SeOppi-lehden kansikuva: ihminen katsoo kohti laskien kädellä silmälaseja

Joustavat toteutusvaihtoehdot luovat perustaa oppimisen yhdenvertaisuudelle

SeOppi-lehti 2/23, artikkeli

Teksti ja kuvat: Merja Saarela, Jaana Kullaslahti ja Tarjaleena Tuukkanen, HAMK

Digitaalisten ympäristöjen ja niihin sisältyvien työkalujen kehittäminen on harpannut jättimäisiä loikkia eriaikaisen työskentelyn ja dokumenttien jakamisen mahdollistaneista alustoista saman- tai eriaikaisten immersiivisten, moniaistillisten ja uppouttavien oppimisympäristöjen luomiseen. Teknologia-avusteiset mahdollisuudet haastavat ja innostavat pedagogiikan sekä opetusteknologian asiantuntijoita innovatiiviseen yhteistyöhön. Tavoitteena on rikastaa oppimiskokemuksia ja luoda yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia kaikille oppijoille.

Pandemian aikana keskiöön nousi hybridiopetus. Hybridiys tarkoittaa minimissään kahden tavoitteellisesti suunnitellun toteutusvaihtoehdon yhdistämistä – samaan aikaan samassa tilassa fyysisesti ja virtuaalisesti etäläsnätyöskentelyä. Usein tämä minimivaihtoehto on ainoa, joka ymmärretään hybridiksi. Vaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla enemmän. Työskentely voi tapahtua joustavasti samaan aikaan samassa ja/tai eri paikassa tai eri aikaan samassa ja/tai eri paikassa. Työskentely voi olla luonteeltaan joko yhdessä tai itsenäistä työskentelyä. Hybridiopetuksen ja työskentelyn taidot ja tavat -hankkeessa hybridiys tarkoittaa joustavien vaihtoehtoisten toteutusten ja oppimistapahtumien suunnitteluja muotoiluosaamista.

Tässä artikkelissa kuvaamme kolmessa pilotissa syntyneitä, HOT-työkalupakkiin koottuja pedagogisia ja digitaalisia ratkaisuja, joilla hybridiopetuksen laatua ja joustavuutta voi edistää. Joustavuudella tarkoitetaan toteutusta, jossa on mahdollisuus opiskelijan elämäntilanteen mukaisiin valintoihin ja osallistumispäätöksiin viikoittain tai teemoittain. Joustavissa toteutuksissa painotettiin vuorovaikutuksen monipuolistamista, läsnäolonkokemusta, oppimisen rikastamista, UDL (Universal Design for Learning) -periaatteiden soveltamista ja kierrättämisen periaatetta.

Työkaluja osaamisen kehittämiseen, hybridin suunnitteluun ja toteutukseen

HAMKissa tarjottiin joustavan hybridiopetuksen osaamisen kehittämisen tueksi teemoitettuja henkilöstön valmennuspaketteja ja luotiin suositukset opiskelijan osallisuuden tukemiseksi. Valmennuspaketit tarjottiin webinaareina, joiden teemoina olivat: ideasta käsikirjoitukseen, tehtävänannot, vuorovaikutus ja UDL sekä yhteisöllinen työskentely. Lisäksi tarjolla on ollut vierihoitona tukitunteja hybriditilan ja hybridilaitteiden käyttöön.

Hankkeen aikana on syntynyt erilaisia työkaluja opettajien tueksi joustavien hybriditoteutusten toteuttamiseksi. Työkalupakki koostuu webinaareissa, työpajoissa ja vierihoidossa tarjotusta osaamisen kehittämiskokonaisuuksista sekä kolmen pilotin myötä syntyneistä ideakorteista, artikkeleista ja monentasoista suunnittelua tukevista työkaluista.

Suunnittelulla joustavuutta ja yhdenvertaisuutta

HAMKn kolme pilottia olivat tietojenkäsittelyn opintojakson toteutus hybridisti, asiantuntijaverkoston hybridityöskentely ja liikennealan opetuksen hybridityöskentely. Piloteissa havaittiin, että joustavuuden tarjoaminen opiskelijalle edellyttää opettajalta monentasoista ennakkosuunnittelua. Yhteissuunnittelu muiden opettajien kanssa varmistaa opintojen sujuvan sijoittumisen opiskelijan aikatauluun.

Suunnitellessaan joustavaa hybridistä toteutusta, opettaja voi käyttää apunaan laatukriteereitä, jotka muokkasimme verkkototeutusten laatukriteereistä. Opintojakson oppimisprosessin suunnittelussa on huomioitava opiskelijoiden vaihtoehtoiset osallistumistavat toteutukselle esimerkiksi oppimistehtävien muotoilussa ja valittaessa joustavuutta tukevia opetus- ja viestintäteknologisia työkaluja. Myös opiskelijoilta edellytetään tarjolla oleviin työskentelytapoihin perehtymistä ja käyttöön ottamista, jotta hän voi valita tarjonnasta itselleen parhaiten soveltuvat tuloksekkaat vaihtoehdot. Joustavan hybridiopetuksen ja -työskentelyn toteuttamisessa vastakkain ovat epävarmuuden sietäminen uudenlaisten käytänteiden luomiseksi ja omaan työskentelyyn parhaiten soveltuvat, omaehtoista työskentelyä tukevat työelämän uudistamismahdollisuudet.

Yksittäisten hybridisten tapahtumien suunnittelussa toimivaksi ratkaisuksi koimme taulukon, jossa opiskelijan ja opettajan työskentely etenee teemoittain ja oppimistapahtumaan eri tavoin (samanaikaisesti läsnä tai etänä, eriaikaisesti etänä) osallistuville suunniteltu toiminta ja vuorovaikutus sekä käytettävät työkalut ovat näkyvissä. Lisäksi testasimme hybriditilanteissa erilaisia aktivoivia ja läsnäolon kokemusta tukevien menetelmien toimivuutta.

Opiskelijoiden itseohjautuvien tiimien työskentelyä tuettiin suunnittelemalla yhteisöllinen prosessi ennakkoon. Aluksi tiimit laativat itselleen tiimisopimuksen, jonka he allekirjoittivat. Sopimuksella määriteltiin pelisäännöt, työvälineet, työskentelytavat ja jäntevöitettiin yhdessä työskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimit työskentelivät yhdessä kahdeksan viikkoa pääosin etänä. Oppimistehtävien ja tiimiprosessien edistämiseen oli tarjolla opettajien tukea viikoittain ja opintojakson puolivälissä tapaaminen tiimityöskentelyn jäntevöittämiseen ja oppimistulosten väliarviointiin. Tiimisopimuksen toimivuutta ja pelisääntöjen päivitystarvetta arvioitiin puolessa välissä ns. Stinky Fish –menetelmällä ja lopussa itse- ja vertaisarvioinnilla.

Näkökulmia työkalupakin hyödyntämiseen

Hybridien joustavien toteutusten tarjoaminen edellyttää panostamista ennakkosuunnitteluun, monipuolisten menetelmien käyttöä ja soveltamista erilaisiin käyttötarkoituksiin opetuksessa, opetukseen osallistumisessa ja opintojen suorittamisessa.

Artikkelissa kuvattujen erilaisten hybridien joustavien opetuksen toimintamallien, sovellettavien teknisten työkalujen ja pedagogisten työtapojen kokoelmaa voidaan hyödyntää sekä korkea-asteella että toisella asteella. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa digitaitoja tarvitaan myös jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Työkalupakkiin on dokumentoitu piloteissa todennetut hyvät käytänteet digipedaohjeiksi, hybridityöskentelykorteiksi ja artikkeleiksi. Kaikki hankkeen tuotokset ovat avoimesti saatavilla hankkeen verkkosivuilta.

HOT-hankkeen, SeOpin, HAMKin, Tavastian, Vipuvoimaa EU:sta ja EU:n sosiaalirahaston logot.