Oppiminen organisaatioissa – oppeja Elovalkeilta
SeOppi 1/2021
Teksti: Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry
Elokuussa Suomen eOppimiskeskus ry järjesti yhdessä Howspacen kanssa Elovalkeat-webinaarin, jossa kuulimme Alko Oy:n, Ylen, Koneen, Jollas Instituutin sekä Verohallinnon kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mitä korona-aika on opettanut henkilöstön koulutuksesta. Olemme koonneet tähän juttuun jokaisesta esityksestä mielenkiintoisimpia oivalluksia.
Kaikissa näissä organisaatiossa etätyötä on harjoitettu jo aiemminkin, sillä toimintaa on laajasti Suomessa ja ulkomailla. Yhteyksiä eri toimipisteisiin on totuttu hoitamaan etäyhteyksin. Myös henkilöstöä on koulutettu verkon välityksellä. Ei siis olla tyystin minkään uuden asian edessä. Korona kuitenkin laajensi etätyön koskemaan kaikkia työntekijöitä ja perinteinen kasvokkain tapahtuva koulutus muuttui ainakin hetkellisesti verkkovälitteiseksi.
Digitalisaatio haastaa henkilöstön koulutuksesta vastaavia pohtimaan uudenlaisia toimintatapoja. Päivittäiseen työhön ja kokoontumisiin on kehitettävä toimivat järjestelmät. Oppimisympäristöt monipuolistuvat, ja entistä yksilöllisempien koulutusvaihtoehtojen tarjonta mahdollistuu. Tekstipohjaisten oppimaterialien sijasta voidaan tuottaa ja tarjota helposti kuvaa, ääntä, videota, animaatiota sekä pelillisiä ja immersiivisiä ympäristöjä. Ohjauksen tukena voidaan käyttää botteja. Yhteisöllisen työskentelyn toteuttamiseen löytyy myös hyvin laaja valikoima työvälineitä.
Jollas Instituutin puheenvuorossa korostui muutoksen pysyvyys. Henkilöstön koulutuksesta ja kehittämisestä vastaavien on tuotava tarjolle parhaat mahdolliset ratkaisut, jotka tukevat työntekijöitä jatkuvassa muutoksessa. Korona-aikana ravintola- ja kaupanala kohtasi nopean oppimisen vaateita. Ravintolatoimintaa rajoitettiin ja samaan aikaan henkilöstölle löydettiin uusia tehtäviä kaupan alalta. Tähän tarvittiin toimivia uusia koulutusratkaisuja. Parhaaksi tavaksi todettiin mikro-oppimismalli, jolla saatiin nopeasti tuotettua oppimateriaalia. Näin kyettiin nopeasti saavuttamaan uusia taitoja.
Jollas Instituutin digitaalisissa oppimisratkaisuissa toteuttamismuodot vaihtelevat. Tarjolla on itseopiskelupaketteja, vuorovaikutteista oppimista, pelillisyyttä, simulointeja sekä 360- ja VR-toteutuksia. Botteja on otettu käyttöön erityisesti oppimisen vahvistamiseen. Botti kyselee, miten opittua asiaa sovelletaan, missä onnistutaan ja missä tarvitaan vahvistusta. Tämä on uusi toimintatapa, josta ollaan saatu vasta ensimmäisiä kokemuksia. Alustavat tulokset ovat olleet myönteisiä. Liiketoimintamittarit ovat osoittaneet, että boteilla on ollut myönteisiä vaikutuksia oppimisen vahvistamiseen.
Verohallinto esitteli henkilöstön koulutusmahdollisuuksia ja hyvin rakennettua verkko-oppimisen mallia, jota on toteutettu ja kehitetty jo 20 vuotta. Verohallinnossa verkko-oppiminen on vakiintunut tapa opiskella ja digiloikat sekä etätyö ovat olleet arkipäivää jo ennen koronaa. Läsnäolokoulutusten vähentyessä vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen virtuaalisesti kiinnitetään vieläkin enemmän huomioita mm. erilaisten työmenetelmävalmennusten avulla. Vuorovaikutus toisten kanssa on mentorointia, sparrausta, opastusta ja keskusteluja sekä reflektointia kollegojen ja esimiesten kanssa sekä erilaisissa verkostoissa. Veron koulutukset ovat tarvelähtöisiä, valmentavia ja tiedonhakutaitoja vahvistavia. Veron verkkokoulutusta tarjotaan eri tavoin muotoiltuna, kuten itseopiskelukursseina, mikro-oppimisena, pelipähkinöinä, hybridi- ja monimuotoratkaisuina sekä verkko-opintopiireinä ja pidempinä koulutusohjelmina. Avainsanoina ovat tarve, tavoitteet, oppijalähtöisyys sekä vaikuttavuus.
Alkolla lähdettiin liikkeelle oppimismuotoilun ajatuksella selvittämällä myymälähenkilökunnan näkökulmasta, millaista oppimista organisaatiossa tarvitaan. Toteutettiin noin vuoden kestänyt taustaselvitys, jonka avulla huomio kiinnitettiin oppijan tarpeisiin ja kokemuksiin ja löydettiin ne asiat, joilla on oikeasti merkitystä ja vaikutusta oppimiseen.
Selvitys antoi kuvan siitä, miten Alkolla opitaan: puolet oppimisesta tapahtuu työssä, kolmannes koulutuksissa ja neljännes työkavereiden kanssa. Oppimista edistää yhteisöllisyys ja estää ajan puute. Oppimiseen innoittavia tekijöitä ovat ammattitaidon kehittäminen, asiakaspalvelun onnistuminen ja jatkuva itsensä kehittämisen halu. Havaittiin myös, että joukossa on niitä, jotka kaipaavat paljon ohjausta ja tukea oppimiseen ja toisaalta taas niitä, jotka ovat itseohjautuvia eivätkä kaipaa erityistä tukea. Selvityksen pohjalta hankittiin uusi digitaalinen oppimisympäristö, jossa ohjaus on mahdollista sitä tarvitseville. Työntekijöiden työvuoroihin järjestettiin myös mahdollisuus opiskeluun sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Yhdessä oppimisen ja jakamisen menetelmiä on kehitetty, ja tämä on innostanut henkilökuntaa. Henkilöstön koulutuksen saatiin selkeyttä ja hyvä struktuuri.
Yle eroaa edellisistä toiminnaltaan ja organisaatiorakenteeltaan. Ylessä opitaan eniten ”työssä ja palautteesta”, jolloin fokusta on viety tätä tukeviin arjen rakenteisiin. Arjessa oppimiseen täytyy luoda mahdollisuuksia. Yksikkörajat ylittävä yhteistyö ja verkostoissa työskentely vahvistavat oppimista. Yleläisiä kannustetaan ottamaan vastuuta oman ammattitaidon ajantasaistamisesta.
Reflektiivinen työote vahvistaa arjessa ja työssä oppimista. Yhdessä opittua tehdään näkyväksi ja dokumentoidaan erilaisissa verkkoympäristöissä. Kehittämisryhmät ovat avoimia: kuka tahansa voi mennä mihin tahansa ryhmään ja saada toisten ryhmien tuotokset näkyviin. Toiminta on avointa. Ylellä tätä osallistumista pyritään tekemään helpoksi ja yhdessä oppimiselle järjestetään aikaa. Verkko-opiskelu on ohjattua vuorovaikutukseen, reflektointiin ja dialogiin tähtäävää.
Elovalkeiden esiintyjäkaartissa Kone edusti globaalia yritystä. Koneella osaaminen on varmistettava 40 kielellä yli 60 maassa. Henkilöstökoulutuksessa panostetaan saavutettavuuteen, visuaalisuuteen ja pelillisyyteen – mukana on myös ripaus huumoria. Oppimateria tuotetaan sekä synkroniseen ja asynkroniseen opiskeluun. Lähtökohtana on se, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Opetussisältöjen tuottajatiimissä graafikolla ja kuvittajalla on tärkeä rooli. Toimintaa kuvataan aidoissa ympäristöissä. Kuvissa on tyypillisiä ihmishahmoja työnsä äärellä. Kuvien avulla havainnollistetaan työprosessien vaiheita eli kuvat eivät ole koristeina. Kuvien ohella käytetään videoita, pelejä, 360-kuvia, 3D-mallinnuksia, VR tallenteita ja virtuaaliavattaria.
Koneen työntekijät toimivat ympäristöissä, joissa asennuksiin tarvittavat ohjeet on saatava auki toiminnan hetkellä vaikkapa hissiä huollettaessa. Ohjeiden on oltava sellaisessa muodossa, että niitä on helppo lukea vaihtelevissa olosuhteissa. Saavutettavuuson tärkeä laatutekijä.
Jokaiselle työntekijälle on asetettu selkeät oppimistavoitteet. Opiskeluun on varattu aikaa. Sisällöt on optimoitu mobiililaitteille, ja kielivaihtoehtoja on saatavilla. Koneen tuottamat oppisisällöt ovat lyhyitä ja visuaalisia. Lähtökohtana on, että jokainen päivä on oppimispäivä eli oppiminen on jatkuvaa.
Koneen koulutukset ovat monimuotoisia ja lähikoulutuksia tarjotaan entistä vähemmän. Koulutusta järjestetään verkossa, joko synkronisena eli samanaikaistyöskentelynä tai asynkronisena, omaan tahtiin tapahtuvana. Oppimisympäristöön, kuten Teamsiin, liitetään useita kameroita, joiden kautta voidaan jakaa kuvaa autenttisessa työtilanteessa monesta suunnasta. Kouluttajista yksi kuvaa toimintaa ja toinen selostaa. Virtuaaliluokassa opiskelijat ovat mukana eturivin katsojina. Omaan tahtiin opiskellessaan opiskelija voi pysäyttää tallenteen, ja katsoa tilanteen riittävän monta kertaa. Kouluttajilla on erilaisia simulaattorisalkkuja, joiden avulla he saavat rakennettua havainnollistettuja tilanteita ja voivat kuvata toimintoja monesta eri kulmasta.
Organisaatio-oppiminen on monenlaista ja lähestymistapoja on useita. Elovalkeiden esimerkeistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä, kuten oppijalähtöisyys, tavoitteellisuus, tarveperustaisuus, monimediaisuus, saavutettavuus, yhteisöllisyys ja vuorovaikutuksen painottaminen. Yhteistä oli myös halu antaa aikaa oppimiselle. Yhteenvetona voidaan tiivistää, että oppimisen mahdollistaminen on tärkeää, turhat esteet on raivattava ja on pyrittävä löytämään parhaat käytännöt osaamisen kehittämiseen. Yhteistyössä opitaan. Tästä kaikki olivat yhtä mieltä. Kaivataan aikaa yhdessä reflektoinnille ja dialogille!
