Terveisiä Match XR -tapahtumasta
Osallistuimme viime viikolla Helsingissä Match XR -tapahtumaan, jossa esittäytyivät VR-, AR-, XR- ja tekoälyosaajat. Kaisa ja Piia lähtivät sinne AITO-hankkeen tiimoilta missiona tavata alan kovimmat kehittäjät ja kuulostella mitä osaamisia nousee esille.
Iltapäivän aikana saimme nykäistyä hihasta yritystä, joka kehittää muun muassa botteja erilaisiin toimistotöihin esim. markkinoinnin eri prosessien kohtiin – kartoitusten tekoon, markkinointimateriaalien ja -suunnitelmien laatimiseen. Heillä käytännössä työn tukena on koulutettu bottiarmeija, joka suorittaa kaikkea sellaista perustyötä. Erityispiirteenä tässä yrityksessä oli, että heillä boteilla on jonkinlainen olomuoto – avatar. Avataria tavataan virtuaalisessa kokoushuoneessa.
Toinen hieman erityyppinen tapaaminen oli opettajan kanssa, joka oli tehnyt ammatti-itsestään digitaalisen kaksosen. Digitaalinen kaksonen ohjaa opiskelijoita peruskysymyksissä – kysymyksissä, jotka toistuvat usein, joihin erityisesti tarvita opettajan erityisosaamista.
Kävimme kuuntelemassa myös paneelikeskustelun aiheesta Trustworthy AI. Keskustelusta päällimmäisenä jäimme pohtimaan ihmisen roolia tekoälyn kanssa työskennellessä. Yhtenä puheenaiheena nostettiin tekoälyn pyrkimystä normiin. Se on erinomainen asioissa, joissa on olemassa yhteisesti hyväksytty normi. Tämähän tietenkin pohjautuu aineistoon, jota se käyttää pohjatietoinaan. Keskustelussa pohdittiin miten meidän eurooppalaisten tulisi avata omia tietokantojamme esim. amerikkalaisille tekoälyille. Jos emme avaa niitä, suuret amerikkalaisten kehittämät tekoälyt käyttävät vain omia lähteitään ja koko eurooppalainen tietämys ja arvomaailma jää pois. Kuka enää pystyy tarkistamaan tekoälyn käyttämää tietoa – luultavasti lauma tarkastustekoälyjä.
Näissä tapaamisissa korostui toistuvien tehtävien automatisointi ja oman uniikkiuden korostuminen. Mikä tekee minusta uniikin, mitä kone ei pysty toistamaan? Osa töistä on vaan niin paljon nopeampaa tehdä tekoälyllä, ettei ihmisaikaa kannata siihen uhrata, mutta ennen kuin meillä on tosiaan komentava tekoälysysteemi, ihmistä tarvitaan kouluttamaan, korjaamaan, kehittämään ja toteuttamaan tekoälyn kanssa sparratut kokonaisuudet.
Näillä messuilla ei vielä päästy raksan tai koneteollisuuden tekoälyyn, mutta ensi viikolla mennään sitten Metropolian järjestämään rakennusteollisuuden uudet ulottuvuudet -tapahtumaan. Ja yrityshaastattelutkin tässä pyörivät koko ajan – toivottavasti pian ehditään kirjoittamaan niidenkin tuloksista.
Vuosien mittaan Paras suomalainen oppimisratkaisu -kisassa meillä on ollut monenlaisia oppimisen VR/AR-tuotteita osallistumassa. Viime kisan voittajatkin ovat itseasiassa juuri tältä sektorilta. MARISOT opettaa tankkereiden ohjausta, Learning Life arjen taitoja. Match XR -tapahtumassa tavattiin Helsingin yliopiston Serendip ja Virtuaalimuseo Muste. Täytyy kyllä sanoa, että kuvan laatu ja koneiden vääntövoima kehittyy nyt sellaista vauhtia, että päätä huimaa. Kuvat alkavat olla niin realistisia, että ilman päässä olevaa laseista tulevaa painontunnetta ei tietäisi mikä on oikeaa ja mikä kuvaa – no ainakin melkein. 😃
