Pieniäkin koululaisia voi opettaa etä- ja hybridiopetuksen menetelmin

SeOppi 1/2025
Haastateltavana Máren-Elle Länsman.
Haastattelija ja kirjoittaja: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

---

– Kuka sanoi, että etäopetus ei sovi pienille koululaisille? Minä olen toista mieltä!, toteaa Máren-Elle Länsman iloisesti. Hän opettaa saamen kieltä eskarista yläkouluun perusopetusta täydentävänä opetuksena. Oppilaina on sekä kotona saamea puhuvia että sitä toisena kielenä opiskelevia. Hän välttää termiä “vieras kieli”, koska kieli on monille oppilaille tuttu perheen kautta.

– Tietysti alussa oli vähän epävarmuutta, mutta olen työn myötä löytänyt luovia tapoja tehdä etäopetuksesta innostavaa ja tehokasta kaikenikäisille.

Máren-Elle on huomannut, että leikki on avainasemassa uusien sanojen ja fraasien oppimisessa, koska mekaaninen toistaminen ei motivoi pieniä lapsia.

Karhu nukkuu -laululeikki toteutetaan Teamsissa niin, että karhu peittää silmänsä ja muut kyykkäävät piiloon ruudulta.

Karhupelissä World Wall -ympäristössä oppilaat harjoittelevat numeroita ja sanastoa korttien avulla ja välttelevät karhuja. Peli on oppilaiden mieleen – se mahdollistaa kertaamisen vaihtelevilla sisällöillä, ja oppilaat eivät edes huomaa, että ovatkin koulussa oppitunnilla.

Etäopetukseen soveltuvaa valmista materiaalia on vähän, joten opettaminen vaatii luovuutta ja paneutumista. Luokkaopetukseen tuotetuista materiaaleista saa etäopetukseen sopivia mielikuvitusta käyttämällä.

Etäopetuksen alussa pienet oppilaat tarvitsevat aina aikuisen tukea. On opeteltava, miten ohjelma käynnistetään ja mitä eri ikonit tarkoittavat. Ja hyvä olisi, jos taustalla olisi aina joku aikuinen tai vanhempi oppilas, jolta voi kysyä apua. Harva eskarilainen osaa vielä lukea, ja oppimisympäristöt ovat heille vieraita – valitettavasti suurin osa niistä perustuu lukutaitoon. Kun kuva katoaa, ääni ei kuulu tai ruudulle ilmestyy outo sininen laatikko, pieni lapsi ei ymmärrä, mitä tapahtui.

– Oppilaat huomaavat heti, jos joku kaveri häviää kuvaruudulta ja huomio keskittyy siihen ja käsiteltävä asia unohtuu, kertoo Máren-Elle.

Toisaalta pienet oppilaat ovat hyvin nopeita oppimaan uusia digitaalisia taitoja.

– Ja he myös neuvovat mielellään toinen toisiaan ja osaavat tehdä opastuksen ”lasten kielellä”, niin että asia ymmärretään nopeasti. Digitaidot ja verkossa työskentelyn taidot kehittyvät sivutuotteena ja samalla opitaan saamen kielen sanoja, kertoo Máren-Elle.

– Hyödynnämme opetuksessa Teamsin ominaisuuksia, esimerkiksi taustakuvat ovat iso ilonaihe ja uusista kuvista otetaan kaikki ilo irti. Niiden avulla voidaan oppia monia uusia sanoja ja lauseita ja niiden ympärille saa rakennettua monia motivoivia leikkejä. Teams toimii hyvin monessa tilanteessa, mutta se ”sitoo” oppijan opettajan kuvaruutuun. Teknisen ympäristön pitäisi toimia niin, että oppija helposti voisi omalla koneellaan tehdä tehtäviä toisessa ohjelmassa ja liikkuminen eri ohjelmien välillä olisi helppoa. Nykyisten ohjelmaversioiden kanssa on hankala siirtyä ohjelmasta toiseen. Ruudun jakaminen auttaisi tässä tilanteessa, mutta sitä on vaikea opettaa lapsille, ja useimmat aikuisetkaan eivät jakamista osaa tehdä. Oppimisympäristöjä pitäisi kehittää vähän lapsiystävällisempään muotoon, toteaa Máren-Elle.

Lainsäädäntö ei salli etäopetuksen sisällyttämistä osaksi peruskoulun normaalia koulupäivää, vaan se on aina lisäopetusta, joka pidentää lasten päivää. Jos etäopetus voitaisiin integroida osaksi opetussuunnitelmaa, se tarjoaisi mahdollisuuksia digitaalisten taitojen harjoitteluun, oppilaitosyhteistyöhön ja erilaisten projektien toteuttamiseen.

Máren-Elle korostaa etäopetuksen mahdollisuuksia ja uskoo sen toimivuuteen.

– Etäopetus tarjoaa monia mahdollisuuksia rikastuttaa opetusta ja tukea lasten kielenoppimista leikin ja ilon kautta. Vaikka haasteita on, ne ovat voitettavissa luovuudella ja sitoutumisella. Vitsi, että meillä on tunneilla mukavaa!

Máren-Ellen vinkit:
1. Riekon askelin, uusia asioita maltilliseen tahtiin
2. Opitaan leikin varjolla
3. Etäilystä ilo irti – mitä voit tehdä etänä, mutta mitä et voi tehdä luokkahuoneessa?
4. Symbolien ja kuvien käyttö: chattia voi kutsua puhekuplaksi
5. Opettajan pitää uskaltaa heittäytyä ja kuunnella oppilaiden ideoita