Digitukea tarvitaan kaikille ikäryhmille

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Leena Vainio ja Titi Tamminen, Suomen eOppimiskeskus ry

Digitalisoinnin myötä on kaikille aloille tullut massiivisia muutoksia. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista tarvitaan niin työssä kuin arkipäivässä. Kaikilla ikätasoilla ja elämän tasoilla mietitään, miten osaamista kehitetään ja tuetaan. Koulumaailmassa viimeisen kolmen vuoden aikana on kehitetty tutoropettajatoimintaa ja oppilasagenttitoimintaa, mistä on saatu erittäin hyviä tuloksia.

Oppilasagentit auttavat opettajia ja toisia oppilaita tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja samalla he oppivat toinen toisiltaan ja kehittyvät asiakaspalvelussa. Tutoropettajat puolestaan auttavat kollegoja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Tämä toimintatapa on innostanut oppimaan ja tutortoimintaa on laajennettu ja siitä toivotaan vakiintunutta toimintaa.

On huomattu, että perinteinen koulutus ei ehkä olekaan paras tapa oppia uusia asioita. Oppiminen työn äärellä, juuri silloin kuin on aito ongelma, on parempi tapa. Tutortoiminnan kautta on myös opittu pyytämään apua ja keskustelemaan ongelmista – ongelmien
ratkaisusta oman työn keskellä on tullut oppimisen tapa. Digiajan peruskoulu -hankkeen loppuraportissa vastaavanlaista tutortoimintaa ehdotettiin rehtorienkin oppimismenetelmäksi. Sen avulla rehtorit saisivat tukea paitsi digiasioiden kehittämiseen myös strategioiden tekemiseen sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.

Enää ei vain työelämässä olevien tarvitse joka päivä oppia uusia asioita. Jokainen kansalainen tarvitsee uusia taitoja selvitäkseen tämän päivän kansalaisena. Kun pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, huomattiin, että tämä vaatii myös kaikkien kansalaisten digitaalisten palvelujen käyttötaitoja. Sähköisillä palveluilla voidaan helpottaa asioiden hoitoa, kohentaa elämänlaatua ja lisätä osallistumisen mahdollisuuksia. On
kuitenkin varmistettava, että palveluja osataan käyttää tai jokaisella ihmisellä on joku, joka pystyy auttamaan palvelujen käytössä.

Valtiovarainministeriö on viime vuosina eri hankkeiden myötä pohtinut, miten eri ikäryhmille, erityisesti ikäihmisille taataan palvelut ja tarvittava osaaminen. AUTA-hankkeessa vuosina 2016-2017 kehitettiin toimintamalli, miten digitukea järjestetään. Mallissa digitukea koordinoi valtakunnallisesti Väestörekisterikeskus, maakuntaliitot tukevat alueellisia verkostoja ja paikallisesti eri toimijat tekevät konkreettista digitukityötä.

Alueellisesti viidessä hankkeessa kehitetään digituen toimintamallia, selkiytetään eri toimijoiden rooleja (VRK-väestörekisterikeskus, alueellinen toimija, digituen tuottajat) ja kehitetään yhteistyössä koulutuksia ja yhteistyömenetelmiä sekä kerätään tietoa ja
kokemuksia eri osapuolilta. Kokeiluhankkeet jatkuvat vuoden 2019 loppuun asti Lapin sairaanhoitopiirissä sekä Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan maakuntien liitossa.

Digituessa on monia toimijoita

Vanhustyön keskusliitto teki 2017 selvityksen digituen tarjoajista. Tarjontaa on jo moninaisesti, mutta tarvetta on myös runsaasti. Asiakkaiden tuen tarpeet ovat hyvin monenlaisia ja siksi tarvitaan myös monenlaisia tuen tarjoajia. Alueelliset erot digituessa ovat huomattavia, väestörakenne ja väestöntiheys vaihtelevat, tarvitaan lähipalveluja ja etäpalveluja.

Digituen avulla käyttäjät oppivat käyttämään tietokoneitaan, puhelimiaan ja älylaitteitaan ja asioimaan palveluissa niiden avulla itsenäisesti ja turvallisesti. Digituki voi olla lähitukea, etätukea tai koulutuksia. Palvelujen ja laitteiden käyttöön voidaan opastaa esimerkiksi asiointipisteessä (kirjastoissa, palvelutaloissa, kotona, chatin tai puhelimen välityksellä sekä kansalaisopiston kurssilla).

Digitukea tuottavat esimerkiksi järjestöt, kirjastot, yritykset, kaupungit, kunnat, pankit ja Yle. Ylen digitreenit Facebook-sivusto kokoaa yhteisöllisesti vinkkejä ja tietoa kansalaisille tietotekniikan käyttöön.

Järjestöt ovat rakentaneet alueellisia verkostoja, jotka antavat monipuolista neuvontaa. Enter ry (pääkaupunkiseutu), Mukanetti ry (Tampere), Savonetti (Kuopio ja Pohjois-Savo), Geronet (Jyväskylä), eSeniorit (Keski-Pohjanmaa), Joen Severi (Joensuu) ja Ikäbitti (Kainuu) ovat aktiivisesti toimivia yhdistyksiä.

Digituessa saa laitteiden ja digipalveluiden käyttöapua ja sähköisen asioinnin opastusta. Henkilökohtaisen opastuksen lisäksi on teemaluentoja eri aiheista. Asiakkaita ohjataan myös eteenpäin sinne mistä apua parhaiten löytyy.

Digikuilua täyttämään tarvitaan vieläkin tukea

Edellä kuvattu digituen verkosto näyttää laajalta, mutta lisätoimijoita tarvitaan. Digituki toimii pitkälti vapaaehtoisten voimin ja keskittyy enemmän syys-toukokuun ajalle. Kesäaikana tukea tarjoavia on vähemmän. Digituki on myös pitkälti projektivetoista ja siksi eri alueet Suomessa ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Kaikkialle ei ole saatu hankkeita, joissa digitukea annetaan. AUTA-hankkeen loppuraportissa todettiin, että 300 000 yli 75-vuotiasta on ilman tietokonetta ja noin 500 000 yli 65-vuotiasta on ilman älypuhelinta. Iso osa edellisistä on pienituloisia, joilla ei ole edes varaa hankkia laitteita. Ja kaikki, joilla laitteet jo onkin, eivät vielä osaa käyttää laitteitansa ja he eivät pääse tarvittaviin palveluihin.

Töitä siis tällä sektorilla riittää ja vapaaehtoinen tukityö on hyvin antoisaa. Vieläkin tarvitaan hyviä toimintamalleja, joilla kaikille kansalaisille eri lähtökohdista taataan riittävät laitteet ja taidot hoitaa omia asioitaan. Olethan mukana miettimässä ratkaisuja!

Lähteet

  • SeniorSurf (2017). Kartoitus ja arviointi ikääntyneille ihmisille järjestettävästä tietokoneopastustoiminnasta. Vanhustyön keskusliitto.
  • Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S-S., Kaarakainen, M-T., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen, A. (2019). Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019. http://bit.ly/digiajanperuskoulu
  • Valtiovarainministeriö (2017). Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. http://bit.ly/AUTA-raportti

Digituen verkostoja ja aineistoja

Digitukiyhdistykset