Aikuisia ihmisiä istumassa luokkahuoneessa selkä kameraan. Takaseinällä iso näyttö.

HyFlex-toteutusten muotoilun haasteet ja mahdollisuudet

SeOppi-lehti 1/22, artikkeli

Pandemia ja pandemian jälkeinen opintoihin paluu on ravistellut korkeakouluopetusta ja pakottanut kehittämään toteutusvaihtoehtojen joustavuutta. Ajasta ja paikasta riippumattoman joustavan opiskelun ja työskentelykulttuurin uusi murros on Razzettin (2022) mukaan väistämätöntä. Tarve joustaville työskentely- ja oppimismahdollisuuksille on kasvanut rajusti. Hybridisti työskentelyn aito mahdollistaminen edellyttää määrätietoista kulttuurin uudelleen muotoilua, uudenlaisesta ajattelutapaa suhteessa työskentelynormeihin, kontrollointiin ja joustavuuteen. Opiskelun, työelämän ja muun elämän välinen toisiinsa integroituminen on peruuttamatonta. Opiskelijoiden erilaisuuden ja erilaisten elämäntilanteiden huomioimisella koulutustarjonnan suunnittelussa, ja hybridien toteutusvaihtoehtojen käyttäjälähtöisellä muotoilulla luodaan perustaa opiskelijoiden yhdenvertaisille ja onnistuneille oppimiskokemuksille.

Koulutuksessa on viimeisten vuosien aikana kokeiltu ja kehitetty erilaisia joustavia opetuksen ja työskentelyn malleja. Käytännössä on yhdistetty toimintatapoja tai ominaisuuksia, jotka aiemmin eivät ole kuuluneet yhteen. Tällaisia toteutuksia kutsumme hybriditoteutuksiksi. Opiskeluryhmä on samanaikaisesti sekä fyysisesti että etänä läsnä. Vakiintuneessa monimuotototeutuksessa sen sijaan opiskeluryhmän lähi- ja etäjaksot vuorottelevat. Hybrid Flexible (HyFlex) toteutuksessa opiskelija voi joustavasti valita, esimerkiksi viikoittain tai teemoittain, osallistuuko hän opetukseen samanaikaisesti fyysisesti tai etänä läsnä vai eriaikaisesti etänä (Beatty 2019).

Joustavampien toteutusten yhteinen kehittämistyö on nostanut esiin sekä vahvuuksia että haasteita. Vahvuuksina on raportoitu joustavuus, jossa yhdistyy eri toteutusmuotojen hyvät puolet ja opiskelijan mahdollisuudet valita. Joustavat valinnan mahdollisuudet vähentävät keskeyttämisiä ja tukevat opintojen jatkumista myös muuttuvissa elämäntilanteissa. Oppimistuloksissa ei ole todettu eroja eri toteutusmuotojen välillä. Joustavuus on sen sijaan rikastanut oppimismahdollisuuksia ja laajentanut hyödynnettävissä olevia avoimia oppimisympäristöjä sekä mahdollistanut ulkopuolisten asiantuntijoiden opetukseen osallistumisen.

Nainen takaapäin katsomassa seinässä olevia ohjeita huoneen pöytien asettelusta.

Joustavien ja yhdenvertaisten toteutusten suunnittelun tueksi on kehitetty erilaisia tukimuotoja, kuten hybridiopetuksen digipedagogiset työpajat, teknisesti saavutettavat oppimisalustat, avustavan teknologian ratkaisut, videoiden tekstityspalvelut. Kehittämistyö vaatii pitkäjänteistä yhteissuunnittelua ja paljon ennakkovalmistelua. Muutostarpeet realisoituvat pedagogisissa muotoiluratkaisuissa, teknologian käyttöönotossa ja tilaratkaisuissa. Osa opettajista kokee olevansa valmis uudenlaiseen orkestrointiin, mutta toisia tällaiset toteutukset kuormittavat. Haasteiksi HyFlex-toteutuksissa on todettu opiskelijoiden yhdenvertaisen oppimiskokemuksen suunnittelu, osallistavan vuorovaikutuksen mahdollistaminen, sosio-emotionaalisen yhteenkuuluvuuden ja läsnäolon kokemuksen tuottaminen. HyFlex-toteutuksissa, joiden muotoilussa hyödynnetään Universal Design for Learning (UDL) -periaatteita, joustavuus ja mahdollisuus valintojen tekemiseen sisältävät yhdenvertaiseen oppimiseen sitoutumista (Engagement), sisällön ymmärtämistä ja vuorovaikutukseen osallistumista (Representation) sekä osaamisen ilmaisemista (Action and expression) vahvistavia tekijöitä (About Universal Design for Learning).

Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeessa keskitymme HyFlex-toteutuksissa tarvittavan digipedagogisen osaamisen kehittämiseen. HAMK:ssa keskeiset kehittämiskohteet ovat 1) vuorovaikutuksen monipuolistaminen, 2) läsnäolon kokemuksen lisääminen, 3) oppimisen rikastaminen, 4) UDL-viitekehyksen soveltaminen ja 5) kierrättäminen. Kehittämiskohteisiin tuotamme iteroituja ratkaisuja pilotoimalla HyFlex-toteutusten muotoilua hybridikoulutuksen test bedeissä. Sovellamme muotoiluun mm. Razzettin (2022) jäsentämiä hybridikulttuurin kehittämisperiaatteita sekä joustavia hybridityöskentelyn muotoja, jotka on jäsennetty itsenäisen (Me Time) vs. yhdessä (We Time) työskentelyn ulottuvuuden, ja syvätyöskentelyn (Deep Work) vs. pinnallisen työskentelyn (Shallow Work) ulottuvuuden kautta.

Toteutamme ITK-päivien yhteydessä aiheestamme webinaarin 27.9.2022 klo 14-15 ja osallistavan toimintasession 6.10.2022 klo 12.45-14.00, Aulangolla salissa 35. Toimintasessiossa tarkastellaan, millaisina HyFlex-mallilla suunnitellun opetuksen haasteet näyttäytyvät opiskelijan ja opettajan näkökulmista. Alustamme UDL-viitekehyksen tarjoamista ratkaisuista ja osallistamme myös kuulijat jakamaan testattuja hyviä joustavan opetuksen käytänteitä.

Lähteet:

CAST: About Universal Design for Learning. https://www.cast.org/impact/universal-design-for-learning-udl

Beatty, B. J. (2019). Hybrid-Flexible Course Design: Implementing Student-Centered Hybrid Classes. EdTech Books. https://edtechbooks.org/hyflex

Razzetti, G. 2022. Remote not distant. Librationist Press.

Kirjoittajat
Merja Saarela ja Jaana Kullaslahti, HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu

Kuvat
Eeva Niemelä ja Merja Saarela, HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu

HOT-hankkeen, SeOpin, HAMKin, Tavastian, Vipuvoimaa EU:lta ja EU:n sosiaalirahaston logot.