Luovuus tekoälyn aikakaudella – mahdollisuus, uhka vai jotain enemmän?

SeOppi 1/2025
Haastateltavana Matleena Laakso, Sanna Laukkarinen ja Anne Rongas.
Haastattelija Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry

---

Generatiivinen tekoäly on osa arkeamme, myös luovaa työtä. Mitä tapahtuu ihmisen luovuudelle, kun kone tekee ihmisen antamasta kehotteesta tekstiä, kuvia, runoja tai musiikkia? Kolme asiantuntijaa – Matleena, Sanna ja Anne – pohtivat tekoälyn vaikutusta luovuuteen ja sen määrittelyyn. Tarvitaanko luovuuden uusi sanakirja?

Luovuus ei ole yksinäinen kipinä, vaan usein yhteistä ideointia. Tekoäly voi toimia luotettavana sparraajana: se tarjoaa näkökulmia, auttaa sanoittamaan ajatuksia ja toimii ideointikaverina. Matleena nosti esille, miten generatiivinen tekoäly voi laajentaa mahdollisuuksia erityisesti aloilla, joihin itsellä ei ole osaamista, kuten musiikin tekemisessä. Anne käytti kielimallia toisin päin, itse tekemänsä kuvan tulkkaamisessa kielelliseen muotoon (PIIRROSKUVA).

– Kukaan lähipiiristäni ei yhtä vaivattomasti ja osuvasti olisi osannut tulkita monimerkityksistä ja symbolista kuvaa, johon olin kiteyttänyt kokonaisen koulutuspäivän herättämät ajatukseni ja tunteeni, kertoi Anne.

Tekoälyn tuottamat sisällöt voivat näyttää valmiilta, mutta niiden arvioiminen ja muokkaaminen vaatii tiedollista prosessointia. Sanna kertoi kokemuksesta, jossa tekoälyn tuottamat kuvat olivat aluksi geneerisiä ja kaavamaisia, mutta tarkasti suunnitellulla kehotteella lopputulos alkoi vastata visuaalista ideaa.

– Promptaaminen – eli tekoälyn ohjaaminen, kehotteet – ovat luovuutta vaativaa työtä. Niiden muotoileminen vaatii ajattelua, sanoitustaitoa ja näkemyksellisyyttä.

Voiko tekoäly olla taiteilija?

Julkinen keskustelu käy kuumana: onko tekoälyn tuottama taide oikeaa taidetta?

– Jos tekoäly dominoi, syntyy kuvatuotantoa, ei taidetta, totesi kuvataiteilija Hannu Töyrylä (Kasper Piipon artikkeli “Tekoäly on taiteessa työkalu, 14.2.2024).

– Tekoälyn ei nähdä pystyvän tuottamaan taidetta, jolla on sanoma tai syvällinen maailmankuva. Se on ennemmin väline – kuten kynä tai kitara – mutta eri tavalla, Anne muistutti.

– Luovuuden määrittely itsessään on kulttuurinen sopimus, joka elää ajassa.

Perinteiset käsitykset taiteellisesta lahjakkuudesta voivat rajoittaa ihmisiä.

– Sanon usein, etten osaa maalata kuvia, mutta generoin maalauksia tekoälyn kanssa. Tai en osaa kirjoittaa runoja, mutta olen kokeillut, miten tekoäly auttaa tyhjän paperin kammoon, pohti Matleena.

Tekoäly voi siis myös rohkaista kokeilemaan – avata ovia uudenlaiseen itseilmaisuun.

Tekoäly lisää luovuutta digitaalisessa opetuksessa ja opiskelussa

Sanna pohti tekoälyn roolia luovuuden ja tuottavuuden lisäämisessä – erityisesti opiskelussa ja opetuksessa. Hän korosti, miten tekoäly voi tarjota uusia näkökulmia ja visuaalista tukea ideoille silloinkin, kun piirustustaito puuttuu. Sanna toi esiin näkökulman tekoälyn potentiaalista pelisuunnittelussa, mikä viittaa sen kykyyn tukea pelinarratiivien kehittämistä ja pelimekaniikkojen innovointia. Matleena lisäsi, että tekoäly voi tarjota monipuolisia ideoita ja tukea luovaan ilmaisuun.

Anne käsitteli generatiivisen tekoälyn käsitettä ja sen suhdetta ihmisen luovuuteen. Hän korosti, että tekoäly ei ole ennakoivaa ja sen kyvyt rajoittuvat ongelmien ratkaisemiseen ja ratkaisujen luomiseen. On tärkeää ymmärtää tekoälyn vahvuudet kuten suurten datamassojen käsittely sekä sen rajoitukset. Tekoäly voidaan nähdä sparrauskumppanina, joka tunnistaa aukot ja puutteet ihmisen työssä. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että generatiivinen tekoäly ei ole yksi kokonaisuus, vaan kokoelma erilaisia tekoälyjärjestelmiä, jotka toimivat ihmisluovuuden apuna. Tekoäly voi olla mukana luovan prosessin kaikissa vaiheissa ideoinnista viimeistelyyn.

Tekoäly ja luovuus – kulttuurimuutos meneillään

Keskustelun perusteella tekoäly ei vie ihmiseltä luovuutta, vaan haastaa meitä ajattelemaan uudella tavalla. Se voi tuoda työhön iloa, yllättäviä oivalluksia ja auttaa rikkomaan omia ajatusmalleja. Matleena pohti, että ihminen ja generatiivinen tekoäly voivat olla yhdessä luovia.

Tällä hetkellä tekoäly ei ole aloitteellinen ja nykyiset tekoälyt tuottavat vielä geneeristä sisältöä: tuotokset ovat usein keskinkertaisia, ja niistä puuttuu taiteelliseen luovuuteen liittyvä etiikka, tyyli tai sanoma. Arkiluovuuden tulokulmasta myönteistä on, että tekoäly madaltaa kynnyksiä. Se tarjoaa ideoita, visuaalista tukea ja apua tekniseen toteutukseen. Taiteellinen luovuus vaatii ihmisen aloitteellisuutta, henkilökohtaista tunnetta ja kriittistä ajattelua, jota tekoäly ei vielä kykene jäljittelemään. Tekoäly voi siis olla inspiroiva työkalu arjessa, mutta taiteessa se vaatii edelleen ihmisen ohjausta ja visiota ollakseen merkityksellistä ja tunnistettavaa.