Järjestöt digikartalla
SeOppi 2/2020
Teksti: Hanna Vuohelainen, TIEKE
Järjestöillä ja yhdistyksillä on tärkeä rooli ihmisten arjessa. Ne ovat oleellinen osa kansalaisyhteiskuntaa. Digikehityksen ja -osaamisen haasteet koskettavat järjestöjä siinä missä yrityksiä ja kansalaisia. Järjestödigi-kartoitus on ottanut jo useana vuonna selvää, mitä järjestöjen digiosaamiselle kuuluu.
Moneen digilähtöön
Suomessa on yli 100 000 järjestöä. Tuohon joukkoon mahtuu tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen suhteen hyvin monenlaista toimijaa. Asennoituminen digiin näyttää muuttuvan myötämielisemmäksi, mutta resurssipula on uskollisesti järjestöjen rinnalla kulkeva seuralainen. Resurssien puute onkin järjestötoimijoiden mukaan suurin este digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Esteiden kärjessä keikkuu myös osaaminen – tai pikemminkin sen puute.
Dreaming vai streaming?
Järjestöissä digiosaamisen merkitys tunnistetaan. Syksyllä 2019 ani harva katsoi, ettei digiosaaminen kosketa omaa järjestöä. Tänä poikkeuksellisena vuonna tähän joukkoon kuulunee entistä harvempi.
Yli puolet vastaajista näki olemassa olevan osaamisen edistävän oman järjestön kykyä hyödyntää sähköisiä ratkaisuja, joskin yli 40 prosenttia arveli osaamisen olevan tälle hidaste tai peräti este.
Kartoitettujen 18 osaamisalueen joukossa osaamista kaivattiin kipeimmin kuvankäsittelyyn, verkkosivujen suunnitteluun sekä kertyvän datan hyödyntämiseen. Verkkokokousten järjestäminen oli hallussa vajaalla kolmanneksella, webinaarien järjestäminen joka kymmenennellä.
Näkyvätkö ajan haasteet digitaitokaipuuna?
Ulospäin näkyvä toiminta ei välttämättä paljasta järjestön koko digitotuutta. Hallinnon tehtävät voivat olla varsin digiketterästi organisoituja, mutta viestintäkanavien valintaan ovat vaikuttaneet jäsenistön ja toimintaan osallistuvien valmiudet. Jos heitä ei ole tavoitettu sähköisiä kanavia pitkin, on ollut syytä kulkea perinteisempiä latuja.
Kulunut vuosi on patistanut meidät etsimään uusia toimintatapoja ja opettelemaan uusia taitoja. Vaikka järjestöjen kirjo on laaja, hieman hämmentävää on ollut, että 27 % oli viime syksynä sitä mieltä, että osaamista verkkokokousten järjestämiseen ei tarvittu. Likimain puolet arveli samaa webinaarien järjestämisen osalta.
Kun tietosuoja-asetus oli juuri astunut voimaan, näkyi se Järjestödigin 2018 tuloksissa. Tietosuojaosaaminen arvioitiin edellistä vuotta huomattavasti paremmaksi.
Järjestödigi-kartoituksen tiedonkeruu on tämän lehden ilmestymisen aikoihin juuri päättynyt. Joulukuussa julkaistavat tulokset kertovat, miltä järjestöjen digiosaamisen tilanne tänä vuonna näyttää.
Järjestödigi 2020 tulokset joulukuussa
Järjestödigi kartoittaa järjestöjen ja yhdistysten tilannetta digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen.
Kartoitus tarjoaa järjestöille tietoa ja mahdollisuuden peilata omaa tilannettaan tuloksiin sekä pitää yllä keskustelua digiosaamisen ja digitalisaation merkityksestä järjestökentällä.
Nykyisessä laajuudessaan vuoden 2020 kartoitus on jo neljäs. Järjestöjen sometrendeihin kartoitus antaa näkymän seitsemän vuoden ajalta.
Tämä vuoden tulokset julkaistaan 10.12.2020.
Kartoituksen toteuttavat yhteistyössä Vitec Avoine Oy, Viestintä-Piritta Oy ja TIEKE.
www.jarjestodigi.fi
#järjestödigi
