Kokeilusta käytäntöön: miksi tekoälyn hyöty jää puolitiehen?

CIRCULAI on valtakunnallinen ESR+-rahoitteinen hanke, joka tuo tekoälyn mahdollisuudet osaksi suomalaisten kiertotalousyritysten arkea. Tavoitteena on vahvistaa alan työntekijöiden tekoälylukutaitoa ja rohkaista hyödyntämään tekoälyä työn, prosessien ja liiketoiminnan kehittämisessä – käytännönläheisesti ja turvallisesti.

SeOppi 1/2026
Teksti: Piia Keihäs, Suomen eOppimiskeskus ry

Tekoäly on tullut asiantuntijatyöhön nopeasti ja huomaamatta. Monelle se on jo arjen työväline kirjoittamisessa, tiedonhaussa ja ajattelun tukena. Silti kokonaiskuva on ristiriitainen. Yksilöt etenevät vauhdilla, mutta organisaatioiden tasolla muutos on vasta aluillaan. Kiertotalousalan pk-yrityksissä tehdyissä haastatteluissa tämä jännite näkyy selvästi. Tekoälyä käytetään, mutta sen todellinen vaikutus työhön ja tuottavuuteen jää vielä syntymättä.

Haastatteluista käy ilmi, että tekoälyn käyttö ja osaaminen rakentuu yksittäisten asiantuntijoiden varaan. Sitä ole kytketty osaksi yhteisiä prosesseja tai työn rakenteita. Tällöin myös syntyvä osaaminen ja hyvät käytännöt jäävät paikallisiksi, eivätkä muutu organisaation tavaksi toimia. Hyöty jää syntymättä, koska käyttö ei skaalaudu yksilöiden työstä laajemmaksi toimintamalliksi. Tilanne on tuttu monista muista murroksista. Uusi toimintatapa vakiintuu ensin yksilöille ja vasta myöhemmin organisaatioihin.

Hyöty on nähtävissä, mutta ei vielä kirkas kaikille

Haastattelujen perusteella teköälyn hyödyt on helppo tunnistaa raskaisiin ja aikaa kuluttaviin työvaiheisiin liittyväksi. Useimmissa organisaatioissa samat teemat nousevat esiin: raportointi, datan käsittely ja tiedon jäsentäminen.

“Raportointiin menee helposti viikko… siinä olisi valtava potentiaali”, kuvasi kehitystehtävissä työskentelevä asiantuntija.

Yksi kiinnostava havainto aineistosta liittyykin tähän: käyttöä on, mutta merkittävimmät ja vaikuttavimmat käyttökohteet ovat vielä pitkälti tunnistamatta. Monissa organisaatioissa hyödyntämisen näkymä ei ole kirkas. Tekoälyä käytetään kyllä, mutta sen paikka työssä on epäselvä. Käyttö jää yleiselle tasolle, eikä sitä kytketä työn kannalta keskeisiin kohtiin.

Kehitystä hidastavat arjen rakenteet

Haastatteluista kävi ilmi, että yleisesti tekoälyn hyödyntämiseen suhtaudutaan kiertotalousalalla positiivisesti: kiinnostusta ja oppimis- ja kokeilunhalua löytyy.

Hidasteet ovat arkisempia. Aikaa uuden oppimiseen on vähän. Yhteinen suunta puuttuu. Tietoturvaan liittyvät kysymykset tuovat epävarmuutta ja tekoälyn tuottaman tiedon koetaan vaativan paljon validointia. Tämä näkyy varovaisuutena erityisesti niissä tehtävissä, joissa tiedon luotettavuus on kriittistä. Tekoälyä käytetään tukena, mutta sen varaan ei vielä uskalleta rakentaa.

Muutos ei synny työkaluista, vaan työn tarkastelusta

Miksi tulokset jäävät kuitenkin laimeiksi aktiivisesta käytöstä huolimatta? Vastaus ei löydy työvälineiden huonoudesta, vaan ennemmin siitä että kysymme väärää kysymystä. Usein kysytään “mitä tekoälyllä voi tehdä?” sen sijaan että pitäisi kysyä “missä kohtaa työtämme tekoälyn hyödyntäminen toisi eniten etua?”

Tämä vaatii työn kriittistä tarkastelua:

Missä vaiheissa asiantuntija käyttää aikaansa tiedon kokoamiseen, siirtämiseen tai muokkaamiseen?
Missä sama vaihe toistuu viikosta toiseen?
Missä asiantuntijan aika kuluu rutiiniin asiantuntijatehtävän sijaan? Missä asiantuntijuutta oikeasti tarvitaan?

Nämä kohdat ovat usein juuri niitä, joista kuulee: ”tähän menee aina niin kauan” tai ”tämä pitäisi jotenkin saada sujuvammaksi.” Kun nämä kohdat on tunnistettu, tekoälyn käyttö ei enää tunnu erilliseltä projektilta. Se alkaa tuntua luontevalta osalta työtä sillä se kiinnittyy arkeen ja tuo hyötyjä sinne, mikä muutoin on hidasta ja kuormittavaa.

Seuraava askel on yhteinen

Tekoälyn käyttöönotto on siirtymässä vaiheeseen, jossa yksilöiden kokeilut eivät enää riitä. Tarvitaan yhteistä ymmärrystä, yhteisiä käytäntöjä ja tapoja jakaa oppeja. Kehittämisen täytyy tapahtua siellä, missä työtä tehdään. Teknisten tekoälyn käyttötaitojen sijaan tulisi keskittyä tunnistamaan missä tekoälyllä on merkitystä ja miten siitä rakennetaan yhteistä toimintaa.

Artikkeli perustuu Käytännön tekoälytoimijuutta kiertotalousaloille – CIRCULAI-hanke -hankkeen yhteydessä toteutettuihin yrityshaastatteluihin, joissa kartoitettiin tekoälyn hyödyntämisen nykytilaa ja osaamistarpeita kiertotalousalalla.

CIRCULAI-blogi

Tutustu CIRCULAI-hankkeeseen

SeOppi 1/2026 -lehdessä julkaistuja ilmoituksia