SeOppi 2/2013

Vertaistyöskentely on yksi huomaamaton mutta vaikuttava keino oppia asioita, kasvaa ammattilaisena ja samalla vahvistaa myönteistä työilmapiiriä. Hyvin toimiva työyhteisö jakaa osaamista, tukee tulokkaita, ideoi ja kehittää. Yhteistoiminnalla vältetään myös päällekkäistä työtä ja siten turhaa ajankäyttöä.

Tämän päivän työelämässä lähes alalla kuin alalla kaivataan menetelmiä yhteistyön toteuttamiseen. Voimavarat ja resurssit eivät ole pelkästään aineellisia ja rahalla hankittavia vaan inhimillisiä ja sosiaaliseen toimintakulttuuriin kiinnittyneitä.

Tiimityö, mentorointi, ryhmätyöt ja vertaistyöskentely, kaikki nämä termit kumpuavat samankaltaisesta tarkoituksesta: tavoitteina oppia yhdessä ja yhdistää osaamista.  

Tiimi- ja ryhmätöissä on aina selkeä tavoite, jota kohden ryhmä työskentelee. Mentoroinnissa ja vertaistyössä viedään asioita eteenpäin, mutta varsinaista tavoitetta ei välttämättä tarvitse olla tai tavoitteet nousevat esille prosessin edetessä. Nykyisin myös mentoroinnissa korostetaan entistä enemmän vastavuoroisuutta, jolloin puhutaan vertaismentoroinnista ja vertaisryhmämentoroinnista.

Vertaistyön helmi nousee autenttisesta oppimisesta, vapaaehtoisesta jakamisesta ja myös oman osaamisen arvostamisesta. Osaaja ei aina tunnista ja arvosta omaa osaamistaan. Kiire kahlitsee työtapojen kriittistä ja uudistavaa tarkastelua. Asioita tehdään, kuten on totuttu tekemään. Kun työuransa eri vaiheissa olevat vertaiset kohtaavat, voi syntyä hyviä oivalluksia.

Työelämään liittyvät keskinäinen kilpailu syö kiireen ohella inhimillisiä voimavaroja. Onnistunut vertaistyöskentely vaatii tietyn virittäytymisen, luottamuksen ilmapiirin ja tahtotilan. Nykyisessä työelämässä on täysin päinvastaiseen suuntaan vetäviä piirteitä. Avoimuus, jakaminen ja yhteistyö voivat herättää pelkoja esimerkiksi avuliaisuuden hyödyntämisestä itsekkäisiin tarkoituksiin.

Millä Suomi nousuun? Keskinäin kyräily, huono työilmapiiri ja piittaamattomuus työkavereista eivät vie eteenpäin. Vertaistyöskentelyn vastavuoroisuus korostuu erityisesti tietotyössä, jossa hallittavien asioiden ja osaamisen määrä ylittää yksilön kapasiteetin.

Vertaistyöskentely tarjoaa keinon vahvistua ja rohkaistua omassa työssään. Samalla sidokset työyhteisön sisällä voivat vahvistua. Tietoisuus toisten ihmisten vahvuuksista auttaa muodostamaan hyviä tiimejä ja työryhmiä. Avun pyytämisen ja jakamisen kulttuuri vähentää työstressiä.

Vertaistyöskentely vaatii järjestelyjä, vaikka periaatteessa kohtaaminen kahvipöydässä voi avata vertaistyöskentelyn tilan ja ajan. Systemaattisuus ja jatkumo luovat vertaistyöskentelyyn ryhtiä satunnaisten kohtaamisten sijaan. Aina ei kuitenkaan vaadita kasvokkaistilannetta, sillä virtuaalikohtaaminen on tänä päivänä helppo järjestää.

Vertaistyöskentelyssä oikean tunnelman ja luottamuksen ilmapiirin saavuttaminen ovat tärkeäitä. Kohtaamisilla voi olla ennalta sovittu teema. Omien ajatusten esiin tuominen, ideoiden yhteiskehittely, kokeileminen ja välillä myös hullujen ideoitten vapauttaminen voivat johtaa vertaistyöskentelyssä työn uudelleen organisointiin, tuote- tai palveluideoihin tai vähintään luovuuden ilmapiirin lisääntymiseen.

Vertaistyö on erinomainen tapa oppia asioita informaalisti, keskustelun ja yhteisen toiminnan avulla. Huomaamatta palkkiona on työn iloa ja oivalluksia.

Lisätietoja

Kirjoittajat ovat valmentaneet opetusalan ihmisiä vertaistyöskentelyn taitoihin. Lisää aiheesta http://sites.google.com/site/vertaissivut/