Geokätköilyä ja virtuaalitiloja ammatillisessa opettajankoulutuksessa Tampereella

Teksti Marjatta Myllylä
yliopettaja, verkko-opetus ja sosiaalinen media
Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu
Pirjo Jaakkola
yliopettaja, verkko-opetus, Tekso-hanke

Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (TAOKK) on kokeiltu ja tutkittu erilaisten virtuaalitilojen toimivuutta opettajankoulutuksessa kansainvälisessäkin yhteistyössä. Syksyllä alkaneessa Tekso-hankkeessa tavoitellaan opettajaopintojen nivoutumista autenttisiin työympäristöihin yrittäjämäisin sovelluksin. Joustavan tehokkaasti interaktiivisia oppimisympäristöjä, kuvan käyttöä ja mobiilisovelluksia hyödyntäen häivytetään myös opiskelijaryhmien teennäisiä raja-aitoja. Oppimista ja opettamista merkityksellisesti tukevat virtuaalitilat ovat kuin geokätköjä. Eväitä on paljon, mutta geokätköilyn löytöjä on pirstaleina vielä löytymättä.

Geokätkön löydöt ikuistetaan usein kameralla. Löydostä innostutaan, mutta jaetaanko löytö? Me jaamme löytömme. Kysymme, mitä virtuaalitiloja soveltavassa opetuksessa ikuistetaan vai ikuistetaanko enää mitään? Opettajaopiskelijoiden mukaan virtuaaliympäristössä vertais- ja itsearvioinnit korostuvat. Se vie oppimista reflektoivaan suuntaan. Jaettu asiantuntijuus opettajaopiskelijoiden Facebook-ympäristössä tai blogissa suuntaa oppimisen energian asioiden pohtimiseen, sanoittamiseen ja tutkimiseen tehokkaammin kuin matkustaminen kaukaakin luokkatilaan ja siellä luennon kuunteleminen. Monia virtuaalitiloja käytetään ja ne tavoittavat opiskelijat autenttisissa tilanteissaan ja sitouttavat arjen ja opiskelun toisiinsa. Virtuaalitiloja kokeillen löydetään usein sitäkin merkityksellistä, mitä ei olla lähdetty etsimään.

”Muutos ruokkii toistaan, eikä mikään yksittäinen toiminta jää sellaisenaan pysyväksi. Tämä on suuri muutos opiskelussa ja edellyttää harjaantumista, innostumista ja oivaltamista”, opiskelijan mukaan. Itsenäisyyteen ja yhteisölliseen työskentelyyn ohjaaminen tukee yrittäjyyttä ja motivoitumista. Virtuaalitilojen ja virtuaalisten geokätköjen ohikulkijat voivat karistaa epäilyjensä mantteleita ja lähteä löydöille. Muutosvastarintaakin vielä kohtaa. Aina ei olla vakuuttuneita, että ajattelu, toiminta ja vaikkapa kännykkä voivat olla kaiken tarpeellisen mahdollistaja uudenlaisessa opettajuudessa.

TAOKKissa otetaan ensi syksynä käyttöön uudistettu opetussuunnitelma (OPS). OPS voi olla kuin pedagoginen GPS. Sen avulla kuljetaan geokätköltä toiselle ja varmaan myös harhaillaan. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on erään kollegan sanoja lainaten herättää uteliaisuutta uudenlaista oppimista ja opettajuutta kohtaan. OPS:n rakenteellinen ja sisällöllinen merkitys oppimisessa muodostuu siitä, että tiedetään, mitä opettajaopinnoissa etsitään. Löytyykö oleellinen kiertäen, silta ylittäen vai uutta rakentaen, jää nähtäväksi virtuaalitiloja oppimisessa ja opetuksessa käyttäen, tutkien ja niitä pedagogiseen suuntaan kehittäen.