Neukkarissa kuultua

SeOppi 1/2026
Teksti: Tarmo Toikkanen, puheenjohtaja, eOppimisen neuvottelukunta | johtava asiantuntija, Data ja tekoäly -ohjelma, Sitra | vetäjä, Creative Commons Suomi

---

Herra Trump on avoimen lähdekoodin suurin edistäjä.

Euroopassa on kolmen vuosikymmenen ajan maksettu miljardeja euroja lisenssimaksuja Microsoftille ja muille amerikkalaisille palveluille sen sijaan, että nämä miljardit olisi käytetty kotimaisten palveluiden kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen sekä omien digijättien rakentamiseen.

Tänä talvena alkoi tuuli kääntyä, kun Trumpin puheiden myötä kävi selväksi, ettei USA enää ole yksiselitteinen liittolainen. Mitä tapahtuisi, jos Suomesta tai Euroopasta katkaistaisiin presidentin päätöksellä pääsy kaikkiin amerikkalaisiin palveluihin? Tai edes yhteen niistä?

Meidän kaikkien älypuhelimet edellyttävä yhteyttä joko Googleen tai Appleen. Ilman yhteyttä älypuhelimesta tulee tyhmä.

Valtaosa Suomen virastoista käyttää Amazonin pilvipalvelua ja Microsoftin toimistopilveä sekä Windowsia. Ilman yhteyttä Suomen julkinen hallinto pysähtyisi.

Moniko noheva startup pystyy toimimaan ilman Googlea, Slackia, Salesforcea tai Githubia? No onneksi Linus Torvaldsin kehittämää Gitiä voi käyttää ihan itsenäisestikin. Githubin käyttö on ainoastaan trendikästä, ei pakollista.

Voin kuvitella, että jokainen Suomen virasto on laatinut varasuunnitelman ja jokin suomalainen datakeskuksen operoija on kertonut, että heille kyllä mahtuu viraston datat ja jotain laskentakapasiteettiakin löytyy. Mutta jos kaikki virastot tarvitsevat kapasiteettia samanaikaisesti? Veikkaan että kesken loppuu.

Juuri nyt suunnitelmia rustataan uusiksi ympäri Eurooppaa ja rahaa kaadetaan kotimaiseen palvelutuotantoon ja -kehitykseen. Kaikki siitä ei ole avointa lähdekoodia, mutta suuri osa on. MS Officen vaihtoehdoksi mietitään Nextcloudia. Amazonin korvaajaksi voi valita lukuisista eurooppalaisista pilvipalveluista sopivan. Visan ja Mastercardin rinnalle kehitetään eurooppalaista digirahaa eli maksukorttiratkaisua. Slackille löytyy lukuisia vaihtoehtoja. EU:ssa mietitään “AI Gigafactory”-nimellä valtavia datakeskuksia, jotka hoitaisivat eurooppalaisittain tekoälylaskennan ja siinä sivussa tavanomaisenkin laskennan.

On selvää, että kotimaisten tai eurooppalaisten tahojen palvelut eivät ole yhtä hienoja ja edullisia kuin ne, mihin on totuttu. Pelkästään Euroopan valtioiden Microsoftille maksamat vuosilisenssimaksut ovat noin 5 miljardia euroa. Sillä rahoittaisi jo melkoisen määrän ohjelmistokehitystä. Ja periaatteessa tiedämme jo speksin, jos haluamme vain kotimaiset vastineet amerikkalaisille palveluille. Toki voisimme kehittää Jotain Ihan Muutakin.

2026 on muutoksen vuosi. Kuten monet aiemmatkin.