Open Badges – uusi standardi osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

SeOppi 1/2014
pdf | SlideShare

Teksti
Eric Rousselle toimitusjohtaja Discendum Oy

Epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankitut taidot muodostavat nykypäivänä merkittävän osan osaamispääomastamme. Opimme uusia asioita työelämän, harrastusten ja verkostojen kautta, mutta ne jäävät usein hyödyntämättä työelämässä tai opinnoissa, koska keinot niiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen puuttuvat.

Mozilla-säätiö, MacArthur-säätiö ja HASTAC (Humanities, Arts, Science and Technology Alliance and Collaboration) ovat yhdessä tarttuneet tähän haasteeseen ja kehittäneet avoimen lähdekoodin teknologian pohjalta uuden standardin nimeltä Open Badges. Standardin kehitys alkoi vuonna 2011 Yhdysvalloissa ja vuonna 2013 sen käyttö alkoi yleistyä nopeasti maailmanlaajuisesti. Open Badges -standardin suosiota on edistänyt työelämän osaamisen tunnistamisen tarpeet ja koulutusmaailmassa tapahtuvat muutokset, muun muassa Avoimet Massiiviset Verkkokurssit (MOOC:it), jotka edellyttävät uusia, globaaleja sertifiointimenetelmiä.

Open Badge -osaamismerkki on metadataa sisältävä kuva. Se kertoo merkin saajan (Earner) osaamisesta, taidoista tai saavutuksista. Osaamismerkkejä luo ja myöntää myöntäjätaho (Issuer). Myöntäjä kertoo merkissään ne kriteerit, joilla se tunnustaa merkin saajan hankkiman osaamisen. Saaja vastaanottaa merkin sähköpostitse ja tallentaa sen Open Badges Backpackiinsa. Backpack on Mozillan ylläpitämä ilmainen pilvipalvelu, joka toimii saajan henkilökohtaisena merkkien säilytyspaikkana. Saaja voi halutessaan julkaista sieltä merkkejään omaan e-portfolioonsa tai sosiaalisen median palveluihin.

Eri alojen edelläkävijät ovat ottaneet konseptin omakseen

Mozillan tilastojen mukaan osaamismerkkejä myönsi vuoden 2013 lopussa yli 1900 järjestöä, oppilaitosta, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota eri puolilta maailmaa. Edelläkävijöinä voidaan pitää vapaan sivistyskentän järjestöjä ja julkishallinnon organisaatioita, joita ovat esimerkiksi museot ja erilaiset taide- ja kulttuuritapahtumien järjestäjät. Niille Open Badges -standardi antaa mahdollisuuden sertifioida sellaista osaamista, jota ei ole voitu aiemmin tunnustaa virallisilla tutkinnoilla. Myös monille koulutusalan yrityksille, joilla ei ole oppilaitoksen asemaa, konsepti tarjoaa keinon sertifioida tarjontaansa. Open Badges -standardi nähdään sertifioinnin demokratisointina, koska se mahdollistaa uusien toimijoiden tulon osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kentälle.

Osaamismerkit eivät kuitenkaan kilpaile tutkintojärjestelmien kanssa, vaan täydentävät niitä. Konsepti on otettu käyttöön monissa oppilaitoksissa Pohjois-Amerikassa ja se yleistyy vähitellen myös Suomessa. Sen avulla voidaan tehdä paremmin näkyväksi koulutusohjelmissa hankittavaa osaamista sekä opintoihin hakeutuville yksilöille että työelämän edustajille. Esimerkiksi tietojenkäsittelyopinnoissa ”Osaava Java-ohjelmoija” -osaamismerkki voisi olla oiva keino avata työnantajille opintojen yhteydessä tehtyjä Java-projekteja ja niissä opittuja asioita.

Oppilaitokset ovat yhteisöjä, joissa formaalin oppimisen lisäksi opitaan paljon muutakin. Osaamismerkeillä on mahdollista tunnustaa myös luottamustehtävien, kerho- ja projektitoiminnan kautta hankittuja taitoja, joilla on merkitystä kouluyhteisön ulkopuolella. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi projekti- ja tiimityöskentelyosaaminen sekä erilaiset sosiaaliset taidot.

Kouluyhteisön kehittämisessä voidaan hyödyntää osaamismerkkejä motivointikeinoina esimerkiksi asennekasvatuksen tukena. Ei saa myöskään unohtaa henkilöstön kehittämistä, jossa osaamismerkeillä on mahdollista tehdä näkyväksi esimerkiksi opettajien tieto- ja viestintäteknologiaosaamista.

Merkkien uskottavuus ja arvostus ovat läpimurron edellytyksiä

Myönnettyjen osaamismerkkien kasvuvauhti vuosina 2012–2013 oli 1 400 %. Ilmiömäisestä kasvusta huolimatta standardi on monille vielä tuntematon ja sen lopullinen läpimurto tulee riippumaan osaamismerkkien saajien kiinnostuksesta ja merkkien tarjonnan laajuudesta. Käytännön tasolla yhtenä ongelmana on ollut suunnittelu- ja myöntämistyökalujen puute. Tilannetta ovat helpottaneet tänä keväänä julkaistut uudet Open Badges -työkalut. Myös osaamismerkin vastaanottaminen ja näyttäminen eri palveluissa on koettu hankalaksi. Monille sosiaalisen median palveluille ja e-portfolioille kehitetäänkin parhaillaan käyttöä helpottavia Open Badge Displayer -sovelluksia.

Suurimmat haasteet eivät kuitenkaan liity teknologiaan, vaan itse konseptin ymmärtämiseen ja osaamismerkkien suunnitteluun. Osaamismerkkien arvo saatetaan kyseenalaistaa siksi, että ne eivät ole viranomaisten sertifioimia. Merkin arvo ei kuitenkaan synny myöntäjän virallisesta asemasta. Merkki koetaan arvokkaaksi, kun tunnetut ja arvostetut organisaatiot puhuvat sen puolesta ja se edustaa saajalleen jotain tärkeää osaamisaluetta.

Osaamismerkki-inflaatio on myös riski, johon viitataan usein. Riski on toki olemassa, koska Open Badges -konseptin filosofiaan ei kuulu virallista ja keskitettyä laadunvalvontaa. Merkin laadusta vastaa sen myöntäjä itse, jolloin ”arvottomien” merkkien myöntämistä ei voi estää ulkoapäin. Viime kädessä merkin saaja kuitenkin päättää, onko merkki hänelle hyödyllinen vai ei. On todennäköistä, että yhteisöjen tunnustamat, uskottavat merkit tulevat säilymään ja rakentamaan laajempaa Open Badges -ekosysteemiä.

Viime aikoina on käynnistetty useita kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita (esim. Badge Europe, Badge Alliance, DigitalME), joilla pyritään edistämään Open Badges -standardin laajaa käyttöönottoa ja eri alojen ekosysteemien kehittämistä. Suomessa Open Badge Factory -projektin yhteydessä on kasvamassa yhteisö, joka pyrkii kehittämään osaamismerkkejä yhteiseen käyttöön. Tällä hetkellä sen ydin koostuu useiden vapaan sivistyskentän järjestöjen yhteistyöstä, mutta mukana on myös oppilaitoksia ja yrityksiä. Osaamismerkki on organisaatioille uusi ja moderni työkalu osaamisen kehittämiseen ja tunnustamiseen.

Hyödyllisiä linkkejä

www.openbadges.org 
www.badgealliance.org
www.openbadgefactory.com