SeOppi 1/2014
pdf | SlideShare

Mitä paremmin opettaja osaa yhdistää tunteensa älyyn, sitä parempaan tulokseen hän yltää omassa työssään. Tunneälyn taitajaksi ei ole oikotietä, vaan taidot oppii harjoittelemalla ja ottamalla vaarin palautteista.

Kasvatustieteiden tohtori Mirjam Virtanen on vakuuttunut, että mutkikkaassa työtodellisuudessa, missä opettajat nykyään toimivat, omien tunteiden tiedostaminen ja niiden hallitseminen nousevat entistä tärkeämmiksi. Ne pitäisi Virtasen mielestä tunnistaa omiksi osaamisalueikseen ja sitä kautta liittää ammattitaitovaatimuksiin ja palkkaamiseen liittyviin kriteereihin.

Tunneäly ei liity vain luokkatilanteisiin tai tapaamisiin, vaan sitä tarvitaan myös verkkovälitteiseen vuorovaikutukseen. ”Esimerkiksi sähköpostissa tai koulun ja kodin yhteydenpitojärjestelmissä viestintä vaatii tilannehallintaa ja viestintään panostamista sananmukaisesti sanojakin harkiten. Verkossa sanomiset on helppo ymmärtää väärin”, Virtanen muistuttaa.

Hän on itse ollut tehtävissä, joissa juuri tunneälyn avulla on voinut ja jaksanut itsekin tehdä työtä. Alkukipinä tutkimukselle syttyi käytännön työssä Afrikassa, missä hän työskenteli kymmenisen vuotta traumatisoituneiden lasten ja heidän perheidensä kanssa sekä Tansaniassa että Keniassa. Lisäinnoittajana toimi professori Pekka Ruohotien luentovierailu Keniassa. Ruohotiestä tuli sittemmin väitöstyön ohjaaja.

Keskitasoista osaamista, paljon halua kehittyä

Opettajat arvioivat Virtasen tutkimuksessa olevansa keskitasoisia tunneälytaidoiltaan, ja opiskelijat arvioivat omat taitonsa työssä olevia luokanopettajia heikommiksi. ”On ilmeistä, että kokeneempi opettaja hallitsee tunneälyä vaativat tilanteet nuoria opettajia paremmin, sillä emotionaalista osaamistaan voi kehittää käytännön työssä”, Virtanen toteaa.

Tutkimus osoitti myös, että kehittämishaluja löytyi runsaasti ja ne keskittyivät kuuteen taitoalueeseen, joita olivat hyvä itsetuntemus, itsekontrolli, palvelualttius, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaito.

Tutkittavat arvioivat tunneälytaidot esimiestyössä erittäin merkittäviksi. Esimieheltä odotettiin taitoa hallita konflikteja, jota heillä ei kuitenkaan ole riittävästi. Kouluissa johtajan asenteista ja työpaikan ilmapiiristä riippuu paljon se, miten tunneälyn merkitys nähdään ja miten työntekijöitä kannustetaan kehittämään omaa emotionaalista osaamistaan.

”Tunneälyä voi kuvata sydämen viisaudeksi”

Mirjam Virtanen sanoo, että me kaikki käytämme tunneälytaitoja jatkuvasti, vaikkemme niitä erikseen mietikään. Toisilla tosin on kehittyneemmät taidot kuin toisilla. Hän rohkaisee kaikkia aloittamaan tunneälytaitojen jalostamisen, mihin riittää tietoisuus kehitystarpeesta ja halu oppia.

Virtanen kannustaa katsomaan peiliin, kun haluaa tietää omasta osaamisestaan. Peilinä tässä yhteydessä voi toimia työtoveri, jolle voi kertoa että aikoo kehittää taitojaan ja haluaa saada palautetta. Perinteisemmin tilanne saadaan selville kolmikanta-arviolla, jolloin sekä itse, työkaveri että esimies antavat arvion.

Suomalainen opettajankoulutus on kansainvälisesti korkeatasoista, mutta tunneälytaitoihin kannattaisi Virtasen mielestä kiinnittää enemmän huomiota muodollisessakin luokanopettajien koulutuksessa. Silloin nuori opettaja olisi käytännön työtä aloittaessaan nykyistä valmiimpi kohtaamaan erityisesti emotionaalisesti haastavia tilanteita.

Mirjam Virtanen on kasvatustieteen tohtori. Hänen väitöskirjansa Opettajan emotionaalinen kompetenssi hyväksyttiin keväällä 2013 Tampereen yliopistossa.
Virtanen toimii nyt erityisopettajana ja konsulttina.
www.emotionaalinenosaaminen.com  

Tunnista oma tunneälyosaamisesi
http://testyourself.psychtests.com/testid/3038 (pitkä versio englanniksi)
http://psychology.about.com/library/quiz/bl_eq_quiz.htm (lyhyt versio englanniksi)
https://www.mela.fi/fi/tyohyvinvointi/terveena-tyossa/niksinurkka/lisaa-tunnealya (vinkkejä tunneälytaitojen kehittämiseen suomeksi)
http://www.simstrom.fi/DowebEasyCMS/?Page=Tunnealyjatunnealytaidot (tunneälytaidot ja johtaminen)