Tekoälyllä luotu pöllö. Pöllöllä hihaton puku päällä ja silmälasit. Kirjapino. Taustalla kirjahylly.

Kohti transformatiivista pedagogiikkaa – kestävyyskasvatusta verkossa

SeOppi-lehti 1/23, artikkeli

Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavialla toteutetaan ilmasto- ja kestävyyskasvatusta sekä tulevaisuusohjausta. Kokeilevaa kehittämistä on tehty Ketukopteri ja Jälkiä arjessa -hankkeissa.

“Elämme toisiinsa limittyvien kriisien aikaa”, toteaa Utopiaprojektin tutkimusjohtaja Antti Rajala Itä-Suomen yliopistolta (utopiaproject. fi) Ketukopterin Ekoaavistuksia-podcastissa. “Meillä on nyt suuri tarve miettiä yhdessä, miten voisimme radikaalisti korjata suuntaa. Viimeisten vuosikymmenten aikana olemme niin kouluopetuksessa kuin kasvatustieteessä keskustelleet vähän siitä, mitä varten koulussa opitaan ja millaista maailmaa rakennetaan. Sen sijaan olemme puhuneet oppimistuloksista ja tavoitelleet tehokkuutta.” Nyt on aika ravistella ajattelumalleja.

Turvallisuuden hakeminen ulkoistamalla yleistä nuorten keskuudessa

Epävarmuuden aika johtaa turvallisuuden hakemiseen. Yksi keino suojella psyykeä epävarmuuden ja pelkojen tuottamalta ahdistukselta on ulkoistaa itsensä ongelmista. Tämä näkyi lukiolaistutkimuksessa. Tutkituista 886 lukiolaisesta 44 % kuului ulkoistajien ryhmään (Veijonaho 2020, helda. helsinki.fi/handle/10138/319844).

Professori Arto O. Salonen kiteyttää motiivin ekososiaaliseen transformaatioon (2012, artosalonen.com): “Johtoajatuksena on, että sivistyksen laatu peilataan viime kädessä tulevien sukupolvien mahdollisuuksien kautta.”

Tekoälyllä luotu pöllö. Pöllöllä hihaton puku päällä ja silmälasit. Kirjapino. Taustalla kirjahylly.
Tekoälyn tuottama kuva. “A stern-looking artifical intelligence owl dressed as a librarian, digital art.” Tehty DALL-E 2 AI-kuvageneraattorilla. 

Yhteiskunnallinen uudistuminen haastaa koulutuskentän – teknologia mahdollistaa

OKKA-säätiön kestävän tulevaisuuden indikaattorit hahmottavat oppilaitosten toiminnan kolme orientaatiota: 1) olemassa olevaa toisintava, 2) tulevaisuutta ennakoiva ja 3) yhteiskuntaa uudistava. Viimeksi mainittu on koko koulutuskentälle suuri haaste. Otavian opiskelijakysely kiteytti maailman muuttamisen toteutusmallia: “Tarvitaan tavallisen tallaajan näkökulmaa.”

Kokeiluissa on hyödynnettu verkko-opetukseen soveltuvaa teknologiaa monipuolisesti. On tutkittu Saimaata ja ruokalaa systeeminä, kuviteltu yhdessä tulevaisuutta, pelattu Öljyilta-roolipeliä, otettu tekoäly mukaan juttukaveriksi ja mielikuvituksen yllyttäjäksi. Mutkikkaiden ja ristiriitaisten ongelmien pohdintaan on kehitetty verkossa toimiva pedagoginen Delfoi eli anonyymi tulevaisuuskeskustelumetodi. On järjestetty Erätauko-dialogeja ja koottu psykologisen turvallisuuden rakennusopas verkko-opetukseen.

Teknologinen ympäristö toimii mahdollistajana ja alustana, tekoälysovellusten myötä myös ajattelun laajentajana. Leikillisyys, pelillisyys ja luovat menetelmät etäännyttävät sopivasti ja toisaalta madaltavat osallistumiskynnyksiä. Kohti yhteiskunnallista uudistumista kuljetaan arjen muutosten kautta ja yhdessä. Pienin askelin, loikaten. 

Ketukopteri edistää lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman sekä opinto-ohjauksen kehittämisohjelman tavoitteita, kohdentuen erityisesti tulevaisuusnäkökulmien vahvistamiseen. Jälkiä arjessa edistää perusopetuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatusta. Hankkeita rahoittaa Opetushallitus. Lisätietoja: ketukopteri.wordpress.com ja jalkiaarjessa.wordpress.com.

Teksti:

Anne Rongas,
Otavia

Kuva:

DALL-E 2 AI-kuvageneraattori

OPH:n, Jälkiä arjessa -hankkeen, Ketukopteri-hankkeen ja Otavian logot.