Avoin verkkokurssi avaa oppimisanalytiikan perusteita
SeOppi 2/2020
Teksti: Kaisa Honkonen ja Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry
Tomi Rautaoja, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus
Kuva: Tomi Rautaoja ja Erkki Kaila
Oppimisanalytiikka on hiljalleen siirtymässä osaksi sähköisiä oppimisjärjestelmiä sanan oikeassa merkityksessä. Järjestelmistä on pitkään saanut tilastotietoja esimerkiksi siitä, miten kauan niissä on viivytty ja millä tavoin niitä on käytetty. Oppimisanalytiikka menee kuitenkin paljon tilastoja syvemmälle. Oppimisanalytiikan tulosten avulla voidaan kehittää oppimis- ja opetusprosesseja ja kohdentaa resursseja tarvittaviin kohteisiin – muutaman esimerkin mainitaksemme.
Etäopetus on tullut jokaiselle opettajalle tutuksi tämän vuoden aikana. Mutta – analytiikka ei kuitenkaan ole automaattisesti kaikkien opettajien työkalupakissa. Oppilaitosten järjestelmät keräävät koko ajan perustietoa, mutta mitä tarkempaan kuvaan oppijasta ja oppijan oppimisprosessista halutaan mennä, sitä enemmän siirrytään opettajan omien pedagogisten ratkaisujen varaan. Kyse on siis pitkälti opettajien digipedagogisesta osaamisesta, jonka yksi osa on oppimisanalytiikka.
Rakensimme yhdessä Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen kanssa perusopetuksen ja toisen asteen opetus- ja hallintohenkilöstölle suunnatun avoimen verkkokurssin oppimisanalytiikan perusteista – oppimisanalytiikan MOOCin. Verkkokurssin tavoitteena on runsaiden esimerkkien ja haastattelujen avulla avata, miten oppimisanalytiikkaa on Suomessa viety käytäntöön ja millaisia haasteita käyttöönotossa on ilmennyt. Kurssi on tällä hetkellä pilotissa ja aukeaa alkuvuodesta 2021.
Dataa ei kerry ellei sitä tietoisesti kerrytetä. Oppimisanalytiikan MOOCissa halusimme tähdentää, että kaikki suunnittelu alkaa kysymyksestä, jonka haluamme selvittää. Kun kysymys tai ongelma on selkeä, sen jälkeen vasta pohdimme, millaista dataa tarvitsemme ja miten eri analytiikkatyökalut keräävät ja analysoivat tietoja.
Pyrimme avaamaan analytiikkaa kokonaisprosessin kautta ja luomaan opettajille omaa tarkastuslistaa siitä, millaisia asioita tulisi ottaa huomioon ja toisaalta millaisista asioista tulisi omassa oppilaitoksessa keskustella prosessin eri vaiheissa.
Oppimisanalytiikan kehittämisen prosessi muodostuu viidestä vaiheesta, jotka ovat datan keruu, aineiston tarkastelu, johtopäätöksien luominen, tuloksiin reagointi ja prosessin arviointi. Ennen prosessiin ryhtymistä on syytä suorittaa myös keräysmenetelmien testaus. Hyvän kyselyn tai mittarin rakentaminen voi viedä aikaa ja vaatii usein ainakin pienimuotoista testausta.
Prosessia olisi hyvä ajatella pitkän aikajänteen projektina. Ensimmäisellä kerralla tunnistetut datan keräysmenetelmät saattavat tuottaa vain osan vaaditusta tiedosta, jolloin kokonaiskuva voi jäädä vajaaksi. Eri ohjelmistojen tuottamat datan visualisoinnit on myös huolella tarkasteltava ja mietittävä mitä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä niiden perusteella lähdetään tekemään. Syklin ensimmäinen, toinen, kolmas ja ehkä vielä neljäskin pyörähdys voivat olla tarpeen ja saadut kokemukset on huolella käytävä läpi. Oppimisanalytiikka on jatkuvaa toiminnan parantamista ja siksi myös työmenetelmiä on jatkuvasti arvioitava ja tehtävä tarvittavia muutoksia.
