Sähköä ylioppilastutkintoon

Teksti Kaisa Vähähyyppä Ylioppilastutkintolautakunta

”Ylioppilaaksi pääseminen on kaikkina aikoina täyttänyt entisen koulupojan rinnan riemulla, sitä hilpeämmällä ja puhtaammalla, mitä paremmin hän koulusta lähtiessään on pystynyt velvollisuutensa täyttämään”. Näin kirjoitti J.V. Snellman 1876 uusille ylioppilaille tarkoitetussa opaskirjassa.

Ylioppilastutkinto voi 160-vuoden kokemuksella kuvata itseään instituutioksi. Se on kansainvälisestikin arvostettu riippumaton tutkinto, joka mittaa lukiokoulutuksen antamia tietoja ja taitoja sekä kypsyyttä ja samalla toimii keskeisenä väylänä korkeakouluopintoihin.

Ylioppilastutkinto on kokenut paljon muutoksia elinkaarensa aikana jo tähän mennessä pitäen kiinni riippumattomuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Alkuvaiheen suullisista kokeista edettiin kirjallisiin kokeisiin, otettiin käyttöön kaksi koekertaa muillekin kuin kevään kirjoituksissa hylätyille ja päädyttiinpä antamaan naisillekin mahdollisuus osallistua tutkintoon. Lukuisia muitakin muutoksia on tehty tutkinnon pitkässä historiassa. Merkittävimmät uudistukset nykymuotoisessa tutkinnossa ovat olleet tutkinnon hajauttamismahdollisuus kolmelle koekerralle sekä aiemman reaalikokeen jakautuminen erillisiin yksittäisten reaaliaineiden kokeisiin.

Ylioppilastutkinnon kuten muunkin koulutuksen tulee seurata aikaansa. Tieto- ja viestintätekniikka on osa meidän kaikkien jokapäiväistä elämää, sekä työssä että vapaa-aikana. Nuoret tarvitsevat sekä jatko-opinnoissaan että tulevassa työssään alasta riippumatta ainakin perustaitoja tietotekniikasta. Tämä on ymmärretty myös opetussuunnitelmia laadittaessa. Jo vuoden 2003 lukion opetussuunnitelman perusteissa on korostettu moneen otteeseen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön merkitystä.

Opetussuunnitelmista huolimatta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ei ole levinnyt toivotulla tavalla lukioihin. Eräänä, joskaan ei ainoana, syynä on pidetty ylioppilaskirjoituksia, jotka on suoritettu perinteisellä menetelmällä – kynällä ja paperilla. On ymmärrettävää, että ylioppilastutkintoon valmistaudutaan juuri niillä menetelmillä, joita tutkinnossa käytetään.

Luonteva jatkumo asialle onkin muuttaa tutkinto hyödyntämään tietotekniikkaa. Tämä tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan ja asiaan valmistautuminen on täydessä käynnissä Ylioppilastutkintolautakunnassa. Asia ei voi tulla kenellekään yllätyksenä, niin pitkään aiheesta on puhuttu.

Toteutuksen tekniset haasteet ovat melkoiset sekä tutkinnon organisoinnissa, mutta myös lukioissa. Jokainen lukiolainen tarvitsee tutkintoa varten käyttöönsä sellaisen tietoteknisen laitteen, joka on hänelle tuttu ja turvallinen. Teknisten asioiden ihmettelyyn ei tutkintotehtäviin vastatessa saa kulua aikaa. Luontevaa olisikin se, että oppilaat saisivat halutessaan käyttää omia laitteitaan tutkintoa suorittaessaan. Luonnollisesti kouluilla pitää olla riittävä määrä laitteita niiden kokelaiden käyttöön, jotka eivät voi tai halua hyödyntää omia laitteitaan. Tehtävät toki pitää laatia siten, että laitteen koolla, merkillä, hinnalla tai millään muullakaan ulkoisella seikalla ei ole merkitystä suoritukseen. Tehtävien laadinnalle tietotekniikka tuleekin tarjoamaan lähes rajattomasti mahdollisuuksia ajattelun taitojen mittaamiseen ulkoa opitun toistamisen sijaan.

Tutkinnon suorittamisen haasteiden lisäksi tarvitaan tutkintologistiikkaa varten mittavat tekniset ratkaisut Ylioppilastutkintolautakunnassa korvaamaan nykyiset äärimmäisen tarkoiksi viritetyt toiminnot. Tällä hetkellä paperia siirtyy kahdesti vuodessa rekkalasteittain välillä YTL–lukiot–YTL. Jokainen vaihe on tarkasti mietitty ja aikataulutettu, jotta yksikään kokelas ei jäisi ilman koetehtäviä yhdessäkään lukiossa. Jokainen suoritus puolestaan pitää päätyä sensorien arvioitavaksi tiukassa aikataulussa. Luonnollisesti tämä tarkoittaa jatkuvaa yhteistyötä lautakunnan ja lukioiden välillä. Kaikki toimii nyt, yhtä tarkka ja toimiva prosessi pitää luoda myös tietotekniseksi ratkaisuksi.

Haastetta vastaanottamassa YTL:ssä on aloittanut erillinen projektiryhmä, joka täydentyy vielä myöhemmin. Tavoitteena on avoin tiedonjako projektin eri vaiheista sitä mukaan, kun asiat etenevät.

Milloin tietotekniikka sitten oikeasti tulee tutkinnon suorittamiseen? Tavoitteena on toteuttaa ensimmäiset kokeet tietoteknisesti vuonna 2016. Kokeiden määrää lisätään tutkintokerroittain kunnes 2019 koko tutkinto on sähköinen.

Miten lukiot voivat valmistautua asiaan, jos teknisiä ratkaisuja ei ole vielä päätetty? Nyt viimeistään on aika ottaa tieto- ja viestintätekniikka jokapäiväiseksi osaksi opetusta ja oppimista. On tärkeää, että kaikki nuoret oppivat myös tietotekniikan hyötykäytön ja mahdollisuudet opiskelussa, viihdekäyttö tulee joka tapauksessa vapaa-aikana. Koulutuksen järjestäjän muistilistalle on hyvä laittaa riittävien verkkoyhteyksien turvaaminen sekä oppilaiden omien koneiden käyttömahdollisuuden varmistaminen.

Ylioppilastutkinto on suuren uudistuksen edessä – lähdetään ratkaisemaan haasteita avoimin mielin yhteistyössä.

Lisätietoja

Sähköistämisprojektia voi seurata osoitteessa www.digabi.fi