Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu – perusopetuksen tuntijako uudistuu
Julkaistu: 29.06.2012
Muokattu: 23.09.2019
OKM-tiedote
27.6.2012
Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu – perusopetuksen tuntijako uudistuu
Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä sopi tänään perusopetuksen tuntijaon uudistamisesta. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta torstaina 28.6.2012. Uudistuksessa lisätään taide- ja taitoaineiden, yhteiskuntaopin ja liikunnan tuntimääriä. Kieliohjelmia monipuolistetaan. Uskonnon tuntimäärää vähennetään. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1-6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna.
Opetusministeri Jukka Gustafssonin johdolla työstetty perusopetuksen tuntijako on hyvä pohja opetuksen sisällölliselle uudistamiselle tuntijakoon perustuvan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinnan yhteydessä. Myös lukion tuntijaon uudistaminen voidaan nyt käynnistää.
– Tämän perusopetuksen tuntijaon tavoitteena on aiempaa osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu. Nyt vahvistetaan yhteiskuntaopin opetusta, liikuntaa, taito- ja taideaineita sekä panostetaan hyvin voimallisesti kielivalikoiman monipuolistamiseen. B1-kielen, käytännössä toisen kotimaisen kielen, opetusta aikaistetaan. Nämä ovat kaikki isoja muutoksia, jotka yhdessä rakentavat meille aivan uudenlaista koulua ja koulukulttuuria, painottaa opetusministeri Jukka Gustafsson.
Taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta lisätään neljällä vuosiviikkotunnilla. Liikuntaan, musiikkiin ja kuvaamataitoon kohdistetuilla lisäyksillä vahvistetaan taidekasvatuksen yhdenvertaisuutta sekä tuetaan aktiivisen liikuntaharrastuksen kehittymistä kaikille nuorille. Muutos myös tukee aiempaa paremmin kelpoisten taide- ja taitoaineiden opettajien saatavuutta. Kotitalous luetaan vastaisuudessa myös virallisesti taide- ja taitoaineiden kokonaisuuteen.
Historian ja yhteiskuntaopin opetusta varhennetaan ja lisätään kahdella vuosiviikkotunnilla. Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.
– Me haluamme nyt vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, koska demokratian, toisten ihmisten, ihmisarvon loukkaamattomuuden ja inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja. Kansainvälistyvässä maailmassa sekä monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa niiden merkitys on aiempaakin suurempi, ministeri Gustafsson korostaa.
– Pidän tärkeänä, että uusissa opetussuunnitelman perusteissa painotetaan nykyistä voimakkaammin lasten kasvatusta eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen, yhteisöllisyyteen ja hyviin tapoihin, tähdentää ministeri Gustafsson.
Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää A2-kielen ja B2-kielen opetusta valtion erityisavustuksella. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Varhaistamisella vahvistetaan erityisesti elävän kaksikielisyyden toteutumista koulussa ja yhteiskunnassa.
Sivistyspoliittinen ministeriryhmä sopi myös, että perusopetuksen vähimmäistuntimäärää tullaan korottamaan kolmella vuosiviikkotunnilla ja vapaaehtoisen A2-kielen tarjoaminen tullaan säätämään opetuksen järjestäjille velvoittavaksi. Valinnaisiin oppiaineisiin kohdennettavasta kolmen vuosiviikkotunnin lisäyksestä vähimmäistuntimäärään on tarkoitus päättää keväällä 2013 ja antaa eduskunnalle lakiesitys A2-kielen tarjoamisen velvoittavuudesta vuoden 2014 loppuun mennessä.
– Olen hyvin tyytyväinen siitä, että näin hyvässä yhteistyössä eri hallituspuolueiden kesken oli mahdollista saavuttaa yhteisymmärrys laajakantoisista uudistuksista perusopetukseen. Yhteiskunnallisen tasa-arvon toteuttamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että perusopetuksesta varmistetaan hyvät oppimisen edellytykset ja mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille sekä tuetaan monipuolisin toimin eri syistä tukea tarvitsevia. Tähän haasteeseen hallitus vastaa uudella tuntijaollakin, ministeri Gustafsson selventää.
Riittävän valtakunnallisen yhtenäisyyden takaamiseksi sekä opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelmien ja oppilasarvioinnin selkeyttämiseksi eri oppiaineiden nivelkohdat yhdenmukaistetaan. Ratkaisu selkeyttää opetuksen suunnittelua ja toteuttamista erilaisissa kouluissa ja yhdysluokkaopetuksessa ja helpottaa koulujen välistä yhteistyötä. Eri oppiaineiden opetukseen käytetyn ajan tasaisempi jakautuminen perusopetuksen eri vuosiluokille tukee oppilaan ikä- ja kehitysvaiheen mukaista oppimista ja kasvua.
Lisätietoja:
– ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
– valtiosihteeri Tapio Kosunen, puh. 0295 3 30168
– ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
– valtiosihteeri Tapio Kosunen, puh. 0295 3 30168
Perusopetuksen tuntijako (pdf)
_ _ _
Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävänajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).
Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjaukseen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet).
Asetuksen mukaiset opetussuunnitelman otetaan käyttöön kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien osalta 1.8.2016 lukien.
_ _ _
Hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja on opetusministeri Jukka Gustafsson, ja jäseninä ovat työministeri Lauri Ihalainen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, ympäristöministeri Ville Niinistö, puolustusministeri Stefan Wallin, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja sisäasiainministeri Päivi Räsänen.