat vihapuhetta, digitaaliset palvelut unohtavat usein ikääntyvät tai vaikkapa vammaiset. Digisivistyksen voi nähdä perustaitona, johon kaikki tulee kutsua mukaan. Teeman ympärille toivommekin todella paljon keskustelua ja yhdessä oppimista tavoitettavamman, osallistavamman ja saavutettavamman – siis sivistyneemmän – yhteiskunnan rakentamiseksi.
”Tieteestä sivistykseksi” -teema nostaa esille sivistyksen juuret. Tietopääoma muuttuu sivistykseksi, kun se otetaan käyttöön paremman yhteiskunnan rakentamiseksi. Kansanvalistusseurakin aloitti toimintansa tieteellisen tiedon kansan- omaistamisesta. Kuluvan vuoden aikana tieteen merkitystä tuodaan esille useissa tapahtumissa. Näitä ovat mm. tieteeseen liittyvät luentosarjat, lukupiirit ja vaikkapa Tieteiden yö -tapahtuma. Digitalisaatio on luonut meille mahdollisuuden avoimeen tieteeseen. Sivistysvaltiomme kehittäjät 150 vuoden takaa myhäilisivät tyytyväisinä, että vihdoin tiede on tullut jalustalta kaikkien saataville. Tämä aika on tuonut esille näennäistiedon hyödyntämisen, kybervaikuttamisen ja väärän tai valheellisen tiedon käyttämisen vallan keinona. Tekoälyn kielimallit johdattelevat meitä tarkkaan valikoidun ja seulotun tiedon ääreen. Aistein havaittavan aidon tiedon lähteille on yhä vaikeampi mennä. Tekoäly tuottaa kuvaa, ääntä, videota ja tekstejä, joista on enää vaikea erottaa mikä on totta ja mikä ohjelmistojen luomaa kuvitelmaa todellisuudesta. Sivistys on tässä tekoälytiedon vallankumouksessa kantava voima. Osaava kansakunta pyrkii tutkitun tiedon äärelle, ymmärtää tutkimustyön lainalaisuudet ja on kriittinen kvasitietoa kohtaan.
Kulttuuri ja taide sivistyksen edelläkävijänä -teemaan liittyviä tapahtumia tänä vuonna ovat mm. Taidetarinoita ja perinneporinoita -tapahtuma, Sivistyksen ihmeitä -luentosarja ja useat konsertit sekä kirjallisuustapahtumat. Digitalisaatio on tullut luontevasti osaksi kulttuurin ja taiteen tekemistä. Teemavuoden aikana esimerkiksi Kansallisgalleria avaa virtuaalisen Hugo Simbergin maailma -näyttelyn kaikkien saataville. Taide tulee kansalaisen luo. Kaiken kaikkiaan tekoäly luo mahdollisuuksia tukea luovaa prosessia, tuoda esille kulttuurista moninaisuutta ja auttaa myös kulttuurin tai taiteen tutkimusta. Samalla on hyvä pohtia, onko kulttuurin ja taiteen kuluttajan hyvä aina välillä pitää tauko digivälineistä, ja vain elää hetkessä nauttien taidenäyttelystä, näytelmästä, konsertista – ja olla läsnä hetkessä?
Viides teema on lukutaito ja dialogi. Lukutaidon sanotaan olevan kriisissä. Lasten ja nuorten lukutaidon edistäminen on nostettu myös hallitusohjelmaan. Lukutaito on sivistyksen perusta ja se on ollut ylpeyden aiheemme. Nyt on kuitenkin syytä olla huolissaan. Kännykät tahtovat viedä huomiomme ja keskittymiskykymme. Pitkien tekstien lukeminen tuntuu vaivalloiselta. Lukeminen on digitalisaation myötä muutoksessa: äänikirjoilla on vankka kannattajakuntansa, lyhyet tekstit näyttävät vieneen voiton pitkien tekstien lukemisesta, vanhempien digiaika on näkynyt myös lasten kiinnostuksessa lukemiseen jne. Tekoäly on jo kirjoittanut kirjoja ja myös käännöksissä tekoäly on apuna. Tekoäly haastaa perinteisen tekijänoikeuskäsityksen. Kirjailijat ovat uudessa tilanteessa entistä ahtaammalla, ja esimerkiksi tietokirjallisuuden kustantaminen on vähentynyt radikaalisti. Teemavuoden aikana lukutaitoa käsitellään useissa tapahtumissa. Tarjolla on esimerkiksi lukuviikko, kaiken kansan kirjapäivä, lukupiirit, vanhan kirjallisuuden päivä. Tähän teemaan liittyy myös dialogi.
Kuudes teema on elinikäinen oppiminen ja sivistys. Meillä on ollut vahva usko oppimiseen ja sen merkitykseen paremman tulevaisuuden luojana. Nyt tätä uskonvahvistusta tarvitaan. Tiedekeskuksemme kävijöiden kanssa olemme pohtineet usein sitä, miksi tulevaisuushorisonttimme on niin lyhyt. Tuntuu siltä, että muutaman vuoden päähän katsominen on vaikeaa. Teemavuoden aikana toivomme, että kipinää elinikäiseen oppimiseen ja tulevaisuususkoon saadaan vahvistettua. Oppimisen mahdollisuuksia on ympärillämme loputtomiin. Jokainen hetki, jossa kohtaamme toisiamme luo mahdollisuuksia oppimiseen. Tekoäly ja digitalisaatio helpottavat oppimista ja etäoppiminen on mahdollista todistetusti myös äärimmäisissä olosuhteissa. Elinikäinen oppiminen vaatii myös yhteiskunnan suojelusta. UNESCOn sanoin elinikäinen oppiminen on kaikkien perusoikeus. Teemavuoden aikana esimerkiksi vapaan sivistystyön sektori tuo näkyviin kaikille ja kaikkialla tarjolla olevat mahdollisuudet oma-aloitteiseen oppimiseen.
Lopuksi voidaan todeta, että kyllä sivistys ja digi yhteen sopivat, mutta ei ilman digisivistynyttä arviointia, pohdintaa ja kehittämistä. Lämpimästi tervetuloa mukaan teemavuoden tapahtumajärjestäjäksi tai osallistumaan tapahtumiin – ja uudelleen sanoittamaan sivistystä digiaikaamme.
Lisätietoja sivistyksen teemavuodesta: www.sivistys.fi
Tiedekeskus Sopen Suomi-kiertue
- 4.-26.3.2024 Tampere
- 4.-30.4.2024 Turku
- 1.5.-1.6.2024 Jyväskylä
- 6.6.2024 ProCom-päivä (Pikku-Finlandia)
- 25.-28.6.2024 Suomi Areena, Pori
- 13.-27.9.2024 Joensuu
- 27.-28.9.2024 Hyvin sanottu -festivaali, Lahti
- 1.-25.10.2024 Pääkirjasto, Vaasa
- 28.10.-15.11.2024 Arktikum, Rovaniemi
- 16.-30.11.2024 Rovaniemi Tiedekeskus Pilke
