Etä- ja lähiopetus – ei joko tai, vaan sekä että

SeOppi 1/2026
Teksti: Lauri Tuomi, Kvs-säätiö & Ulla Harmaala, Etäkoulu Kulkuri

Afganistanissa tytöt eivät saa käydä koulua kuudennen luokan jälkeen koulunkäyntirajoitusten vuoksi. Unescon tukeman etäkouluprojektin avulla karmeaan tilanteeseen on saatu luotua toivoa ja mahdollisuus oppia lukuaineita ja laaja-alaisia taitoja.

Ruotsissa asuva oppilas ei käy lähikoulua. Hän on syrjäytymisriskissä, mutta Ruotsin päivitetyn koululain myötä saa etäopetusta erityisen tuen muotona. Oppilas, huoltaja, lähikoulu ja etäkoulu tekevät viikoittaista yhteistyötä tukien lapsen paluuta lähiopetukseen. Etäopetus on määräaikainen ratkaisu, jota pohditaan huolellisesti ja vastuullisesti yhdessä koulun, oppilaan ja huoltajan kesken.

Ulkosuomalaisten lasten Etäkoulu Kulkuri / Distansskolan Nomad tarjoaa suomalaisen opetussuunnitelman mukaista perusopetusta verkossa. Koulussa opiskelee noin 500 oppilasta lähes 70 maassa. Toimintaa on kehitetty vuodesta 1975 alkaen. Oppilaiden tukena omassa asuinmaassa toimii aikuinen lähiohjaaja. Etäopinto-ohjaaja tukee ja varmistaa opiskelun sujumisen ja kelpoiset verkko-opettajat antavat laadukasta opetusta sekä varmistavat luotettavan arvioinnin.

Edelliset esimerkit ovat tosielämästä ja kuvaavat, miten etäopetus voi turvata lapsen oikeuden oppimiseen, kun lähiopetus ei ole mahdollista. Silti perusopetuslaki ei nykymuodossaan tunnista etäopetusta, vaikka se on sallittua aikuisten perusopetuksessa, toisella asteella ja korkeakouluissa sekä vapaassa sivistystyössä.

Digitalisaatioon liittyvä keskustelu on kärjistynyt kännykkäkieltojen myötä, ja tietyissä tilanteissa onkin tarpeen vähentää digitalisaation tuomia häiriöitä luokkahuoneessa. Kaiken digitalisaation jyrkkä vastustus ja etenkin lähi- ja etäopetuksen vastakkainasettelu on kuitenkin tarpeetonta. Etäopetus voisi tukea oppimista ja turvata suomalaislasten opintien Suomessa ja maailmalla. Kyse on oppimisen yhdenvertaisuuden varmistamisesta.

Me Kvs-säätiössä ja ylläpitämässämme Etäkoulu Kulkurissa / Distansskolan Nomadissa näemme päivittäin, mitä pedagogisesti hyvin suunniteltu etä- ja verkko-opetus voi parhaimmillaan tarjota. On kohderyhmiä, joita lähiopetus ei tavoita, mutta etäopetus voisi tarjota ratkaisuja: koulua käymättömät oppilaat, ulkomailla asuvat lapset ja nuoret sekä sosiaalisten ja terveydellisten haasteiden kanssa painiskelevat oppilaat esimerkiksi sairaalakoulussa. Etäopetus voisi mahdollistaa laajemman valinnaiskielten tarjonnan tai oppilaan oman äidinkielen tai katsomusaineen opetuksen kelpoisen opettajan opettamana. Laadukas etäopetus edellyttää oppimisen turvaverkon kehittämistä, eli opinto-ohjauksen, oppimisen tuen ja aikuisen lähiohjaajan roolin kytkemistä osaksi oppimisprosessia.

Etäopetus on myös koulutuksellista huoltovarmuutta ja valmiutta pitää oppiminen saavutettavissa poikkeusoloissa. Poikkeusolot voivat syntyä tilapäisesti esimerkiksi luonnonolosuhteiden vuoksi tai olla pidempikestoisia, kuten koronapandemian aikana. Näihin tulee varautua, jotta laadukas opetus ja oppilaiden sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan.

Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus oppia kaikkialla. Nyt tarvitaan rohkeutta käydä keskustelua perusopetuslainsäädännön muutostarpeista. Lähi- ja etäopetuksen ei tarvitse olla vastakkainaseteltu joko tai – ne voivat olla pedagogisesti laadukkaasti sekä että. Mustavalkoisesta ajattelusta on aika astua kohti yhteistä kehittämistä.

Ulla Harmaala on Kvs-säätiön ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin / Distansskolan Nomadin koulunjohtaja. Koulu tarjoaa suomen- ja ruotsinkielistä verkko-opetusta 1.–9.-luokkalaisille ulkosuomalaislapsille ja -nuorille ympäri maailman.

Lauri Tuomi on Kvs-säätiön toimitusjohtaja. Kvs-säätiö on Suomen vanhin sivistyssäätiö, joka on toteuttanut etäopetusta yli 100 vuoden ajan.

SeOppi 1/2026 -lehdessä julkaistuja ilmoituksia