Tiedolla johtaminen: Perusopetuksen digitalisaatiossa tapahtunut kehitystä

SeOppi 2/2019
Teksti: Jarmo Viteli


Miten kehittää itseänsä ja/tai johtaa koulua tiedon avulla? Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus on tehnyt usean vuoden ajan tutkimusta siitä, miten peruskoulun digitalisaatioprosessi etenee. Tarjolla ovat verkossa olevat itsearviointityökalut niin 2., 5., 8. ja lukion 1. luokkien oppilaille, kuin kaikille opettajille ja rehtoreille. Kukin vastaaja saa oman henkilökohtaisen palautteen omasta digiprofiilistaan välittömästi sekä viiden opettajan vastattua samasta koulusta järjestelmä tuottaa koulun digiprofiilin, jota voi sitten rehtori yhdessä opettajien kanssa tarkastella ja pohtia, onko asian suhteen kehittämistarpeita. Kunnan kaikkien koulujen osalta informaatio tarjotaan sivistystoimenjohtajalle ja näin voidaan tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä esim. resurssien osoittamisen tai osaamisen kehittämisen suhteen.

Opettajan arviointityökalu OPEKA
Rehtorin arviointityökalu ROPEKA
Oppilaan arviointityökalu OPPIKA

Vuosina 2016–2018 toteutettu Digiajan peruskoulu -hanke selvitti oppimisen ja opettamisen käytäntöjä digitalisaation näkökulmasta: oppilaitosorganisaatioiden digitaalisten teknologioiden käyttöä ja hyödyntämisvalmiuksia, uusien oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä sekä digitaalisen osaamisen tasoa. Digiajan peruskoulu -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja sen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskus, joka myös koordinoi hanketta.

Kouluilla on yhä useammin yhteinen visio digitalisaatiosta, ja sen toteutumista tuetaan työyhteisöissä. Digitalisaatio otetaan aiempaa tavoitteellisemmin huomioon opetuksen kokonaissuunnittelussa. Digistrategioiden tavoitteita arvioidaan kouluissa hieman useammin kuin aiemmin myös opettajan henkilökohtaisissa kehitystavoitteissa. Kehitettävää on vielä etenkin koulujen digitaalisten verkko- ja oppimisympäristöjen laadun säännöllisessä arvioinnissa.

Opettajien digitaidot parantuneet

Opettajien digitaaliset taidot ovat selvityksen tarkasteluvuosien aikana parantuneet. Osaamisen kehittymistä edistävät digipalvelujen ja ohjelmistojen käyttöaktiivisuus arjessa, digiaiheinen täydennyskoulutus sekä koettu luottamus omiin taitoihin. Selvityksen mukaan nuoremmilla opettajilla (alle 40-vuotiaat) ja miesopettajilla on paremmat digitaaliset valmiudet kuin naisopettailla ja vanhemmilla opettajilla. Tutkijat suosittavat täydennyskoulutuksen suuntaamista aiempaa tasapuolisemmin ja erityisesti yli 40-vuotiaille opettajille. Myös erityisopettajien osaamiseen on hyvä kiinnittää huomiota täydennyskoulutustarjonnassa.

Kehittämistarpeita oppilaiden taidoissa ja digitaalisen materiaalin käytössä

Oppilaiden digitaalisessa osaamisessa ei ole tapahtunut muutoksia tarkasteluvuosien välillä. Oppilaiden osaamista mittaavat testitulokset jäivät kaikilla mitatuilla osa-alueilla parhaimmillaankin tyydyttäviksi. Tutkijat suosittelevat raportissaan taitotason pidempiaikaista seurantaa ja mittausta. Koulujen oppimismenetelminä suositaan edelleen perinteisiä kirjoja, vihkoja ja monisteita, jolloin digitaalisen osaamisen karttuminen jää ohueksi. Opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisten osaamistavoitteiden korostama oppilaiden oma aktiivisuus tieto- ja viestintäteknologian käytössä ei vielä selvityksen tulosten perusteella kaikilta osin toteudu. Vaikka opettajat käyttävät digitaalisia työvälineohjelmia ja ohjelmistoja sekä digitaalisia oppimateriaaleja osana opetustaan aiempaa enemmän, ei vastaavaa kasvua todettu oppilaiden osalta. Oppitunneilla teknologian käyttäjiä ovat lisäksi pääasiassa opettajat, vaikka oppilailla on jo alakouluikäisinä paljon kokemusta muun muassa erilaisten digitaalisten sisältöjen tuottamisesta. Oppilaat arvioivat vastauksissaan digiresursseja hyödynnettävän opetuksessa selvästi vähemmän kuin opettajien omissa vastauksissa. Tulosten mukaan juuri monipuolinen digitaalisten teknologioiden käyttö yhdistyy oppilaiden digiosaamiseen.

Suosituksia tutkitun pohjalta

Rehtoreille ja koulun johtajille olisi hyvä kehittää oma tutorjärjestelmä. Sen avulla rehtorit saisivat tarvittaessa tukea niin strategioiden tekemiseen kuin niiden seurantaan, sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.

Tutoropettajatoimintaa tulee edelleen vahvistaa tukemaan opettajien teknologista ja pedagogista osaamista ja vakiinnuttaa toiminta osaksi koulutyön kehittämisen rakenteita.

Oppilailla on edelleen merkittäviä puutteita välinetaidoissa ja tietotekniikan perusteiden hallinnassa. Näihin on syytä vakavasti paneutua koulun osalta ja huolehtia, että oppilaat saavat riittävät välinetaidot, jotka auttavat heitä soveltamaan taitojaan erilaisiin digitaalisiin sovelluksiin ja tuotoksiin. Olisikin syytä harkita digitaitojen ja tietotekniikan perusteiden opetuksen vahvistamista, jotta koulutuksellinen tasa-arvo toteutuisi myös näissä keskeisissä tiedoissa ja taidoissa.

Luotettavan tiedon kerääminen ja tiedolla johtaminen tukevat koulujen kehittämistyötä. Tämän vuoksi myös koulujen digitalisaatioprosessin pitkäjänteinen seuranta oppilaiden, opettajien ja rehtorien näkökulmista on tärkeää. Siten voidaan taata tasa-arvon parempi toteutuminen oppilaille eri puolella Suomea ja myös kuntien sisällä.

Digiajan peruskoulu
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019

Lisätiedot

  • tutkimusjohtaja Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, Tampere Research Center for Information and Media, TRIM, p. 0500 731237, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi
  • tutkija Erika Tanhua-Piiroinen, p. 19090657, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi
  • projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen, Turun yliopisto, Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE, p. 050 354 7193, etunimi.sukunimi(at)utu.fi
  • hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Tero Huttunen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295330219, etunimi.sukunimi(at)minedu.fi