Suomi jälleen PISA-tutkimuksen kärkeä

Päätutkimusalueena olleessa lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo oli kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Korean jälkeen. Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras. Suomen edelle sijoittuivat Shanghai, Singapore, Hongkong, Korea ja Taiwan. Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain jälkeen toiseksi paras.

Suomalaisnuorten lukutaito on hieman heikentynyt, taso silti OECD-maiden kärkeä

Lukutaidon kansalliset keskiarvot osoittavat, että suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OECD-maiden kärkitasoa. Vuoden 2000 arviointiin verrattuna (jolloin lukutaito oli edellisen kerran tutkimuksen pääalue), on lukutaidon pistemäärä kuitenkin hieman heikentynyt. Suoritustasoltaan heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt 7 prosentista 8 prosenttiin ja erinomaisten lukijoiden määrä vähentynyt 18 prosentista 15 prosenttiin. Erinomaisia lukijoita oli Suomessa edelleen selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Lukutaidon osa-alueiden hallinnassa eroja

Lukutaidon eri osa-alueista suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt selvästi tiedonhaun sekä luetun ymmärtämisen ja tulkinnan osa-alueilla. Sen sijaan luetun pohdinnan ja arvioinnin osa-alueella suomalaisnuorten suoritustaso on pysynyt lähes samana vuoteen 2000 verrattuna.

Tytöillä huima etumatka lukutaidossa

Vuoden 2009 PISA-arvioinnissa kaikissa maissa tytöt lukivat poikia paremmin. Suomessa ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin. Heikoissa lukijoissa oli selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. Vastaavasti erinomaisten lukijoiden joukossa tyttöjen osuus oli poikia suurempi. Myös lukemisen harrastamisessa tytöt ovat selvästi aktiivisempia kuin pojat.

Kiinnostus ja strategioiden hallinta tärkeää lukemisessa

Hyvään lukutaitoon liittyvät Suomessa erityisesti nuorten asenteet lukemista kohtaan, lukemisstrategioiden hallinta sekä lukemisen monipuolisuus. Nämä tekijät selittävät suomalaisnuorten lukutaidon vaihtelua enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Sen sijaan kodin taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen pääomaan liittyvä oppilaan sosioekonominen tausta selitti nuorten lukutaidon vaihtelua Suomessa vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Koulujen väliset erot edelleen pienet

Suomalaisten koulujen väliset erot lukutaidossa ovat edelleen varsin pieniä. Koulujen välisen vaihtelun osuus Suomessa oli PISA 2009 -arvioinnissa vain 8 prosenttia kokonaisvaihtelusta. Tämä osuus oli kansainvälisessä vertailussa kaikkein pienin, vaikka koulujen väliset erot ovatkin hieman kasvaneet vuoden 2000 arvioinnista. Tuolloin koulujen osuus oppilaiden lukutaidon vaihtelusta oli 5 prosenttia.

Matematiikan osaaminen ennallaan, luonnontieteissä hieman laskua

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen taso on yhä korkeatasoista ja tasa-arvoista. Matematiikan osaaminen on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2003, jolloin matematiikka oli tutkimuksen pääalue. Matematiikan osaamisessa heikosti menestyneiden oppilaiden osuus oli Suomessa OECD-maiden pienin. Luonnontieteiden osaaminen on puolestaan hieman heikentynyt vuodesta 2006, jolloin tutkittiin erityisesti luonnontieteitä. Tästä huolimatta suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen on yhä OECD-maiden huippua.

PISA-tutkimus laajenee, osallistujia jo 65

PISA-tutkimuksessa selvitetään, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja. Tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein lukutaidon, matematiikan osaamisen ja luonnontieteiden osaamisen alueilla.

Ensimmäisenä tutkimusvuonna (2000) PISAssa oli 32 osallistujamaata. Nyt neljänteen, vuoden 2009 arviointiin, osallistui jo 65 maata/aluetta. Vuoden 2009 tutkimus aloitti toisen kokonaisen PISA-kierroksen, pääalueena jälleen lukutaidon arviointi. Lukutaito on PISAssa määritelty kirjoitettujen tekstien ymmärtämisenä, käyttönä ja arviointina sekä niiden lukemiseen sitoutumisena lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.

PISAn tavoitteena ei ole ensisijaisesti arvioida perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja sisältöjen hallintaa, vaan oppilaiden taitoja ja valmiuksia mahdollisimman todenmukaisissa arkielämän osaamistarpeita muistuttavissa tilanteissa.

Suomessa PISA 2009 -tutkimuksen (Programme for International Student Assessment) otokseen valittiin 203 koulua. Otoskoko oli 6 415 oppilasta. Oppilaista 91 % vastasi koetehtäviin. Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Lisätietoja:
Opetus- ja kulttuuriministeriö:
– johtaja Eeva-Riitta Pirhonen puh. (09) 160 77268
– opetusneuvos Jari Rajanen, puh. (09) 160 77463
– erikoissuunnittelija Tommi Karjalainen, puh. (09) 160 77325

Koulutuksen tutkimuslaitos (Jyväskylän yliopisto):
– professori Jouni Välijärvi, PISAn kansallinen koordinaattori, puh. 050 567 7210, [email protected]
– erikoistutkija Sari Sulkunen, PISAn lukutaidon arviointi, puh. 040 762 9559, [email protected]

PISA 2009 -tutkimuksen ensituloksia -julkaisu (suomeksi) sekä muuta tutkimukseen liittyvää aineistoa on opetus- ja kulttuuriministeriön www-osoitteessa: www.minedu.fi/pisa