Laadukas digipedagogiikka tukee oppimista
SeOppi-lehti 1/23, artikkeli
Digitaalisuuden merkitystä kouluissa on viime aikoina pohdittu median foorumeilla – pontimena on ollut oppimistulosten lasku. On esitetty, että digilaitteiden ja -palvelujen käyttö olisi yksi syy heikkoihin tuloksiin ja että pitäisi palata vahvemmin kynään ja tehtäväkirjaan. Maailmalta kantautuu tietoja, joiden mukaan Piilaakson vanhemmat suosivat tietokoneetonta opetusta. Laadukas digipedagogiikka syntyy monista aineksista, eikä sen tavoitteena ole vain muuntaa perinteistä opetusta digimuotoon.
Laadukas digipedagogiikka syntyy monista aineksista. On huomattava, ettei kynä-paperi-tehtäväkirja-opetusta kannata muuntaa samanhahmoiseksi digiksi – se on vain metamorfoosi, ei innovaatio. Digiympäristöillä on oltava lisäarvoa, joka auttaa toisaalta ymmärtämään opeteltavaa kokonaisuutta ja toisaalta hahmottamaan digitaalisen maailman työtapoja.
Miten voin opettajana hahmottaa monisuhteista kokonaisuutta? Pystyisikö esim. Canvan avulla tuoda rakenteellista visuaalisuutta projektityöhön. Luokassa tapahtuvan ryhmätyöskentelyn rinnalle tulisi tuoda myös vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta. Voisiko yhdessä ideoida verkkoalustoille (Padlet, Jamboard/Whiteboard) tai rakentaa yhteistoiminnallisia dokumentteja (Docs, Powerpoint, Canva)?
Vuorovaikutuksella ja analytiikalla vältetään digin sudenkuopat
Digipedagogiikassa on huomattava digin sudenkuopat: mitä oppija osaa/ei osaa digimaailmassa, miten paljon voi odottaa itseohjautuvuutta ja miten verkossa voi tukea oppijaa. Usein oletetaan, että somemaailmassa viihtyvät nuoret kykenevät vaivatta hyödyntämään vuorovaikutus- ja osallisuusympäristöjä, mutta näin ei aina ole. Osallisuuden kehittäminen vaatii opettajan napakkaa sekä läsnäolevaa ohjausta ja tukea. Oppimisessa käytettävät vuorovaikutussovellukset kehittävät oppilaiden kykyä työskennellä sosiaalisesti verkossa jaettujen tehtävien parissa, mikä on erittäin tärkeä tulevaisuudentaito.
Digipedagogiikkaan kuuluu kiinteänä osana myös toiminnan ja edistymisen seuranta. Analytiikan avulla tunnistetaan sekä positiivisia että negatiivisia trendejä, ja opettaja voi kehittää oppisisältöjä saadun kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen palautteen perusteella. Analytiikka auttaa myös hyvinvoinnin seurannassa – esimerkiksi lukiossa voi olla todella kuormittavia jaksoja, jotka eivät ilman data-analyysiä paljastuisi.
Digi on hyvä renki, huono isäntä
Digipedagogiikkaan kuuluu sama pedagoginen vapaus kuin muidenkin materiaalien ja menetelmien käyttöön. Verkkopalvelut tuovat monesti virkistävän lisän oppimiseen, mutta opettajan on oltava tietoinen niiden tietosuojasta ja -turvasta. Palvelut keräävät henkilötietoja. Perusperiaatteena on, ettei oppijan pidä kirjautua palveluun, jollei kunta ole tehnyt sopimusta henkilötietojen käsittelystä palveluntuottajan kanssa.
On hyvä pitää mielessä, että pedagogiikka ohjaa oppimisprosessia emännän tai isännän lailla ja digi saa rengin tehtävät. Digitaalisilla työvälineillä ja palveluilla on myös itseisarvoa, sillä ne vahvistavat tulevaisuuden taitoja
Yhtenä uutena elementtinä digipedaan tulee tekoäly. Seuraa keskustelua tekoälyn hyödyntämisestä oppimisessa Facebook-ryhmässä Tekoäly oppimisen tukena.
Katso myös oheisista linkeistä, mitä tekoäly kirjoittaa digipedagogiikasta ja mitä tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa: shorturl.at/tACMR ja shorturl.at/fozFH
Teksti:
Timo Kainulainen
Suomen eOppimiskeskus ry