Osaamisella osallisuuteen digiyhteiskunnassa

SeOppi 1/2020
Teksti: Päivi Pynnönen

Digitaalisuus parhaimmillaan edistää demokratiaa, yhteiskunnallista tasa-arvoa ja osallisuutta. Toisaalta digitaidottomuus voi osaltaan syrjäyttää työelämästä, koulutuksesta ja monista yhteiskunnan palveluista, joista suurin osa kuten pankki- tai työelämäpalvelut ovat digitaalisia. Jotta näitä palveluita pystyy käyttämään, on omattava riittävät perustaidot, joita lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen lisäksi ovat myös digitaaliset taidot. Kyseisten taitojen hallitseminen on ehto sujuvalle osallistumiselle yhteiskunnan arkeen. Kuitenkin kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) mukaan jopa 600 000 suomalaisella aikuisella on heikot valmiudet selviytyä tietoyhteiskunnassamme.

Oppiminen työelämän ulkopuolella

Pitkään työelämän ulkopuolella olleille suunnatuissa palveluissa on huomattava joukko perustaidoiltaan heikkoja aikuisia. ESR-rahoitteisessa PONNU – perustaitoja vahvistamalla tavoitteeseen -hankkeessa tunnistettiin työllistymisen ja koulutukseen osallistumisen kannalta keskeinen perustaitojen (luku-, kirjoitus- ja numerotaidot sekä tietotekniset valmiudet) osaaminen ja kehitettiin perustaitojen valmennusmalli osaksi kuntouttavia ja työllistymiseen tähtääviä palveluita. Näin parannettiin asiakkaiden edellytyksiä siirtyä kuntouttavista palveluista uraohjauksen tukemana koulutukseen tai työelämään eikä vain eteenpäin palvelujärjestelmän sisällä.

Palveluiden suunnittelijat avainasemassa

EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa kaikkia julkisen sektorin toimijoita tekemään verkkopalveluistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavia. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa julkisten verkkopalveluiden tulee olla esteettömiä kaikille käyttäjille. Saavutettava digitaalinen palvelu on teknisesti toimiva, sisällöltään ymmärrettävä sekä looginen. Direktiivi velvoittaa myös suunnittelemaan ja ylläpitämään palvelut siten, että myös helppokäyttöisyys on varmistettu. Hyviä digitaalista palveluja suunniteltaessa keskeistä on käyttäjäkeskeisyys, on tunnettava palvelun käyttäjien tarpeet, tiedostettava käyttäjien kyvyt ja ymmärrettävä mahdolliset haasteet palvelun käyttämisessä. Uusia verkkopalveluita tulisi koekäyttää erilaisilla ryhmillä, joilla on esimerkiksi haasteita perustaidoissa, oppimisessa tai suomen kielessä. Tarvittaessa palvelun käyttäjällä tulisi olla myös mahdollisuus saada ohjausta palvelun käyttöön. Kuntouttavissa palveluissa toivotaan digipalveluiden kehittäjiltä enemmän mahdollisuuksia harjoitella sähköistä asiointia ohjatusti usein toistoin, ennen kuin asiakas käyttää palvelua oikeasti. Monet esimerkiksi lähimuistin ongelmista kärsivät tarvitsevat paljon toistoja, jotta oppimista tapahtuu.

Jotta digitaaliset palvelut yhteiskunnassamme olisivat saavutettavia, on meidän niitä suunniteltaessa tiedostettava palvelun käyttämiseen tarvittavat perustaidot. Kun heikoilla oppimisvalmiuksilla oleville henkilöille turvataan mahdollisuus perustaitojen harjoitteluun, niin samalla heidän yhteiskunnassamme suoriutumisen, koulutukseen osallistumisen sekä työllistymisen mahdollisuudet paranevat tulevaisuudessa. Näin osaamattomuudesta ei tule este osallisuuteen digiyhteiskunnassamme!