Analytiikka oppijan tukena – oman kehittymisen seuranta lisää tunnetta osaamisen omistajuudesta
SeOppi 1/2021
Teksti:
- Henri Karjalainen, Qridi Oy
- Jukka Lehtoranta, IslaCat edu Oy
- Tomi Rautaoja, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus
- Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Taidoista puhuttaessa mittarit ja mittaaminen eivät tule ensimmäisenä mieleen. Toki taito- ja taideaineissa annetaan numero ja niille on olemassa arvioinnin perusteet, mutta miten erilaisten laaja-alaisten taitojen karttumista voi mitata ja tuoda näkyväksi ja miten oppimisanalytiikka voi tukea tässä prosessissa?
Oppijan näkökulmasta esimerkiksi kertotaulut ovat helppo tapa tutkia oman osaamisen karttumista. Tarpeeksi kun harjoittelee, niin 5*5=25 automatisoituu ja oppija huomaa, että harjaantumista on tapahtunut.
Vuorovaikutustaidoissa onkin sitten jo ihan erilaiset haasteensa. Termi “vuorovaikutustaidot” sisältää monia alataitoja, joiden sanallistaminen ja kuvaaminen oppijan iän ja tason mukaan on tärkeää. Itsearvioinnissa saatetaan kysyä oppilaan omaa arviota ryhmätyötaidoistaan. Miten alakouluikäinen oppija voi arvioida ryhmätyötaitojaan, jos ei tiedä mitä kyseessä olevat taidot ovat, tai mihin hänen pitäisi omaa osaamistaan verrata?
Markus Packalén kuvasi bloggauksessaan Opetussuunnitelmapalikat järjestykseen opetussuunnitelman tavoitteita, sisältöjä ja laaja-alaisen osaamisen taitoja kuutiopalapelin palikoina. Opettaja voi suunnittelun avaimeksi valita minkä tahansa kuution syrjistä ja siten varmistaa, että kokonaisuudessa on käsitelty jokainen vaadittava kuutio ja oppijalle on muodostunut oikea kuva.
Aktiivisen oppijan käsite sisältää ajatuksen, että oppija on itse vastuussa oppimisestaan ja pystyy itse vaikuttamaan oppimisprosessiinsa. (Halinen ym. 2016). Tämä vaatii, että oppimistavoitteet ovat selkeät, oppimispolut sisältöineen tukevat oppijaa taidon harjaantumisen eri vaiheissa ja oppija pystyy seuraamaan omaa kehittymistään. Ei siis pelkästään etenemistään tehtävästä toiseen vaan myös kehittymistä. Kehittymisen seurannassa oppimisanalytiikka pystyy tukemaan oppijaa.
Meidän täytyy siis
- purkaa taidot tavoitteiksi ja tehtäviksi,
- määrittää millä keinoin ja missä yhteydessä taidon karttumista mitataan,
- määrittää millaisella asteikolla taitoa voidaan mitata ja
- mitä asteikko käytännössä tarkoittaa oppijan näkökulmasta, jotta hän pystyy arvioimaan, miten hän voi saavuttaa korkeamman osaamistason.
Opettajan näkökulmasta tämä voi kuulostaa työläältä ja isolta prosessilta. Hyöty tulee kuitenkin lopulta siitä, että synnyttämällä dataa oppijan tueksi, oppijan motivaatio säilyy, opettaja tietää millä tasolla oppijat etenevät ja hän kehittää tarpeen mukaan omaa opetustaan, jotta oppijat saavuttavat parhaan mahdollisen osaamistasonsa.
Analytiikka arvioinnin ja laaja-alaisten taitojen opettamisen tukena -koulutus alkaa tammikuussa 2022. Koulutuksessa keskitymme yhdessä purkamaan taitoja kuutioiksi ja löytämään itselle parhaan tavan hyödyntää teknologiaa datan keruuseen ja oppimisanalytiikan kehittämiseen.
Lähteet
Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen, E., Nilivaara, P. Raami, A. & Vainikainen, M-P. (2016) Ajattelun taidot ja oppiminen. PS-kustannus
Mukaan koulutukseen!
Kohderyhmä: Perusopetuksen ja toisen asteen opettajat
Koulutustapaamiset:
13.1.2022 klo 14-16 Orientaatiowebinaari
2.2.2022 klo 9-15 Ensimmäinen etäpäivä
22.2.2022 klo 9-15 Toinen etäpäivä
22.3.2022 klo 9-15 Kolmas etäpäivä
5.5.2022 klo 13-15 Päätöswebinaari
Koulutus on OPH:n rahoittamaa opetushenkilöstön täydennyskoulutusta ja osallistujille maksutonta.
Tarkemmat tiedot: https://eoppimiskeskus.fi/projekti/analytiikka-arvioinnin-ja-laaja-alaisten-taitojen-opettamisen-tukena/
