Opetussuunnitelmat uudistuvat: TVT-osaaminen nostetaan esiin

Koko yleissivistävää koulutusta koskeva uudistus on alkanut esi-, perus- ja lisäopetusta koskevalla työllä. Valtioneuvosto antoi kesällä 2012 tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen ja Opetushallitus käynnisti sen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden laadinnan. Perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä ja niiden pohjalta laadittavat paikalliset opetussuunnitelmat 1.8.2016 mennessä, jolloin kaikilla vuosiluokilla siirrytään uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.

Edessä on kiinnostavia ja työntäyteisiä aikoja, kun heti perään toteutetaan myös lukiota, aikuisten perusopetusta ja aikuisten lukiokoulutusta sekä taiteen perusopetusta koskevat uudistukset. Lukion tavoitteita ja tuntijakoa pohditaan paraikaa opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa työryhmässä.

Suomessa opetussuunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, joka koskee koulun kaikkea toimintaa – ei siis pelkästään oppiaineiden tavoitteita ja sisältöä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa pohditaan arvoja ja oppimiskäsitystä, joiden varaan työ rakentuu sekä tavoitteita, joihin pyritään niin opetuksessa kuin kasvatustyössäkin.

Opetussuunnitelmaprosessi tarjoaa hienon mahdollisuuden miettiä omia toimintatapoja suhteessa tavoitteisiin. Tällöin voidaan kehittää oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä tuen, ohjauksen, palautteen antamisen ja yhteistyön käytänteitä – siis koulun koko toimintakulttuuria. Tarvitaan runsaasti keskustelua, kokemusten analysointia ja erilaisten näkemysten kuulemista. Yhdessä pohditaan, miten maailma koulun ympärillä muuttuu, miten muutos vaikuttaa kouluun ja millaista maailmaa koulutuksella halutaan rakentaa. Keskustelua tarvitaan henkilöstön kesken sekä oppilaiden ja huoltajien ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Suomalainen tapa tehdä opetussuunnitelmatyötä on maailmanmitassa ainutlaatuinen. Se on yhteistyöhön perustuva, avoin ja osallistava prosessi. Näin on myös kansallisella tasolla. Opetushallitus kuulee lukuisia eri tahoja ja kutsuu mukaan opetussuunnitelman perusteiden laadintaan runsaasti koulumaailman edustajia. Prosessin aikana Opetushallitus pyytää palautetta useaan otteeseen kaikilta opetuksen järjestäjiltä ja avaa verkkosivuillaan perusteluonnokset kenen tahansa kiinnostuneen luettavaksi ja kommentoitavaksi. Ensimmäinen kommentointi vuoden 2012 lopulla tuotti paljon arvokkaita näkökulmia ja ehdotuksia. Tietoa perustetyöstä ja annetusta palautteesta saa OPH:n verkkosivuilta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnokseen sisältyvä näkemys muutoksen suunnasta sai palautteessa tukea. Myönteisesti suhtauduttiin myös hahmoteltuihin laajaalaisen osaamisen kuvauksiin. Oppiainerajat ylittäviä osaamisen alueita määritellään seitsemän. Nämä ovat:

1. ajattelu ja oppiminen
2. kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
3. itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus
4. monilukutaito
5. tieto- ja viestintäteknologian osaaminen
6. työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen
7. osallisuus, vaikuttaminen ja vastuullisuus.

Alueet liittyvät monin tavoin toisiinsa ja eri oppiaineet tuovat niihin oman panoksensa. Osaamisella ei tarkoiteta pelkästään tietoja. Tarvitaan myös taitoja sekä kykyä käyttää tietoja ja taitoja eri tilanteisiin sopivalla tavalla. Käyttötaito edellyttää arvoja ja asenteita sekä omaa tahtoa toimia. Esimerkiksi pelkkä kielen hallinta ei luo riittäviä edellytyksiä hyvälle vuorovaikutukselle. Tarvitaan myös ilmaisutaitoa, totuuden arvostamista, ymmärrystä vuorovaikutuksen kulttuurisesta kontekstista sekä myönteistä asennetta ja halua ottaa vuorovaikutuksen muut osapuolet huomioon.

Monilukutaito ja TVT-osaaminen ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Monilukutaidolla tarkoitetaan perinteistä luku- ja kirjoitustaitoa sekä yhä tarpeellisemmiksi käyviä muita alueita kuten visuaalista, digitaalista, numeerista lukutaitoa, medialukutaitoa jne. Se on sekä monimuotoisen ympäristön viestien vastaanottamista ja tulkitsemista että informaation käsittelemistä, tuottamista ja välittämistä. Monilukutaito liittyy vahvasti ajattelun taitoihin. TVT-osaamisen olisi voinut kuvata osana monilukutaitoa. TVT:n käytön haasteet suomalaisissa kouluissa ovat tällä hetkellä kuitenkin niin suuret, että se haluttiin nostaa näkyviin omana alueenaan.

Perusteluonnoksessa tieto- ja viestintäteknologian merkitystä tarkastellaan kahdesta keskeisestä näkökulmasta. TVT:n perustiedot, taidot, arvot, asenteet ja niihin perustuvat eettiset ja kestävät toimintamallit ovat ensinnäkin välttämättömiä kansalaistaitoja. Niitä tarvitaan jatko-opinnoissa ja työelä- mässä yhtälailla kuin arjessakin. Toinen näkökulma liittyy TVT:n pedagogiseen hyödyntämiseen. TVT:n käyttö opetuksessa on perusteltua silloin, kun se edistää oppimista ja ennen muuta vahvistaa oppijoiden omaa aktiivista roolia.

Parhaimmillaan tieto- ja viestintäteknologia rikastaa oppimista tukevaa vuorovaikutusta ja edistää ongelmanratkaisun ja muiden ajatteluntaitojen kehittymistä. TVT:n avulla oppilaat voivat saada kokemuksia monimuotoisesta tiedon kanssa työskentelystä, yhteistyöstä ja verkostoissa toimimisesta. Siten he voivat kartuttaa koulun turvallisessa ohjauksessa tietoyhteiskunnassa tarvittavaa osaamistaan. Perusteluonnoksissa linjataan, että tieto- ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä käytetään monipuolisesti ja pedagogisesti harkiten eri oppiaineissa ja kaikilla vuosiluokilla.

Tietoa perustetyöstä ja annetusta palautteesta: www.oph.fi/OPS2016