Suomalaiset nuoret eivät osaa etsiä netistä tietoa. Korkeakoulut joutuvat järjestämään fukseille tietokoneen käytön peruskursseja. Yritysjohtajat ovat tyytymättömiä työntekijöidensä digitaalisiin taitoihin.

Mitä ihmettä tapahtui sille 1990-luvun tietotekniikan ihmemaalle, jota tultiin kaikkialta maailmasta ihailemaan? ”The Future Is Finnish”, otsikoi Newsweek toukokuussa 1999 julkaistun juttunsa.

Me uskoimme omaan hypeemme. Kuvittelimme suomalaisten hallitsevan tieto- ja viestintätekniikan käytön niin hyvin, ettei siitä tarvitse enää edes välittää.

Esimerkiksi opettajien tietotekniikan ja perusohjelmistojen käytön opetukseen on turha yrittää hakea hankerahoitusta. Kaikkien opettajien kun oletetaan jo hallitsevan perustaidot, ja rahoitusta saa vain täydennyskoulutukseen.

Ope.fi-taitoluokituksen mukaan opettajan tieto- ja viestintätekninen perusosaaminen on koulun ja opettajan itsensä vastuulla. Mistä hän tämän perusosaamisen hankkii, jää arvoitukseksi.

Miten opettajien oletetaan opettavan jotain, mitä he eivät itsekään osaa?

Tiedä mitä tiedät

Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa, kun lasketaan tietotekniikan määrää, mutta tietotekniikan käyttäjinä me olemme jääneet pahasti muista jälkeen. Me emme yksinkertaisesti tiedä, mitä ihmettä meidän pitäisi hienoilla vehkeillämme tehdä ja miksi.

Itse asiassa me emme edes halua tietää. Sama Sopranon eSearch-tutkimus, joka kertoi monen yritysjohtajan olevan tyytymätön työntekijöiden digitaalisiin taitoihin, paljastaa vain vajaan viidenneksen yritysjohtajista kartoittaneen henkilöstönsä tietoteknistä osaamista.

Osaamista on vaikea lähteä parantamaan jos ei tiedä, mitä ei tiedä. Työmarkkinajärjestöjen vääntö kolmesta koulutuspäivästä vaikuttaa lähinnä huvittavalta, kun samaan aikaan rahaa ja aikaa tuhlataan sokkokoulutukseen.

Osaa mitä opetat

Vasta sitten voidaan miettiä koulutuksen sisältöjä kun tiedetään, mitä tieto- ja viestintätekniikan osaamista ihmiset työssä ja elämässä tarvitsevat, ja miltä tasolta lähdetään liikkeelle. Oppilaitokset ja työnantajat tarvitsevat yhteisen mittatikun, jolla arvioida ihmisten osaamista. Myös opiskelijat ja työntekijät haluavat itse mitata omaa osaamistaan.

Työn ja tekniikan nopea muutos muuttaa jatkuvasti myös työn ja elämän osaamisvaatimuksia. Osaamisen hallinta on työntekijöiden ja työnantajien yhteinen haaste. Mitä osaamista minulla on, mitä osaamista työssäni tarvitsen, mistä minä sen osaamisen löydän?

Esimerkiksi TIEKEn tulevan Osaamisen arviointi -työkalun avulla ihmiset ja organisaatiot voivat arvioida tieto- ja viestintäteknisiä tietojaan ja taitojaan. Verkkopohjaista työkalua voi käyttää esimerkiksi oman osaamisensa itsearviointiin tai yrityksen työntekijöiden koulutustarpeen kartoittamiseen.

Sen jälkeen on vain löydettävä tarpeisiin vastaavat koulutuskokonaisuudet sekä riittävän monta oman osaamisensa halukasta jakajaa ja ammattitaitoista kouluttajaa.