Yhdessä kohti yksilöllisempiä oppimispolkuja – oppimisen tuen uudistus koulujen toimintakulttuurissa

SeOppi 1/2025
Haastateltavana Henri Karjalainen, Qridi Oy.
Haastattelija ja kirjoittaja: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

---

Oppimisen tuki esi- ja perusopetuksessa on suuren muutoksen keskellä. Elokuussa 2025 voimaan astuvat perusopetuslain muutokset tähtäävät varhaisempaan ja ensisijaisesti ryhmässä toteutettavaan tukeen. Uudistus edellyttää merkittävää toimintakulttuurin muutosta kouluissa, jossa opettajien yhteistyö ja oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen nousevat keskiöön. Haastattelin Henri Karjalaista Qridi Oy:sta, miten oppimisen tuki edistää oppilaan yksilöllisiä oppimispolkuja.

Uudistuksen lähtökohtana on ajatus, että oppilas saa tarvitsemaansa tukea mahdollisimman varhain ja omassa opetusryhmässään. Tämä korostaa ennaltaehkäisevän tuen merkitystä. Henri nostaa esiin, että uudistus nimenomaan pyrkii siihen, että ryhmässä oppilas saisi itselleen sellaista opetusta, mitä hän juuri sillä hetkellä kykenee omaksumaan ja minkä avulla hän etenee oppimisen tavoitteissa. Tämän toteutuminen vaatii opettajilta entistä tiiviimpää yhteistyötä.

Yksi keskeinen osa toimintakulttuurin muutosta on oppilaan lähtökodista rakentuvien oppimispolkujen luominen. Tämä tarkoittaa opetuksen mukauttamista oppilaan tarpeisiin opetusjärjestelyjen, oppimisympäristön, opetusmenetelmien, materiaalien ja arvioinnin avulla.

– Jokaisella oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus edetä omalla tahdillaan, tarvittaessa nopeammin tai hitaammin, Henri toteaa.

– Jotta oppiminen voi edetä sujuvasti, on olennaista, että oppimisen tavoitteet ovat selkeästi kaikkien tiedossa. Opetussuunnitelmassa painotetaan sitä, että oppilaan on tiedettävä, mitä hänen tulee oppia, ja missä hän on suhteessa tavoitteisiin. Myös kodin pitää olla tietoinen näistä tavoitteista.

Oppimisen edistymisen seuranta ja arviointi ovat olennainen osa uudistusta. Henri näkee, että oppimisanalytiikkaan liittyvät välineet voivat merkittävästi helpottaa opettajan työtä ja parantaa oppilaan ymmärrystä omasta edistymisestään. Esimerkkinä hän mainitsee erilaiset ohjelmistot, jotka mahdollistavat adaptiivisen oppimisen, jossa tehtävät mukautuvat oppilaan sen hetkiseen tasoon. Uudistus korostaa arvioinnin läpinäkyvyyttä, jotta se tukee oppimista ja auttaa tunnistamaan tuen tarpeita. Oppilaiden osallistaminen arviointiin ja heidän itsearviointinsa ovat tärkeitä elementtejä osaamisen tunnistamisessa.

Oppimisen tuen uudistuksen onnistuminen edellyttää opetustoimen ja koulun johdolta vahvaa ja määrätietoista johtamista ja riittäviä resursseja.

– Nopea aikataulu uudistuksen jalkauttamisessa voi asettaa haasteita, ja kulttuurinen muutos vie aikaa.

Opetushallitus tukee opetuksen järjestäjiä uudistuksen toimeenpanossa muun muassa koulutuksilla ja tukimateriaaleilla.

Karjalainen toteaa lopuksi:

– Tahtotila uudistuksessa on hyvä, tavoitteena on antaa oppilaalle opetusta riittävällä tasolla ja resursseilla. Oppimisen tuen uudistus luo kouluihin mahdollisuuden rakentaa entistä yksilöllisempiä oppimispolkuja. Tämä edellyttää opettajien tiivistä yhteistyötä, selkeitä oppimistavoitteita, jatkuvaa edistymisen seurantaa ja oppilaan kokonaisvaltaisen kehityksen tukemista, mukaan lukien taitojen oppiminen. Vaikka muutos vaatii aikaa ja resursseja, sen tavoitteena on parantaa perusopetuksen laatua ja yhdenvertaisuutta.

» Esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen oppimisen tuen uudistus astuu voimaan 1.8.2025
» Ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen uudistus astuu voimaan 1.8.2026
» Lisätietoja: www.oph.fi/fi/oppimisen-tuen-uudistus