Teksti

Maija Kerkola

Esteettömyys liittyy verkkopalveluissa kahteen olennaiseen asiaan: palvelun saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Verkkopalvelujen suunnitteluvaihe on ratkaisevaa aikaa esteettömyyden varmistamiseksi. Kiitos esteettömyyden huomioimisesta näkyy mm. palvelujen kiinnostavuudessa ja käyttäjämäärissä.

Esteettömyyden näkökulmasta tärkeintä on se, että palvelun käyttäjien kokemukset välittyvät varhaisessa vaiheessa suunnittelijoille. On paljon helpompi tehdä muutoksia alussa kuin lähteä muuttamaan valmista tuotetta.

Tarkistuslistaa käyttävä asettuu loppukäyttäjän asemaan ja arvioi sovelluksen esteettömyyttä. Hyvä muistisääntö on, että sisällöt ovat esteettömiä vasta silloin, kun toimintarajoitteinen henkilö pystyy niitä käyttämään (World Wide Web Consortium 2006).

Omassa tutkimuksessani tarkistuslistaa käytin alkukartoitukseen eräässä oppimispelin suunnittelussa ja sen jälkeen osallistuin oppimisvaikeuksia omaavien yläkoululaisten kanssa käyttäjätestauksiin ja havainnoin heidän toimintaansa. Täydensin vielä aineistoa oppilaiden kokemuksia kartoittavalla lomakekyselyllä. Tulosten perusteella suunnittelijat saattoivat tehdä korjauksia ennen sovelluksen lopullista käyttöönottoa.

Esteettömyys on palvelun laatua

Nykyisin monet yhteiskunnan palvelut ovat siirtyneet verkkoon, ja verkosta on tullut merkittävä oppimisympäristö. Myös monet oppimisalustat ovat täynnä materiaalia.

Sekavat ja vaikeasti luettavat verkkosisällöt aiheuttavat monelle ongelmia, ja vaikeuttavat opiskelua sekä palveluiden käyttöä. Hankaluuksia tuottavat etenkin motoriikkaa ja hyvää näkökykyä edellyttävät laitteet, sisältöjen epäselvät fontit, kuvien päälle laitetut tekstit, sekavat taulukot ja liian nopeasti liikkuvat elementit. Ongelmia aiheutuu etenkin niille käyttäjille, joilla on vaikeuksia näkemisessä, lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa tai hahmottamisessa.

On täysin mahdotonta suunnitella kaikkia sisältöjä niin että ne sopisivat sellaisinaan kaikille, koska käyttäjäryhmät poikkeavat toisistaan erityistarpeiltaan.

Suomessa puuttuu velvoittava lainsäädäntö esteettömyyden toteuttamisesta. Yhdysvalloissa suunnittelijoilta edellytetään Universal design -periaatteiden noudattamista, ja esteettömyyttä edistävien lakien noudattamisen seuranta on annettu ADA:lle (The Americans with Disabilities Act). WAI (Web Accessibility Initiative) määrittelee teknologiapalveluiden esteettömyyden laaduksi.

Helppokäyttöinen tarkistuslista paljastaa pahimmat virheet

TARKISTA:

1. Kirjainkoko

Käytä fonttikokoa 14, jopa 16, mutta kuitenkin vähintään 12.

2. Kirjaintyyppi

Käytä selkeätä ja yksinkertaista fonttia. Ei pääteviivallisia, vaan ”sans serif” -tyyppisiä, kuten Arial, Georgia, Gill, Helvetica ja Verdana.

3. Kontrasti

Kontrasti vaikuttaa luettavuuteen. Mitä parempi kontrasti tekstin ja taustan välillä on, sitä luettavampi teksti on. Musta teksti valkoisella pohjalla on paras, mutta myös muut vaaleat värit pohjavärinä ovat tehokkaita. Tausta voi olla myös tumma, jos fontti on hyvin vaalea. Kuvaa ei tule käyttää tekstin taustana.

4. Riviväli

Tekstinkäsittelyohjelman vakioasetukset sopivat riviväliksi. Mielellään hiukan väljennetty riviväli, jonka pistekoko on 1–4 pistettä suurempi kuin kirjaimen koko.

5. Teksti + kuvat

Älä sijoita tekstiä kuvien päälle. Vältä myös tekstin sovittamista kuvien ympärille. Aloita teksti aina samasta kohdasta allekkain olevilla riveillä.

6. Numerot + kirjaimet

Erota numerot ja kirjaimet selkeästi toisistaan. Valitse kirjaintyyppi, jossa on selkeät numerot. Älä lisää nollia kymmentä pienempiin numeroihin. Erota kellonajoissa tunnit ja minuutit pisteellä.

7. Taulukot

Tee selkeitä ja pelkistettyjä taulukoita. Jätä epäoleellinen informaatio pois, ja erota taulukko omaksi kokonaisuudeksi. Käytä pohjaruudukkoa.

8. Kuvat

Kuvien kontrastin tulee olla selkeä. Symbolikuvia tulee välttää, koska ne ovat moniselitteisiä ja johtavat helposti harhaan. Vältä myös syvättyjä, kolmiulotteisia tai vesileimattuja kuvia. Jos kuvia on useita, sijoita ne aina samaan kohtaan, esimerkiksi oikeaan tai vasempaan reunaan. Jotta kuva ja teksti erottuvat toisistaan, jätä sijoitteluun ilmavuutta. Käytä mieluiten suorakaiteen muotoisia kuvia. Huomioi käyttäjän mahdollinen puna-viher-värisokeus.

9. Liikkuvat elementit

Liikkuvien kuvien nopeuden tulee olla tarpeeksi hidas, ja tarvittaessa nopeutta tulee voida itse säätää. Huomioi myös käyttäjän mahdolliset kognitiiviset vaikeudet, eli ymmärrykseen ja kykyyn oppia liittyvät tekijät. Älä kuormita kerralla liikaa muistia ja ymmärrystä.

10. Kosketeltavat pinnat

Pienet näppäimet ja näyttöruutu vaativat käyttäjältä erityistä tarkkuutta, joka voi vaikeuttaa käyttöä. Huomioi tämä käyttöä suunniteltaessa.

(Listan kokoamisessa on käytetty apuna WAI:n (Web Accessibility Initiative), Näkövammaisten keskusliiton ja Arla-instituutin julkaisemia verkkopalveluiden esteettömyysohjeistuksia.)

Kirjoittaja

KM Maija Kerkola toimii opintojen ohjaajana Hämeen ammattikorkeakoulussa. Teksti perustuu hänen erityispedagogiikan pro gradu -työhönsä ”Opetuskäyttöön kehitettävän mobiilisovelluksen saavutettavuuden arviointi”, Jyväskylän yliopisto 2011.