OECD:n vertailuraportti: Suomalaisnuoret ikätovereitaan enemmän koulutuksessa

OECD julkisti tiistaina koulutusjärjestelmiä vertailevan vuosijulkaisunsa Education at a Glance (EAG). Julkaisu kertoo OECD:n jäsenmaiden koulutuksen tilasta ja kehityksestä pääosin vuodelta 2008, mutta mukana on  runsaasti kehitystrendejä kuvaavaa tietoa kymmenen vuoden ajalta.

Vuonna 2008 yhteensä 43 prosenttia 20-29-vuotiaista suomalaisista oli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. OECD:n keskiarvo oli 25 prosenttia. Sen sijaan 15-19 -vuotiaissa suomalaiset nuoret eivät ole OECD-maiden kärjessä, vaikka melkein 90 prosenttia ikäluokasta oli koulutuksessa. Puolassa, Belgiassa ja Sloveniassa yli 90 prosenttia 15-19 -vuotiaista oli koulutuksessa.

Vuosina 1995-2008 koulutukseen osallistuminen 15-19 -vuotiaiden ikäluokassa on kasvanut OECD-maissa ja Turkissa, Meksikossa ja itäisen Euroopan maissa. Suomessa kasvua oli vuodesta 1995 vuoteen 2008 kuusi prosenttiyksikköä. Sen sijaan koulutukseen osallistuminen ikäryhmässä 20-29 -vuotiaat kasvoi Suomessa merkittävästi vuosina 1995-2005 – yhteensä 28 prosentista 43 prosenttiin. Sen jälkeen osallistuneiden osuus on pysynyt samana. Lukuun vaikuttaa ennen kaikkea ammattikorkeakoulukoulutuksen kasvu.

Suomessa alle 20-vuotiaat ovat muita maita harvemmin korkeakouluissa. Kun Etelä-Koreassa 2/3 18-vuotiaista on korkeakoulussa, vastaava osuus Suomessa on vain yksi prosentti. Suomalaisista 19-vuotiaistakin vain 20 prosenttia on korkeakoulussa, kun Etelä-Koreassa 77 ja Yhdysvalloissa 52 prosenttia 19-vuotiaista on korkea-asteen koulutuksessa. Saksassa ja muissa Pohjoismaissa siirtyminen korkea-asteen koulutukseen on vielä hitaampaa kuin Suomessa.

Puolet suomalaisista korkeakouluopiskelijoista valmistuu alle 27-vuotiaina, kun OECD:ssä vastaavasti valmistutaan 25-vuotiaina. Vain Ruotsissa ja Islannissa valmistuneet ovat mediaani-iältään vanhempia kuin Suomessa. Vanhin viidennes Suomessa valmistuneista on jo yli 33-vuotiaita eli melkein kymmenen vuotta vanhempia kuin britit. Ruotsin ja Islannin lisäksi Uudessa-Seelannissa on valmistuneiden joukossa merkittävässä määrin vanhempiakin opiskelijoita. Näissä maissa vanhimpaan viidennekseen kuuluvat valmistuneet ovat yli 35-vuotiaita, Islannissa 39-vuotiaita tai vanhempia.

Koulutus hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa

Raportissa on esitelty koulutuksen laskennallisia hyötyjä yksilön sekä yhteiskunnan kannalta. Yhteiskunnalle toisen asteen koulutuksesta koituva hyöty oli Suomessa  13 100 euroa (miehet) ja 9 800 euroa (naiset) yhtä tutkinnonsuorittajaa kohden. OECD:n vastaavat keskiarvot ovat 28 200 euroa ja 22 800 euroa.

Korkeakoulutuksesta suomalainen yhteiskunta hyötyy OECD:n keskimääräistä enemmän eli 84 400 euroa (miehet), kun OECD:n vastaava summa on 67 800 euroa. Naisten korkeakoulutuksessa Suomi (32 700 euroa) jää OECD:n keskiarvon 41 200 euroa alle.

Maiden välillä on eroja. Saksassa korkeakoulutettu mies tuottaa yhteiskunnalle laskennallista hyötyä 140 700 euroa. Portugalissa ja Turkissa naisen korkeakoulukoulutus on yhteiskunnalle tuottoisampaa kuin miehen koulutus.

Koulutuksen yhteiskunnallisia hyötyjä laskettaessa yhteiskunnan menoihin lasketaan koulutuksen aikaiset verotulon menetykset ja sosiaaliset tuet sekä koulutuksen julkiset menot. Tuloihin lasketaan korkeammista ansioista johtuvat verotulot ja säästöt sosiaalisten tukien määrissä.

Suomalaisessa peruskoulussa keskimääräistä pienemmät luokkakoot

Opettajien opetusvelvollisuus on Suomessa OECD-maiden pienimpiä. Vain Kreikassa ja Puolassa opettajien opetusvelvollisuus on pienempi. Kun Yhdysvalloissa ja Meksikossa perusopetuksen yläluokkien opettaja opettaa vuodessa yli 1 000 tuntia, niin Kreikassa, Puolassa ja Suomessa tuntien määrä oli alle 600 tuntia (2008).

Opettajien palkat kehittyivät Suomessa vuosina 1996-2008 kansainvälisesti ottaen hyvin. Vain Unkarissa ja Virossa opettajien palkkakehitys oli vielä edullisempi.

Suomalaisen perusopetuksen alaluokilla keskimääräinen luokkakoko, 19,8 oppilasta, on OECD-maiden keskimäärää (21,6), pienempi. Peruskoulun ylempien luokkien keskimääräinen luokkakoko on vielä selvemmin OECD:n keskimääräistä pienempi, Suomessa 20,1 oppilasta ja OECD:ssä 23,9 oppilasta. OECD-maiden isoimmat luokkakoot ovat Japanissa ja Etelä-Koreassa, jossa ylempien luokkien keskikoot ylittävät 30 oppilaan rajan.

Maahanmuuttajien riski syrjäytyä suurempi kuin maassa syntyneillä

Vuonna 2007 OECD-maissa 17 prosenttia 20-24 -vuotiaista ei ollut koulutuksessa eikä suorittanut toisen asteen koulutusta eli kuuluu ryhmään, jonka voidaan sanoa olevan syrjäytymisuhan alaisena. Suomessa vastaava osuus on 9 prosenttia. Australiaa, Isoa-Britanniaa, Kanadaa, Portugalia ja Unkaria lukuun ottamatta kaikissa maissa kotimaassa syntyneiden tilanne on muualla syntyneiden tilannetta parempi.

Suomessa 19 prosenttia muualla syntyneistä 20-24 -vuotiaista ei ole koulutuksessa eikä suorittanut toisen asteen tutkintoa. Italiassa, Ranskassa ja Saksassa 20-24 -vuotiaista maahanmuuttajista kaksi kertaa suurempi osuus ei osallistu koulutukseen ja on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa kuin maassa syntyneestä väestöstä.

Lisätietoja:
– opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. 040 348 7124
– neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 040 7179272
– www.oecd.org