Universal Design for Learning (UDL) ja korkeakouluopetuksen saavutettavuuden vahvistaminen

SeOppi 1/2021
Teksti & kuvat: Merja Saarela, Tarjaleena Tuukkanen & Sanna Häkkinen, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK


Kohti saavutettavaa ja osallistavaa korkeakoulutusta

Yksi viimeisten viiden vuoden keskeisimmistä korkeakoulujen kehittämiskohteista Suomessa ja laajemmin koko Euroopassa on ollut digitaalinen saavutettavuus. Kehittämispaine on syntynyt erityisesti EU:n julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuusdirektiivin ((EU) 2016/2102) ja kansallisen lainsäädännön, Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (309/2019), myötä. Direktiivin ja lainsäädännön taustalähtökohdat ovat vahvasti kytköksissä eettisiin painotuksiin ja YK:n ihmisoikeuksiin. Suomessa korkeakoulun saavutettavuuden edistämispaineita syntyy myös hallitusohjelmaan kirjatuista linjauksista kehittää korkeakoulutuksessa aliedustettujen ja vähemmistöryhmiin kuuluvien tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia [1]. Universal Design for Learning (UDL), eli opetuksen universaaliksi muotoilun viitekehys, tarjoaa kansainvälisesti laajalti testatun työskentelymallin pedagogisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittämiselle.

Kuvio 1. UDeL:n edistäminen korkeakoulussa

Monimuotoinen opiskelija-aines ja UDL

Korkeakoulun opetuksen suunnittelua ja toteutusta määrittää monimuotoinen opiskelijaaines. Ei ole olemassa keskiverto-opiskelijaa, jolle opetusta suunnitellaan. Opiskelijoiden erilaisuus, mukaan lukien kyvyt, persoonallisuus, ikä, sukupuoli, kulttuuri, sosioekonominen tausta, taloudellinen tilanne, perhetilanne, työtilanne, kielitaito, digitaalinen lukutaito, oppimistyyli, opiskelutahti ja mieltymykset eri opiskelutilanteiden mukaan, muodostaa sekä pedagogisia haasteita että toimii korkeakoulupedagogisen kehittämisen ja innovaatioiden lähteenä. Siirryttäessä toteuttamaan korkeakoulujen ja korkeakouluopetuksen digitaalista saavutettavuusreformia käytännön tasolle tulisi korkeakoulun toimijoiden muodostaa yhteinen näkemys ja strategia haasteen taklaamiseksi [2][3]. Tarvitaan resurssointia henkilöstön osaamisen, digitaalisten verkkosivujen ja oppimisympäristöjen sekä tukipalveluiden kehittämiseen (Kuva 1).

Euroopassa ja laajalti englanninkielisissä maissa on onnistuneesti käytetty Universal Design for Learning (UDL) -viitekehystä osallistavan korkeakouluopetuksen kehittämisessä [4][5]. Universal Design for eLearning (UDeL) -viitekehys tarjoaa systemaattisen lähestymistavan opetuksen viestinnällisen ja pedagogisen saavutettavuuden suunnittelemiseksi siten, että mahdollisimman monilla opiskelijoilla on mahdollisuus aktiivisesti hyödyntää omaa lahjakkuus- ja oppimispotentiaaliaan parhaalla tavalla. UDL muodostuu kolmesta pääperiaatteesta [6]:

  1. Tarjotaan useita tapoja oppimiseen sitoutumiselle (Multiple Means for Engagement). Henkilökohtaista kiinnostusta, oppimisprofiilia ja osaamista tukevat yksilölliset materiaali-, työskentelytapa- sekä tehtävävalinnat luovat perustan oppimiseen sitoutumiselle koko oppimisprosessin ajan. Sitoutuminen vahvistaa aivoissa affektiivisen verkon aktivoitumista – miksi oppia.
  2. Esitetään ja havainnollistetaan opittava aines useammalla tavalla (Multiple Means for Representation). Esittämällä ja havainnollistamalla informaatio useammalla tavalla, monikanavaisesti, sekä strukturoimalla sisällöt varmistetaan oppijan ”pääsy” opittavaan ainekseen. Tällöin oppijan aivoissa aktivoituu tunnistava verkosto – mitä oppia.
  3. Mahdollistetaan monenlaisia toimintaja ilmaisutapoja (Multiple Means for Action and Expression). Mahdollistamalla tehtävänannoissa eri tavoin strategisesti ja tavoitesuuntautuneille opiskelijoille vaihtoehtoja oman osaamisensa ilmaisemiseen, aktivoituu oppijan aivojen strateginen verkosto – kuinka oppia.

Korkeakouluissa digitaalisuus ja modernin opetusteknologian hyödyntäminen ovat läsnä kaikessa opetuksessa. Myös UDL-periaatteiden toteuttamisessa opetusteknologian hyödyntämisellä on suuri rooli [7]. UDL näkökulmasta verkko-opetuksen vahvistaminen pedagogisella suunnittelulla parantaa toteutusten laatua [8][9][10].

UDL lähestymistapa mahdollistaa opetussuunnitelman oppimistavoitteiden joustavan pedagogisen toteuttamisen eriyttämällä menetelmiä, oppimateriaaleja ja oppimistehtäviä siten, että opiskelija voi kehittää aktiivisesti osaamistaan omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimusten [11][12][13] mukaan UDL:n soveltaminen opetukseen on edistänyt myönteisesti opiskelijan oppimiskokemuksia, suorituskyvyn, sitoutumisen, tyytyväisyyden ja sosiaalisen läsnäolon kokemuksia sekä oppimisstressin lieventymistä.

Kuva 2. Esimerkki systemaattisesti toteutetusta pedagogisen ja opetusteknologisen kehittämisen kokonaisuudesta

Yksittäisistä toimenpiteistä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen

HAMK on koordinoinut viimeiset kolme vuotta ERASMUS+ hanketta – Towards Inclusive eLearning: Improving Accessibility of eLearning in Higher Education from Universal Design for Learning perspective (TINEL) (hamk.fi/tinel). Hankkeessa on kehitetty koulutusmallia ja -materiaaleja, joilla korkeakoulujen henkilöstön UDL osaamista voidaan kehittää. Hankkeen aikana on myös hahmottunut kokonaisvaltaisempi näkemys siitä, kuinka laajasti ja millaisia asioita on huomioitava kehitettäessä korkeakoulun pedagogiikkaa huomioimaan monimuotoisten opiskelijoiden näkökulmat (Kuva 1). Kuvan 1 vasemmassa sarakkeessa on arvioivia kysymyksiä, joihin vastaamisen kautta voi hahmottaa korkeakoulun pedagogista tilannetta suhteessa opiskelijoiden moninaisuuteen ja osallisuuteen. Yksittäisen opettajan taidot ja UDL osaaminen ovat tärkeitä, mutta eivät riittäviä moninaisuuden huomioimiseksi korkeakoulussa. UDL viitekehys tarjoaa filosofiset, teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat opetuksen ja oppimisen suunnittelemiseksi mahdollisimman saavutettavaksi laajalle opiskelijajoukolle.

Kuvassa 2 on esimerkki Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) pedagogisen ja digitaalisen saavutettavuuden tueksi rakennetusta fasiliteettien kokonaisuudesta ja elementeistä. Opetusministeriön HAMKlle asettamat kehittämistavoitteet ovat suunnanneet kehittämistoimintaa. HAMKn strategiset linjaukset ja resurssien kohdentamiset sekä operatiiviset toiminnat puolestaan ovat viitoittaneet opetuksen kehittämisen painopisteitä. UDL periaatteiden mukaan saavutettavan opetuksen kehittäminen on priorisoitu tavoiteltavaksi arvoksi ja strategiseksi tavoitteeksi. Tulokset strategian jalkauttamisesta näkyvät panostuksina henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä oppimisympäristöjen ja tukipalvelujen kehittämiseen (kuva 2). Kehitystyön tulokset näkyvät myös opetuksen laadun kehittymisessä, opiskelijoiden opintojen etenemisessä, opintokertymissä ja valmistuneiden määrissä sekä työllistymisessä.

Yhteenveto

UDL-periaatteiden jalkautuminen käytännön opetustyöhön edellyttää strategisten linjausten ja kehittämistavoitteiden liittämistä oppilaitoksen arkeen. Sillä, että henkilöstöllä on mahdollisuus esimerkiksi käyttää UDL-periaatteiden mukaisen opetuksen mahdollistavia oppimistiloja ja -ympäristöjä sekä saada käytännöllistä tukea esimerkiksi opetuksen pedagogiseen suunnitteluun, on suuri merkitys saavutettavan opetuksen ja oppimisen toteutumisessa. Monissa korkeakouluissa vertaispohjalta toimiva digimentorointi on todettu toimivaksi tavaksi levittää opetusteknologista osaamista ja tukipalvelujen saatavuutta opetustyön kiireisessä arjessa. Osa organisaatioista on muodostanut vastuullisen tiimin, jonka tavoitteeksi on asetettu nimenomaisesti saavutettavan digitaalisen opetuksen kehittäminen ja jalkauttaminen organisaatiotasoisesti. HAMKssa Learning Design tiimi sekä Moniaistisuus ja avustava teknologia -tutkimusryhmä muodostavat saavutettavalle pedagogiselle ja opetusteknologiselle kehittämiselle tavoitteellisen ja systemaattisen perustan. Tutkimustoiminnan kautta saadaan uusin tieto ja mallit testattaviksi sekä jaettaviksi koko organisaation pedagogisille toimijoille.

Lähteet

[1] Kosunen, T. 2021. Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235.

[2] Layer, G. 2017. Disabled Students Sector Leadership Group (DSSLG) Inclusive Teaching and Learning in Higher Education as a route to Excellence. London: Department for Education.

[3] Draffan, E. A., James, A. and Martin, N. 2017. Inclusive Teaching and Learning: What’s Next? Journal of Inclusive Practice in Further and Higher Education 9 (1) pp 23-34.

[4] Layer, G. 2017. Disabled Students Sector Leadership Group (DSSLG) Inclusive Teaching and Learning in Higher Education as a route to Excellence. London: Department for Education.

[5] Fornauf, B. S. & Erickson, J. D. 2020. Toward an Inclusive Pedagogy Through Universal Design for Learning in Higher Education: A Review of the Literature. Journal of Postsecondary Education and Disability, 33(2), 183-199.

[6] CAST, 2018. Universal Design for Learning (UDL) guidelines version 2.2. Wakefeild, MA: Author. https://udlguidelines.cast.org/?utm_source=castsite&lutm_medium=web&utm_campaign=none&utm_content=aboutudl.

[7] CAST, 2018. Universal Design for Learning (UDL) guidelines version 2.2. Wakefeild, MA: Author. https://udlguidelines.cast.org/?utm_source=castsite&lutm_medium=web&utm_campaign=none&utm_content=aboutudl.

[8] Kumar, K. L., & Wideman, M. 2014. Accessible by design: Applying UDL principles in a first year undergraduate course. Canadian Journal of Higher Education, 44(1), 125–147.

[9] Rose, D. H., & Strangman, N. 2007. Universal design for learning: Meeting the challenge of individual learning differences through a neurocognitive perspective. Universal Access in the Information Society, 5(4), 381–391. doi:10.1007/s10209-006-0062-8.

[10] Smith, S. J., & Harvey, E. E. (2014). K-12 online lesson alignment to the principles of Universal Design for Learning: The Khan Academy. Open Learning: The Journal of Open, Distance and ELearning, 29(3), 222–242. doi:10.1080/02680513.2014.992402.

[11] Davies, P. L., Schelly, C. L., & Spooner, C. L. 2012. Measuring the effectiveness of Universal Design for Learning intervention in postsecondary education. Journal of Postsecondary Education and Disability, 26(3), 195–220.

[12] He, Y. 2014. Universal Design for Learning in an online teacher education course: Enhancing learners’ confidence to teach online. MERLOT Journal of Online Learning and Teaching, 10(2), 283–298.

[13] Kumar, K. L., & Wideman, M. 2014. Accessible by design: Applying UDL principles in a first year undergraduate course. Canadian Journal of Higher Education, 44(1), 125–147.

TINEL-hankkeen logojono