Olisimmepa omavaraisia sähkön, ruoan ja digivälineidemme osalta!

SeOppi-lehti 1/22, Suomen eOppimisen neuvottelukunnan kolumni

Tämähän ei tarkoita, että kaikki pitää tehdä itse, vaan ettemme ole yhdestä toimijasta tai valtiosta riippuvaisia. Jos siis tietty firma lopettaa palvelunsa tai tietty valtio kieltää yhteistyön, voimme jatkaa toimintaamme suhteellisen jouhevasti. Samalla on tietysti hyvä vähän miettiä, mitkä maat ja yhtiöt ovat luotettavia yhteistyökumppaneita ja mitä ehkä kannattaa välttää.

Opetuksen digipalveluiden osalta tämä harkinta tiivistyy henkilötietojen eettiseen käyttöön.

Globaalissa mittakaavassa meillä on kolme erilaista arvomaailmaa:

  • Amerikan yhdysvallat, joissa kapitalistinen arvonluonti ajaa ihmisoikeuksien edelle. Henkilötietojen myyminen on sallittua ja erityisesti on huomattava, että ulkomaalaisten tiedoille yritykset saavat tehdä melkeinpä mitä tahansa ilman rajoituksia.
  • Kiina, jossa yhteisön edut ja vakaus ajavat ihmisoikeuksien edelle. Henkilötiedot kerätään valtion/puolueen käyttöön ja niitä voidaan käyttää oikeastaan miten tahansa, ilman laillisia esteitä.
  • Eurooppa, jossa yritykset pakotetaan toimimaan ihmisten arvoa ja yksityisyyttä kunnioittavalla tavalla.

Suomessa tämä eurooppalainen asenne tiivistyy termiin “reilu datatalous”. Pyritään edistämään ja tuottamaan palveluita ja liiketoimintaa, jotka hyödyntävät avointa dataa ja tietoa sekä ihmisten tietoja reilulla tavalla. Avoin data mahdollistuu Creative Commons -lisensseillä, ihmisten tietojen käsittely taas MyData-periaatteella.

Käytännössä oppilaitosten on harkittava, mitä palveluita he käyttävät opetuksessa ja viestinnässä. Lähtökohtaisesti tulisi oppilaitoksessa käyttää vain palveluja, joiden toimittajan kanssa on tehty eurooppalaiseen lainsäädäntöön perustuva sopimus. Lisäksi toimittajan tulisi olla kohtuullisen nuhteeton, eli vaikka viralliset tietosuojalausekkeet ovat kunnossa, tulisi myös yrityksestä tehdyt vakoilua tai henkilötietojen väärinkäyttöä koskevat paljastukset huomioida.

Mikä tahansa kiinalaisomistuksessa oleva palvelu (kuten TikTok) on täysin epäeettinen valinta*. Meta-niminen yritys taas on toistuvasti jäänyt kiinni käyttäjien tietojen väärinkäytöstä ja vakoilusta, joten sen palvelut (Facebook, WhatsApp, Instagram…) tulisi myös jättää. Samasta syystä Twitterin käyttö yksityiseen viestintään on huono ratkaisu.

Hyvät valinnat palveluiksi ovat kotimaisten oppimateriaalikustantajien palvelut, sekä Microsoftin, Applen ja (pienellä varauksella) Googlen sopimuspalvelut.

Jos opetuksen järjestäjä päätyy käyttämään palveluita, joiden kanssa sillä ei ole sopimusta, on oltava erityisen tarkkana. Ainoastaan jos kaikki oppilaat ja huoltajat 100%:sti suostuvat tietyn palvelun käyttöön, voi sen ottaa käyttöön.

Vanhempien kanssa viestitään usein pikaviestimillä, joita vanhemmat noin muutenkin käyttävät. Kouluilla yleensä on jokin virallinen viestintäväline (kuten Wilma tai vastaava), mutta joissain tilanteissa (esim. jos pitää voida lähettää valokuva läksyistä) tarvitaan jotain muuta.

Tietoturva- ja tietosuoja-asiantuntijoiden vahvin suositus pikaviestimeksi on maksuton Signal App, joka on säätiön omistuksessa ja jossa palvelu ei pysty mitenkään näkemään, kuka viestii kenen kanssa ja mitä viesteissä on. Jos siis Wilma ei riitä, tässä on hyvä vaihtoehto huoltajille ehdotettavaksi. WhatsApp on yleisyydestään huolimatta niin epäeettisen yrityksen omistama, että koulu voi joutua oikeudelliseen vastuuseen jos kyseiseen palveluun lipsahtaa lasten kuvia, nimiä tai muuta – vaikka kaikki huoltajat olisivatkin suostuneet sen käyttöön.

Loppukädessä jokaisella organisaatiolla on varmasti ajantasainen luettelo henkilötietojen käsittelytoimista, joiden perusteella on muodostettu ymmärrettävä tapa kertoa lapsille ja huoltajille, mitä heidän henkilötietoillaan tehdään, miksi, missä ja kenen toimesta. Eikö vain?

Olen työstänyt kesän ajan Forum Virium Helsingissä ohjepakettia ymmärrettävään ja ihmislähtöiseen tietosuojaviestintään ja siitä kuuluu lisää syksyn aikana! Syyskuussa taas aloitin työt Sitran projektissa, joka hahmottelee toimia datan fiksumpaan hyödyntämiseen Suomessa. Sekä yleissivistävässä että ammatillisessa koulutuksessa reilun datatalouden ymmärtäminen on uusi, mutta tärkeä aihe. Ottakaa reilusti minuun yhteyttä jos teitä kiinnostaa kuulla lisää tai tehdä yhteistyötä!

*Sitra kielsi TikTokin laitteiltaan – uusin tietoturvakohu kertoo, että datatalouden läpivalaisua tarvitaan: https://bit.ly/Sitra-TikTok

Kirjoittaja
Tarmo Toikkanen
puheenjohtaja, eOppimisen neuvottelukunta
johtava asiantuntija, Sitra, Datatalouden tiekartta
toiminnanjohtaja, Open Knowledge Finland
tekninen asiantuntija, Forum Virium Helsinki
vetäjä, Creative Commons Suomi