Opettajien tihenevät ja erikoistuvat nettiverkostot

SeOppi 1/2014
pdf | SlideShare

Kollegaverkostoissa apu ja tuoreimmat vinkit ovat lähellä. Kymmenen vuotta sitten ensimmäiset opetusalan pioneerit perustivat blogeja, sen jälkeen vähin erin mukaan tulivat Jaikut, Facebookit, Ningit, Twitterit. Tänä päivänä yhä useampi löytää omansa lukuisten erityisryhmien joukosta ja ellei löydä, perustaa sellaisen.

Vuonna 2007 tilapäisenä tapahtumasivustona alkunsa saanut Sometu, Sosiaalinen media oppimisen tukena -verkosto on ollut alansa tienraivaaja. Suomalaiset opettajat ja muut oppimisen uusista ulottuvuuksista kiinnostuneet olivat ripeitä valloittamaan helppokäyttöisiä avoimen verkon palveluita oppimisen käyttöön.

Virtuaaliopetuksen päivillä ja ITK-konferensseissa hyödynnettiin verkostoja: netissä tutustuneet tapasivat toisiaan ja tapahtumia liverapoiltiin eli kirjoitettiin avoimeen verkkoon muistiinpanoja. Yhteisöllisyys, auttaminen ja kokeilukulttuuri leimasivat somen opettajaverkostoja varhaisvuosina.

Sometun jytky tapahtui ITK-konferenssissa 2009, jolloin verkoston ensimmäinen laaja netitse koottu esityskokonaisuus veti väkeä magneetin lailla. Teemaseminaari oli sijoitettu alakerran perimmäiseen saliin. Istumapaikat loppuivat, tunnelma oli katossa. Ihmiset olivat oivaltaneet toinen toisilta oppimisen riemun. Verkostossa saattoi tavoittaa jotain, mitä lehdet, järjestöt, oma työpaikka tai lähipiirin tuttavat eivät tarjonneet. Oma ammatillinen ajan tasalla pysyminen muutti taskuun älylaitteiden, verkostojen ja mobiilisovellusten avulla.

Sometun keskeinen verkostoitumispaikka sijoittui Ning-palveluun, jossa on pakattu samaan palveluun yhteisöllisen toiminnan keskeisiä aktiviteetteja: mahdollisuus luoda oma profiilisivu ja kontaktoida toisia käyttäjiä, mahdollisuus avata keskusteluja, perustaa ryhmiä, kirjoittaa omaa blogia, jakaa valokuvia ja videoita sekä ilmoitella tapahtumista. Sometun Ning on edelleen olemassa osoitteessa www.sometu.fi. Sivusto on valtaisa aarreaitta menneiden vuosien pedagogisia keskusteluja, yhteistä tutkailua, käsiteanalyysejä ja hörhöilyä.

Otavan Opisto oli merkittävässä roolissa Sometun syntyaikoina ja on edelleen Suomen eOppimiskeskuksen kanssa turvaamassa verkkopaikkojen pysyvyyden. Molemmat organisaatiot ovat olleet AVOhankkeen voimin tukemassa oppimista avoimissa verkostoissa ja opetusalan ihmisten verkostoitumista.

Sometu on yhdistänyt ihmisiä, jakanut tietoa, järjestänyt tapahtumia ja antanut mallia siitä, miten verkon kautta voi tehdä aitoa ja todellista ammatillista yhteistyötä. Sometu onkin tarjonnut monelle hyvän harjoituskentän verkostomaiseen toimintaan.

Sometu ja AVO ovat tuottaneet omalta osaltaan alkueväitä verkostoitujille:
suomalainen hashtag-kirjasto Twitterin käyttäjille http://bit.ly/htag-fi
Opeverkostot-wiki http://opeverkostot.wikispaces.com/
opasteita somepalveluiden käyttöönottoon http://bit.ly/AVOsomeoppaat

2010-luvulle tultaessa oppimiseen liittyvä kiinnostus laajeni erityisesti Twitteriin ja Facebookiin. Myös bloggaaminen on pitänyt pintansa. Opeverkostot-wikin Facebooklistauksesta löytyy 100 suomalaista eri aihepiireihin erikoistunutta verkostoa. Pienen kielialueen ja pienen maan kohdalla melkoinen määrä.

Nyt oppimisen kehittäjät tutkivat yhteisöllistä ja avointen verkostojen oppimista sellaisissa verkkopalveluissa kuin LinkedIn, Google+, Edmodo, Pearltree, RebelMouse, Pinterest, Instagram, Diigo, Thinglink. Kokeilukulttuuri jatkuu.