Tekoälymurros ja muutosjohtaminen
Oulussa järjestettiin 25.–26.3.2026 monialainen verkostoitumisseminaari Digikyvykäs Pohjoinen goes Rails Ahead, joka kokosi yhteen koulutuksen, työelämän ja eri toimialojen asiantuntijat pohtimaan digitalisaation ja tekoälyn tulevaisuutta.
Olimme AITO-hankkeesta mukana pitämässä “Tekoälymurros ja muutosjohtaminen – 100x paremmin” – työpajaa.
Murros on jo käynnissä, mutta ei tasaisesti
Kun puhumme tekoälymurroksesta, puhumme kolmesta samanaikaisesta voimasta: tekoälyn suorituskyvyn kasvamisesta räjähdysmäisesti, käyttökustannusten nopeasta laskusta ja generatiivisten kielimalliratkaisujen käytön nopeasta yleistymisestä. Silti arjessa tämä ei vielä tunnu vallankumoukselta, ennemminkin se näkyy useissa pienissä tehtävissä, joihin tekoäly on tunnut mukaan.
Sähköpostit, tekstit ja ideointi tehdään yhä useammin tekoälyn kanssa. Työ ei enää ala tyhjästä, vaan tekoälyn tuottamasta luonnoksesta. Ensimmäinen versio syntyy sekunneissa mutta tuotosten laatu on yhä ihmisen vastuulla. Kirjoittamisen sijaan muokataan ja arvioidaan, tekemisestä on siirrytään kuratointiin ja päätöksentekoon.
Samalla työn rajat hämärtyvät. ”Voisitko vielä vähän parantaa tätä?” on lause, joka pitää työn jatkuvassa liikkeessä. Työn äärellä joutuu jatkuvasti miettimään, mikä taso on riittävän hyvä missäkin tehtävässä.
Vaikka tekoäly on nykyään osa arkeamme, on hyvä huomata että tekoälymurros ei etene kaikilla aloilla ja alueilla yhtäaikaisesti tai yhtä voimakkaasti. Esimerkiksi aloista teknologia-, media- ja ICT-alat ovat muita edellä, kun taas perinteisemmät alat (rakentaminen, teollisuus, kuljetus, terveydenhuolto) etenevät hitaammin. Samalla tieto tekoälystä, usko sen mahdollisuuksiin ja konkreettinen hyödyntäminen vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, missä roolissa ja asemassa henkilö työskentelee. Tämä tarkoittaa, että samassa organisaatiossakin voi olla ihmisiä täysin eri ”tekoälymaailmoissa”
Tekoälymurroksen inhimillinen puoli
Eniten kiinnostusta AITO-hankkeen työpajoissa herättää aina sama teema: mitä tekoälymurros tarkoittaa ihmisille?
Tekoälyyn ja tuomaan murrokseen liittyy paljon tunteita. Innostus ja kokeilunhalu elävät rinnakkain pelon, ahdistuksen ja riittämättömyyden tunteen kanssa. Hämmennys, turhautuminen ja päätösväsymys ovat tuttuja monelle.
Tekoäly vaikuttaa voimakkaasti meidän työidentiteettiin. Kun rooli muuttuu tekijästä ohjaajaan, asiantuntijasta tulkitsijaksi ja validoijaksi, nousee väistämättä kysymys: mikä on minun arvoni tässä? Pelko korvautumisesta ja kokemus osaamisen vanhenemisesta ovat todellisia.
Tekoäly vaikuttaa myös kognitiiviseen kuormaan. Voidaankin todeta että monella työpaikalla työ ei itseasiassa ole vähenynyt, vaan paremminkin tiivistynyt. Paine tehdä enemmän ja nopeammin kasvaa. Työ pirstaloituu, ja niin sanottua ”tauhkaa”, sisältöä, joka syntyy helposti mutta ei välttämättä tuota aitoa lisäarvoa, tuotetaan määrättömästi.
Tässä piilee laiskan ajattelun vaara, josta puhutaan vielä melko vähän. Tekoäly palkitsee käyttäjäänsä nopeilla ja sujuvilla vastauksilla ja jatkuvalla kehumisella, mikä luo tunteen tehokkaasta ajattelusta. Tämä ei välttämättä kuitenkaan syvennä ajattelua, sillä emme viivy ongelmien äärellä yhtä pitkään kuin ennen. Emme ponnistele oppiaksemme ja löytääksemme ratkaisun. Tällöin Ajattelu muuttuu helposti reaktiiviseksi ja tekoälyn sujuva kieli voi luoda illuusion laadusta. Siili Solutionsin Petri Lattu tiivisti tämän osuvasti: ”AI is you amplified” eli tekoäly vahvistaa sitä, mitä jo ajattelemme. Ja jos ajattelu on heikkoa, saa paljon heikkoa ajattelua nopeasti.
Johtamisen kaksi puolta
Mikä on johtajan tärkein tehtävä tekoälymurroksessa? Näkemyksemme voisi tiivistää seuraavasti: johtajan tehtävä on ihmisten tukeminen epävarmuudessa ja suunnan näyttäminen kohti epävarmaa.
Tekoälymurroksessa johtajan on ajettava kaksilla raiteilla, johdettava operatiivista ja inhimillistä muutosta yhtä aikaa. Operatiivisessa murroksessa kyse ei ole yksittäisten tehtävien ”päälleliimatusta tehostamisesta” vaan radikaalista prosessien ja työkuvien uudelleenkuvittelusta. Samalla on johdettava inhimillistä muutosta mm. jatkuvalla ja avoimella viestinnällä, mahdollistamalla asioiden yhdessä ajattelua, osallistamalla laajasti muutokseen ja organisoimalla työtä niin että, että se mahdollistaa jatkuvan oppimisen arjessa. Tekoälykeskustelussa investoinnit yleensä ymmärretään investointeina teknologioihin ja lisensseihin, mutta investointeja tarvitaan myös osaamisen kehittämiseen ja reflektoivan, adaptiivisen kulttuurin rakentamiseen. Ihmisten täytyy kokea muutoksen tapahtuvan heidän kanssaan, ei heille.
Tekoälyajan johtaja? – kun karisma ei enää riitä
Muutostilanteissa on olemme usein tottuneet näkemään karismaattisia johtajia, jota hypettävät ja innostavat kohti uutta, luovat “henkeä” ja inspiroivat huikeilla visioilla. Kuten edellä jo kerroimme, tekoälymurroksessa johtajan on osattava yhdistää operatiivisen ja inhimillisen muutoksen johtaminen. Tällöin johtaja ydintehtäviä ovat mm seuraavat.
- Luo selkeän suunnan määrittelemällä, mitä tekoälyllä tehdään ja mitä ei tehdä
- Rakentaa yhteisiä käytäntöjä ja toimintamalleja, jotta tekemisestä tulee toistettavaa eikä satunnaista
- Tekee kehityksen näkyväksi: tuo esiin mitä on opittu, mikä on parantunut, missä mennään nyt
- Yhdistää tehokkuuden ja inhimillisen näkökulman – tuottavuuden ja kuormituksen hallinnan
- Tekee ihmisistä toimijoita, ei muutoksen kohteita
Tekstin on kirjoittanut Piia Keihäs ja se pohjautuu esitykseen ”Tekoälymurros ja muutosjohtaminen – 100x paremmin!” AITO-hankkeen työpajassa Digikyvykäs Pohjoinen goes Rails Ahead -seminaarissa Oulussa 26.3.2026.
Kuva: Marianne Matila
Lisätietoja: [email protected] ja [email protected]
