Vaihtoehtona joustavat hybridit toteutukset ja oppimistapahtumat 

SeOppi-lehti 1/23, artikkeli

Alati laajentuvan koulutustarjonnan ja koronavuosien kokemusten myötä ammattikorkeakouluissa on havaittu, että opiskelumalleille perustuvia vaihtoehtoisia toteutustapoja tulisi kehittää ja siirtymiä toteutusten ja/tai niihin sisältyvien oppimistapahtumien välillä tulisi mahdollistaa opiskelijalle. Paine joustavien ja hybridien toteutusten sekä multimodaalisten tarjontaratkaisujen suunnitteluun on syntynyt tarpeista palvella opiskelijoita oppimisen kannalta yhdenvertaisesti rajallisilla aika- ja tilaresursseilla.

Hybridiopetuksen ja työskentelyn taidot ja tavat -hankkeessa vahvistetaan hybridien koulutuspalvelujen muotoiluosaamista. Hankekumppaneista Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on painottanut hybridiopetuksen pedagogisten ja digitaalisten ratkaisujen kehittämistavoitteita, jotta opintojakson sisällä toteutettavan hybridiopetuksen laatua ja joustavuutta voitaisiin parantaa. Kehittämisen painopiste asetettiin joustavissa hybrideissä toteutuksissa ja oppimistapahtumissa toteutuvan vuorovaikutuksen monipuolistamiseen, läsnäolonkokemuksen lisäämiseen, oppimisen rikastamiseen, UDL-periaatteiden soveltamiseen ja vaihtoehtoisissa toteutuksissa sekä oppimistapahtumissa oppimisaineistojen kierrättämiseen. Joustavuudella viitataan koulutuksen tarjontojen sisällä erilaisten toteutusvaihtoehtojen välisiin oppimispolkuvaihtoehtoihin, opiskelijan elämäntilanteen mukaisiin valinnanmahdollisuuksiin ja osallistumispäätöksiin toteutusten viikoittaisissa, kuukausittaisissa tai teemoitetuissa opetustapahtumissa.

Joustavien hybriditoteutusten suunnittelun lähtökohtia HAMK:ssa

Joustava hybridi (HyFlex) toteutus on Beattyn (2019) mukaan tavoitteellisesti suunniteltu 1) yhdistämään vähintään kahta – fyysisesti läsnä ja verkossa tapahtuvaa – kokonaista oppimispolkua, ja 2) tukemaan opiskelijoita oppimispoluilla meneillään olevissa joustavissa valinnoissa. Hybridiopetuksella on neljä arvolähtökohtiin perustuvaa periaatetta:

1. Oppija valitsee (Learner choice) tarjottujen vaihtoehtoisten osallistumistapojen välillä päivittäin, viikoittain tai aihekohtaisesti;
2. Oppimistapahtumat kaikissa vaihtoehdoissa mahdollistavat vastaavanlaisen oppimisen (Equivalency);
3. Oppimistapahtumissa syntyneitä materiaaleja, oppimisaineistoja ym. oppimiskohteita voidaan hyödyntää kaikille oppijoille toteutusmuodosta riippumatta (Reuseability);
4. Oppijoiden teknologiataidot ja saavutettava, tasapuolinen pääsy kaikkiin osallistumisvaihtoehtoihin varmistetaan (Accessibility) (Beatty 2019). 

HAMK:ssa on tarjolla tutkintotavoitteisia päiväopetuksen (ns. 8-16 -opiskelumalli), monimuoto-opetuksen (ns. 18-100 -opiskelumalli) ja nopeutetun opiskelun (ns. 24/7 -opiskelumalli) sekä avoimen ammattikorkeakoulun opetustarjontoja. Opiskelija tekee tarjonnoista valinnat pääsääntöisesti hakuvaiheessa, mutta joustavissa ratkaisuissa valintojen tekeminen on mahdollista myöhemminkin. Valintojenmukaisiin toteutuksiin sitoutuminen on pääosin pysyvää, mutta joustavissa ratkaisuissa toteutusten välillä siirtyminen on mahdollista neuvotellen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana opintotarjontojen suunnittelu ja opiskelijoiden tukeminen valintojen tekemisessä on laajentunut käsittämään myös kouluasteiden, korkeakoulujen ja avoimen opintojen tarjontojen välisen ristiinopiskelun (Moitus, Weimer & Välimaa 2020). Opiskelijoita tulee opiskelemaan myös Avoimen ammattikorkeakoulun ja CampusOnlinen kautta. HAMKn strategiassa opiskelija on keskiössä ja digitaalisuutta hyödynnetään laaja-alaisesti oppimisen tukena. 

Joustavuus syntyy hybridejä toteutuksia ja oppimistapahtumia luomalla

HAMK:ssa on tietoisesti valittu näkökulma kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien, oppimisympäristöjen ja -aineistojen digitaalisen saavutettavuuden varmistamiseen UDL näkökulmasta (Saarela et al. 2021). Yhdistelemällä hybridejä toteutusvaihtoehtoja ja soveltamalla UDL-periaatteita, opiskelumalleista voidaan kehittää toteutuksiltaan joustavampia. Tällöin opiskelija voi valita itselleen, elämäntilanteeseen ja/tai osaamiseen sekä ominaisuuksiinsa sopivan opiskelutavan kunkin moduulin tai sen osan suhteen. 

HAMKissa joustavan hybridiopetuksen muotoiluosaamisen kehittäminen on edellyttänyt mm. digitaalisen saavutettavuuden ja hybridiopetuksen rajapintojen tunnistamista sekä UDL-periaatteille rakentuvien teemoitettujen henkilöstön valmennuspakettien ja opiskelijan osallisuutta tukevien suositusten luomista. Uuden tiedon tuottaminen on perustunut todellisten hybridiopetuksen käyttötapausten kanssa työskentelyyn nk. test bed -ympäristöissä. Test bed -ympäristössä työskentely on mahdollistanut eri osapuolien kanssa hybridiopetuksen joustavien oppimistapahtumien yhteiskehittelyn (co-creation).

Test bed -pilotteja oli kolme:

1. Asiantuntijatiimin fasilitointi laajennetun luokkahuone pedagogiikan kautta,
2. Itseohjautuvien etätiimien tuki hybridiopetuksessa (Liikenneala) ja
3. Joustavan hybridiopetuksen suunnittelu (Tietojenkäsittely). 

Hybriditoteutusten laadun kehittäminen on systematiikkaa

Opiskelijan yksilöllisiin valintoihin ja opiskeluun sitoutumiseen voidaan vaikuttaa joustavuuden systemaattisella muotoilulla tarjonnan toteutusvaihtoehtojen suunnitteluvaiheessa ja toteutuksen sisällä vaihtoehtoisia oppimistapahtumia muotoillessa (Saarela et al. 2021). Elämäntilanteista johtuviin opiskelumahdollisuuksien saavutettavuushaasteisiin voidaan vaikuttaa huomioimalla joustavuus jo lähtökohtaisesti tarjonnan toteutusvaihtoehtoja suunnitellessa. Oppijan henkilökohtaisista ominaisuuksista ja erilaisuudesta johtuviin opiskelun saavutettavuushaasteisiin puolestaan voidaan vaikuttaa huomioimalla joustavuus ja oppimisen universaaliksi suunnittelun periaatteet toteutuksen sisällä vaihtoehtoisia oppimistapahtumia muotoillessa. 

Hankkeen tuloksena laadukkaan hybridiopetuksen kulmakivet ovat rakentuneet systemaattiselle digipedagogisen osaamisen kehittämiselle. Kehittämisteemoista tärkeimmiksi muodostuivat Hybridisti opettamisen laatukriteerit, Suunnitteluideasta käsikirjoitukseen, Tehtävänannot, vuorovaikutus ja UDL, Yhteisöllinen työskentely ja Hybriditekniikan tukitunnit. 

Hybrideissä vaihtoehdoissa vuorovaikutuksen monipuolistamisratkaisujen toimivuutta tutkittiin sekä suhteessa opettajan ja opiskelijoiden että opiskelijoiden keskinäisen kanssakäymisen näkökulmista. Dokumentoidut itseohjautuvan etätiimin tukiprosessit ja niihin liittyvät tiimisopimuspohjat ja tiimin toimivuuden Stinky Fish -arviointityökalut löytyvät hankkeen materiaaleista. Läsnäolokokemuksen lisäämistä tavoiteltiin toisaalta etätiimien omaehtoisen sisäisen toiminnan organisoitumisen, että teknologia-avusteisuuden kautta. Opetuksen rikastamisratkaisut toteutuivat laajennetun luokkahuonepedagogiikan, liikuteltavan teknologian ja oppimistapahtumien aktiviteettien monipuolistamisina. Todennetut hyvät käytänteet on dokumentoitu henkilökunnan digiosaamista tukeviin materiaaleihin mm. digipedaohjeiksi, hybridityöskentelykorteiksi ja artikkeleiksi. Kaikki hankkeen tuotokset tulevat avoimesti saataviksi oppimateriaaleiksi.

Lähteet: 

• Beatty, B. (2019). Values and Principles of Hybrid-Flexible Course Design. https://edtechbooks.org/hyflex/hyflex_values;
• Moitus, S., Weimer, L., & Välimaa, J. (2020). Flexible learning pathways in higher education: Finland’s country case study for the IIEPUNESCO SDG4 project in 2018–2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut / Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 12:2020. https://karvi.fi/publication/flexible-learning-pathways-in-higher-education/;
• Saarela, M., Tuukkanen, T., & Häkkinen, S. (2021). Universal Design for Learning (UDL) ja korkeakouluopetuksen saavutettavuuden vahvistaminen. SeOppi 1/2021, 16-17.

Teksti:

Merja Saarela
tutkijayliopettaja, HAMK Smart tutkimusyksikkö ja Moniaistisuus ja avustava teknologia tutkimusryhmän vetäjä