Oppimisanalytiikkaa moneen kerrokseen
SeOppi 2/2018
Teksti: Kaisa Honkonen & Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry
Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus on pyörinyt tämän vuoden Turussa Otavan Opiston, Oppimisanalytiikkakeskuksen ja Suomen eOppimiskeskuksen vetämänä.
Kaikissa suomalaisissa oppilaitoksissa on käytössä erilaisia sähköisiä työvälineitä, jotka keräävät dataa käyttäjän toimista sekä automaattisesti että kohdennetusti erilaisten kyselyjen avulla. Oppimisanalytiikalla itsellään ymmärretään myös hyvin monia asioita. Yksinkertaisimmissa tapauksissa seurataan vain opiskelijoiden kirjautumista, aineistojen käyttötapoja tai tehtävien palautusrytmiä. Tämäkin riippuu siitä mitä painopistealueita oppilaitoksessa on sovittu tai mihin suuntaan oma henkilökohtainen kiinnostus ohjaa. Leena Vainion Poluttamo-hankkeelle tekemän selvityksen mukaan useimpien sähköisten työvälineiden analytiikkatyökalut ovat vielä vajaakäytöllä. Niitä ei välttämättä osata aktivoida, jolloin dataa ei myöskään kerry.
Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opettajien näkemystä siitä, mitä oppimisanalytiikka on, millaisia asioita tulisi huomioida, kun lähtee kehittämään oman oppilaitoksensa toimintaa oppimisanalytiikkaa hyödyntäen sekä luoda verkostoa aihepiiristä innostuneiden opettajien oman työn tueksi.
Koulutuksessa työvälineenä saa käyttää joko omia, tuttuja ympäristöjä kuten Moodlea tai sitten voi kokeilla Oppimisanalytiikkakeskuksen kehittämää ViLLE-oppimisympäristöä. Oppimisanalytiikkaa käyttöönotettaessa on tärkeä miettiä kenen hyödyksi sitä ensisijaisesti käytetään.
Osallistujat ovat lähteneet kehittämään omaa työtään hyvin erilaisin lähtökohdin. Opettajilla on selkeä tarve löytää ne ongelmakohdat, joissa joko oppijan omat tiedot ja taidot sakkaavat tai sitten opettajan omassa työssä on kehitettävää. Hallinnon ihmisillä on tarve löytää perusteluja miksi ja miten oppimisanalytiikka otetaan käyttöön koko oppilaitostasolla ja miten se tukee johtamistyötä.
Usein oppimisanalytiikka on yksittäisten opettajien varassa. Niin kauan, kun hyödyntämistä ei suunnitella yhdessä, resurssit jäävät helposti alimitoitetuiksi. Toimenpiteet vaativat suunnittelua, aikaa ja työkaluja. Mikä on oikea tapa vaikka lähestyä juuri opintonsa aloittanutta nuorta, jonka opinnot eivät etene? Syyhän saattaa olla niinkin yksinkertainen, ettei oppilas ole löytänyt oikeaa luokkaa ja hän ei tiedä keneltä voisi kysyä apua.
Oppimisanalytiikan käyttö vaatii myös työyhteisön eettistä keskustelua. Oppimisanalytiikan jaosto on listannut eettisiä kysymyksiä, joista tulisi olla tietoisia. Esimerkiksi vaikka dataa olisi vaikka kuinka paljon, joskus sen tulkinnassa voi tulla suuriakin virheitä. Toisaalta myös oppimisanalytiikassa puhutaan usein nuorten ihmisten elämästä, jossa tapahtuu monenlaisia asioita, murrosikä ehkä suurimpana. Kasvun myötä osa datasta pitäisi saada haudattua syvälle ja unohdettua, ettei siihen enää palattaisi eikä se pääsisi määrittämään nuoren loppuelämää.
Koulutuksen aikana on hyvin tullut esille, että oppimisanalytiikan kautta syntyy paljon keskustelua oppimisen tukemisesta – se lisää opetuksen ja oppimisen läpinäkyvyyttä. Ja pedagogista keskusteluahan me tarvitsemme!