Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelman arviointi

SeOppi 1/2014
pdf | SlideShare

Huhti-elokuussa 2013 haastateltiin Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi – kehittämisohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden projektipäälliköt. Arvioinnin tarkoituksena oli tarkastella kehittämisohjelman eri tavoitteiden toteutumista ja miten hankkeen päätavoitteet: avoimet oppimisympäristöt, kansalaisten aktivoiminen ja hankkeiden välinen verkostoituminen onnistuivat.

Yleisesti voidaan todeta, että tavoitteita tukevia tuloksia ja toimintamalleja on ohjelmakauden tässä vaiheessa syntynyt erittäin runsaasti. Verkostoja on syntynyt sekä hankkeiden sisällä että eri hankkeiden välillä. Verkostoitumisen nähtiin auttavan oman hankkeen käytäntöjen levittämisessä sekä juurruttamisessa. Koordinointihanke (AKTIIVI) nähtiin tärkeäksi erityisesti verkostoitumisen mahdollistajana ja tapaamiset sekä tuotteistamisen teemat koettiin hyödyllisiksi.

Hankkeet ovat yleisesti ylittäneet osallistuja- tai koulutustavoitteensa, sekä luoneet uusia malleja organisaatioidensa palveluihin ja koulutustuotantoihin. Samalla on syntynyt yhteistyöverkostoja paitsi osallistujaorganisaatioiden välille, myös paikallisia osatoteuttajaverkostoja, sekä toimijoiden omia asiantuntijayhteisöjä. Kaikissa hankkeissa on tehty paljon työtä tulosten levittämiseksi ja sen eteen, että opitut toimintamallit edelleen kehittyisivät ja sisällöt ja materiaalit uusiutuisivat – eli tuloksilla on vastuullinen omistaja myös hankkeen jälkeen.

Oppimisympäristöjen kehittäminen

Uusien oppimisympäristömallien kehittäminen ja tätä kautta itsenäisen oppimisen mahdollisuudet ovat parantuneet vastaajien mielestä selkeästi hankekauden aikana. Oppimisympäristöt nähdään laajana fyysisenä, psyykkisenä, virtuaalisena ja toiminnallisena ympäristönä. Verkon hyödyntäminen oppimisympäristön tukena on kasvava trendi, mutta yhtä paljon pohditaan, miten fyysistä ja kohtaamisia tukevia oppimisympäristöjä kehitetään. Lähtökohtana on oppimisen kaikkiallisuus ja sen paras mahdollinen tukeminen. Virtuaalinen oppimisympäristö nähdään tärkeäksi kehittämisen kohteeksi, mutta siihen suhtaudutaan kriittisesti ja yhteisöllisyyden rakentamista pidetään tärkeänä.

Kansalaisten aktivoiminen

Osallistujia on saatu runsaasti mukaan kehitettyihin palveluihin. Hankkeissa on tekijöinä ollut mukana yli 300 toimijaa (kirjastoja, museoita, kulttuurilaitoksia, yrityksiä, oppilaitoksia, kansalaisjärjestöjä, kansaopistoja, yhdistyksiä, kolmannen sektorin toimijoita), Hankkeet ovat järjestäneet yli 25 000 koulutuspäivää koulutuksiin ja tilaisuuksiin on osallistunut 15 000 osallistujaa.

Ohjelmankauden muutoksia koskevissa vastauksissa huolen aiheeksi nousi kansalaisten eriarvoistuminen. Mobiililaitteiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina ja sosiaalisen median sovelluksia tulee koko ajan lisää ja käyttäjien määrät nousevat, mutta käytön osaamisessa on suuria eroja eri kansalaisryhmien välillä. Lama näkyy yleisenä niukkuutena erityisesti julkisella sektorilla: kehittämishankkeiden tuloksia on vaikea viedä eteenpäin, niukkuus vaikuttaa ilmapiiriin, erityisesti uuden kokeilemiseen suhtaudutaan epäluuloisemmin. Niukkenevat resurssit aiheuttavat myös eriarvoisuutta sekä osaamisen suhteen että teknisten mahdollisuuksien suhteen. Vastaaville kehittämishankkeille on siis tarvetta tulevaisuudessakin ja erityisen tärkeää olisi saada päättäjät mukaan heti hankkeiden alussa toimintaa, jotta hyvät käytännöt juurtuisivat arkiseen työhön.