Arviointi tekee näkyväksi – uskallanko oppia?
SeOppi 2/2019
Teksti: Anne Rongas, Otavia & Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry
Miten hyvin antamani palaute menee perille, pohtii moni arviointityötä tekevä opettaja. “Vasta sitten arviointi on mennyt maaliin, kun opiskelija ymmärtää saamansa palautteen”, sanoo arviointitutkija Najat Ouakrim-Soivio ja jatkaa: “Arvioimme opiskelijaa varten, ja sitä varten, että hän näkee omaa toimintaansa, että hän alkaa ymmärtää omaa oppimistaan, edistymistään ja osaamisen tasoaan. Tavoite on, että opiskelija ymmärtää arviointipalautteen kuljettavan häntä oppimisessa eteenpäin.”
Oppimisen edistäminen vaatii virheiden, väärinkäsitysten, erehdysten ja erilaisten puutteiden näkyväksi tekemistä. Harva opiskelija lähestyy innolla näitä. Tutkija James H. McMillan opastaa, että opiskelijoille pitää luoda turvallinen ilmapiiri ja varmuus siitä, että virheet kuuluvat oppimiseen. Hän korostaa myös, että on tärkeää johdattaa opiskelija ottamaan vastuuta virheistä ja työskentelemään niiden korjaamiseksi. Näin vahvistuu kasvun asenne: oma toiminta ja työnteko vaikuttavat tuloksiin.
Saara Limnellin opintoihin Nettilukiossa kuului opintojakso, jossa hän joutui itsearvioimaan omia laskujaan. “Vasta käydessäni laskujani läpi opettajan antaman ohjeistuksen mukaan, huomasin, että toistuvasti jossain kohdassa laskua minulla menivät sekaisin lukujen plus- ja miinusmerkit. Tämä virhe oli toistunut vaikka kuinka kauan, mutta en ollut saanut siitä tarkkaa palautetta.” Virheiden tarkastelu ei ole kuulunut opiskelijan taitoihin, eivätkä opettajatkaan ole aina osanneet rakentaa toimivia virheistä oppimisen malleja. Pelkkä virheen osoittaminen ei riitä.
Virheistä oppiminen korostaa opiskelijan kasvua kohti arviointiosaamista. Opiskelijan arviointiosaaminen tarkoittaa sitä, että hän ymmärtää mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja miksi. Opiskelijan arviointiosaamiseen kuuluvat kyky vastaanottaa palautetta, hyödyntää sitä opiskelussa sekä taito arvioida itseään ja vertaisiaan. Arvioinnin suhteen opiskelija ei siis ole kohde, vaan aktiivinen toimija ja arvioinnin keskeisenä tehtävänä on edistää oppimista.
Opiskelijan arviointiosaaminen kehittyy harjoittelemalla ja ohjatusti käytännön tilanteissa. Taitava opiskelija osaa toimia aloitteellisesti ja tarvittaessa pyytää palautetta ja reflektoida omaa opiskeluaan muutenkin kuin opettajan pyynnöstä. Saara Limnell kertoi tuntevansa hyvin itsensä: “Muistakaa opettajat meitä laiskoja opiskelijoita. Jos jokin asia ei ole pakollinen, sitä ei tule tehtyä.” Omista virheistä oppiminen on hyödyllinen oppimistehtävä. Myönteinen suhtautuminen virheisiin on osa hyvää arviointikulttuuria. McMillankin kehottaa ottamaan ilon irti virheistä.
Lähteet
- McMillan, J. H. (2018). Using Students’ Assessment Mistakes and Learning Deficists to Enhance Motivation and Learning. Routledge.
- Ouakrim-Soivio, N. (2015). Oppimisen ja osaamisen arviointi. Otava.
- Ouakrim-Soivio, N. (2018). Orientaatiopaketti Sykettä arviointiin koulutus https://sites.google.com/view/arviointilukiossa/orientointipaketti, viitattu 7.10.2019.
Oman arviointiosaamisen tarkistuslista opiskelijalle, käännös McMillanin teoksesta Using Students’ Assessment Mistakes and Learning Deficits to Enhance Motivation and Learning (s. 120).
Käytän tätä metakognitiivista taitoa… | Harvoin tai en koskaan | Silloin tällöin | Useimmiten | Usein tai aina |
Tunnen oman työni arviointikriteerit ennen työskentelyn alkua | ||||
Keskustelen mielelläni muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa, mikäli en ymmärrä jotain. | ||||
Opin tekemistäni virheistä | ||||
Tarkistan työssäni tekemäni virheet. | ||||
Arvioin mielelläni muiden opiskelijoiden töitä. | ||||
Odotan innolla työstäni saatavaa palautetta. | ||||
Mietin miten voin kehittää omaa opiskeluani ensi kerralla. |