SeOppi 2|2014
pdf | Slideshare

Tykkäätkö istumisesta? Laita suhde hetkeksi jäähylle ihan itsesi vuoksi. Liiallinen istuminen nimittäin voi tehdä sinut sairaaksi. Nouse välillä tuoliltasi ja lähde liikkeelle! Terveyden edistämiseksi olisi päivittäin otettava 10 000 askelta eli liikuttava noin 8 kilometrin matka.

Nyky-yhteiskunta suorastaan tarjoilee mahdollisuuksia olla liikkumatta, sillä suurimaan osan töistä ja työtehtävistä pystyy hoitamaan istuen. Samaa pätee kotiaskareisiin ja vapaa-ajanviettoon. Myös kouluissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta istuminen on perusasento.

Paikallaanolo on tosi suosittua

UKK-instituutin julkaisemassa Terveys 2011 -tutkimuksessa käy ilmi, että liikkumattomuus on useimmille meistä tavanomaisin tapa olla. Aikuisilla kuluu istuen tai makuulla reilut 9 tuntia, noin 75 prosenttia, valveillaoloajasta. Seisoma-asennossa paikallaan vietetään vuorokaudesta keskimäärin 2 tuntia 30 minuuttia. Kouluikäiset istuvat liki kahdeksan tuntia päivässä.

Tilaisuus jähmettyä paikalleen lisääntyy vielä, kun näyttöpäätteen ääressä työskentelevien määrä kasvaa. Jo nyt Suomessa noin 80 prosenttia työskentelee näyttöpäätteen ääressä pääasiallisesti istuen.

Ikäryhmät eivät poikkea tässä asiassa toisistaan kovinkaan paljon. Vanhin väestö tosin makailee ja istuu nuorempia enemmän. Sen sijaan sukupuolten väliltä löytyy eroa, sillä miehet makailevat ja istuvat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset.

Kaikkein nuorimmat ja kaikkein vanhimmat ikäryhmät katkaisevat harvemmin yhtäjaksoisen makuulla olon tai istumisen päivän aikana kuin 30–60-vuotiaat henkilöt.

Istuminen on nykyvitsaus

Muutamassa vuosikymmennessä istumisesta on kehkeytynyt suuri terveysriski ja uhka hyvinvoinnille. Istuminen vaikuttaa niin yksilön omaan hyvinvointiin kuin kansantalouteenkin.

Jos ihminen ei harrastas arkiliikuntaa, silloin sekä keho että mieli kärsivät. Istuessa ihmisen elimistö vetäytyy lepotilaan, jolloin energiaa ei juuri kulu ja aineenvaihdunta hidastuu. Tämä lepotila alkaa pitkään jatkuneena näkyä lihomisena sekä altistumisena kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille ja liikuntaja tukielinten sairauksille. Mielialan lasku myös kuuluu näihin oireisiin. Liiallinen istuminen on kuolemia aiheuttava riskitekijä, jopa eliniän lyhentäjä.

Kipu ja särky selässä, hartioissa tai polvissa on usein merkki siitä, että ihminen on istunut liian paljon. Kivusta ja särystä kehittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka aiheuttavat sairauslomia ja -eläkkelle jäämisiä.

Tuolista tai makuulta olisi syytä irrottautua mitä pikimmin, sillä mainitun terveystutkimuksen mukaan vain 50 prosenttia työikäisistä ja 25 prosenttia eläkeikäisistä liikkuu riittävästi. Vain vajaa 25 prosenttia aikuisista saavutti kestävyystyyppisessä liikunnassa sen määrän, mitä terveysliikuntasuosituksissa on asetettu.

Liikkumisen aktiivisuus luokitellaan kolmeen ryhmään: kevyeen, reippaaseen ja rasittavaan. Näistä kevyt aktiivisuus on suosituinta, sillä siihen kuluu noin 20 prosenttia valveillaoloajasta ja ikäryhmistä eniten 30–60-vuotiaille. Reippaaseen aktiivisuuteen kuluu aikaa noin neljä prosenttia valveillaoloajasta ja rasittavaan vain alle yksi prosenttia. Reippaalla ja rasittavalla tasolla liikkuvat eniten alle 30-vuotiaat. Erityisesti nuorilla miehillä yksilöllinen vaihtelu on suurta.

Vimpaimia avuksi

Jos ei itse ”älyä” liikkua, oppaaksi voi hankkia erilaista älyteknologiaa. Motivoiko uusi tekniikka ja onko niistä hyötyä? Tulevat vuodet näyttävät, mutta on niillä jo nyt kannattajansa, liikunnan aktivointi- ja seurantavälineiden tarjonta kasvaa.

Liikkumaan kannustavat ja jopa käskevät uusimmat verkko- ja mobiilisovellukset. Vakiintuneisiin apuvälineisiin kuuluvat askelmittarit, jotka ovat hyviä kirittämään ja seuraamaan oman liikunnan määrää. Niin ikään älyvaatteita on tarjolla, eri tarkoituksiin ja muotisuuntiinkin.

Hyvinvointirannekkeen voi asettaa muistuttamaan erilaisista asioista. Se ei unohda tavoitteita, vaan suosittelee eri vaihtoehtoja niiden saavuttamiseksi. Rannekkeissa alkaa olla älyä runsaasti, joten ne osaavat laskea ja ehdotta ihanteellisimpia liikuntaehdotuksia, jotta vuorokautinen liikuntatarve tulee tyydytetyksi.

Älypuhelmiin löytyy monia sovelluksia, joilla oman liikunnan suunnittelu ja kunnon rakentaminen onnistuu, osa näistä sovelluksista osaa muistuttaa myös säännöllisistä nesteytyksen tarpeista.

Pienin teoin irti liikkumattomuudesta

Jo pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle. Kymppitonnin askelmäärä vuorokaudessa on monien lähteiden mukaan riittävää. Mikäli suositeltua 10 000 askeleen askelmäärää ei voi täyttää, sen sijasta voisi liikkua muulla tavoin parin tunnin ajan vuorokaudessa.

Toimistotyötä voi istumisen sijasta tehdä seisoma-asennossa, ainakin osan päivästä. Eri tasoille säädettävän sähköpöydän puuttuessa kirjapino, kahden pöydän päällekkäin laittaminen tai korkea lipasto auttaa asettamaan kannettavan tai tietokoneen näppäimistön itselle sopivalle korkeudelle. Näyttöä ja johtoja voi luovasti järjestellä sopivaan paikkaan omatekoisen seisomatyöpöydän oheen. Entä miten toimisi uusi työasentojen hitti, slaavikyykkyasento? Silläkin on omat kannattajansa.

Tuolin voi korvata suurella jumppapallolla, jonka päällä hötkytellen saa myös liikuntaa ja mielen rauhoitusta. Tällaista istumista kokeillaan jo ainakin yhdessä joensuulaisessa koulussa.

Työasento uudeksi -teemaa täydentää vielä edullisten jäsenten liikkuvuutta lisäävien välineiden käyttö. Esimerkiksi tasapainolauta sopii hyvin jalkojen alle seisomatyöpöydän kaveriksi ja jumppakuminauhalla voi venytellä istumaasennossa työssä tai matkoilla.

Varsinkin kokoukset ja erilaiset ryhmätöiden tekemiset hoidetaan yleensä istuma-asennossa. Mikä estää järjestää niitäkin vapaamuotoisemmin? Applen perustajan Steve Jobsin elämänkerta paljastaa, että suuret innovaatiot ja oivallukset syntyvät tavanomaisuudesta poikkeavissa oloissa. Jobs nimittäin vei lähitiiminsä kävelykokoukseen ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään uutta. Itse hän käveli usein paljain jaloin ja istui kokouksissa epätyypillisissä asennoissa tai käveleskeli.

Se, mitä kukin meistä tekee enimmän osan ajastaan, vaikuttaa eniten itseen. Jos istut enimmäkseen, sen seuraukset näkyvät eniten, mutta jos liikut, näkyvät puolestaan sen vaikutukset. Lähde siis liikelle, ihan itsesi vuoksi!

Lisätietoa

Terveys 2011 -tutkimus

Tsempataan yhdessä!

Suomen eOppimiskeskuksen asiantuntijat ovat liittyneet Facebookissa ryhmään Kymppitonnarit, jonka jäsenet kannustavat toisiaan omia suorituksiaan esitellen ja kehuenkin. Ryhmän sivu on myös kokemusten ja vinkkien jakamis- ja vaihtopaikka, muttei kuitenkaan ryppyotsainen suoritusten raportointikanava.

Liity mukaan: http://www.facebook.com/ groups/kymppitonnarit/

Rehtori lopetti töissä istumisen

Rehtori Mikko Jordman Nurmijärveltä otti tosissaan kopin vuoden alussa tv-ohjelma Prisma Studion tuoliton tammikuu -kampanjasta. Hän myös raportoi kokemuksia sosiaalisessa mediassa ja innosti muita mukaan. ”Ostin halvan telineen läppärille ja sen viereen väärinpäin käännetyn muuttolaatikon näytön ja näppiksen alle. Siinäpä se oli. Nykyään turhan istumisen välttämisestä on tullut tapa.”