Kirjan ja ATK:n päivä
SeOppi 1/2019
Teksti: Teemu Leinonen
eOppimisen neuvottelukunnan kolumni
Huhtikuussa vietämme taas kirjan ja ruusun päivää, kirjallisuuden juhlapäivää. UNESCO:n 1965 perustaman päivän ajatus on, että naiset antavat miehille kirjoja ja miehet puolestaan naisille ruusuja. ”Mitä?” arvaan 14-vuotiaan lapseni parkaisevan: “miehille kirjoja, naisille ruusuja?”
Koulun ikiaikainen tehtävä on yhtäältä säilyttää ja toisaalta uudistaa kulttuuria. Näitä tehtäviä ei tulisi asettaa vastakkain. Ne ammentavat toinen toisistaan. Perinteiden vaalimisen ja uuden luominen luovat jännitteen, jossa syntyy oivalluksia.
Koulun konservatiivisuus luo parhaimmillaan koko kouluyhteisölle turvallisen ympäristön luoda uutta. Perinteeseen takertuminen taas tukahduttaa luovuuden.
Tekemättä virheitä emme opi. Koulun tulee olla paikka, jossa saamme mokata; puhua tyhmiä, tehdä kirjoitusvirheitä, laulaa väärin ja piirtää huonosti. Koulun kodinomaisuus puoltaa paikkaansa. Oma luokka, jossa tutut kuvat seinillä ja tutut kirjat hyllyssä luovat meille psykologista turvallisuudentunnetta. Turvallisuus, tunne siitä, että minusta välitetään sekä keskinäinen kunnioitus luovat pohjan oppimiselle ja itsensä toteuttamiselle.
Koulun tehtävä kulttuurin uudistajana on aivan yhtä tärkeä kuin sen tehtävä säilyttää kulttuuria. Saksassa kerrotaan koulujen olleen avaintekijä kierrättämisen levittämisessä koko maahan 80-luvulla. Lapset kierrättivät koulussa ja kysyivät sitten kotona, miksi meillä ei kierrätetä? Viime vuosina koulun kautta monessa kodissa on keskusteltu sukupuolesta — sukupuolten tasa-arvosta, rooleista ja biologiasta — luultavasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kansalaisten sukupuolitietoisuuden voidaan olettaa lisääntyneen.
Koulun kautta tapahtuvassa kulttuurin uudistamistyössä tärkeää on sen vankka tieteellinen pohja. Koulu uudistaa kulttuuria tieteellisen maailmankuvan lähtökohdista. Samalla se opettaa nuorille, mitä on tutkimus.
Kierrätys ei ole fillarikommunismia vaan pyrkimys vastata tieteellisesti osoitettuihin, kasvaviin ympäristöongelmiin. Sukupuolitietoinen opetus ei ole ateistien salaliitto rikkoa perinteisiä sukupuolirooleja, vaan toimintatapa, joka vastaa tutkimuksella todistettuun tietoon, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
ATK, eli automaattinen tietojenkäsittely tuli suomalaisiin kouluihin ensiksi 1980-luvulla ja toden teolla 90-luvun lopun Internet-huumassa. Nykyisin ATK:n sijaan kouluissa puhutaan tieto- ja viestintäteknologiasta, verkko-oppimisympäristöistä, e-oppimateriaaleista, oppimisanalytiikasta ja tekoälystä. ATK:ta kaikki.
Aikoinaan ATK:n tuominen osaksi kouluopetusta edusti kehityksen huippua. Ajattelimme, että kun maailma muuttuu, tulee koulunkin muuttua. Jokaiseen kouluun rakennettu ATK-luokka ja Internet-yhteys kertoivat, että koulu ei ole jämähtänyt menneisyyteen.
Tänään ATK on osa jokapäiväistä elämäämme. Elämme ATK:n kanssa. Elämme ATK:ssa. Elämme ATK:lle. Näin ollen jokaisen meistä on myös syytä ymmärtää ATK:ta. Tällä hetkellä näin ei ole. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan vain 39 % suomalaisista tietää, että Facebookin uutisvirran näkymästä päättää algoritmi.
Ehdotan, että kirjan ja ruusun päivä muutetaan kirjan ja ATK:n päiväksi. Teemapäivänä tulee tutustua yhteen kaverin kaveriin. Ottaa yhteyttä, sopia tapaaminen ja antaa uudelle ystävälle kirja. Vastalahjana kirjan saaja etsii Internetistä ATK:hon liittyvän tiedon, jonka hän jakaa uudelle ystävälleen sekä julkisesti sosiaalisessa mediassa tunnisteella #kirjanjaATKnpäivä. Samaan viestiin tulee laittaa myös kirjan nimi, jonka viestin lähettäjä lahjaksi sai.
