Avoimet verkostot vakiinnuttavat asemaansa yhteistyömuotona internetissä
| Teksti | Kari A. Hintikka |
Jyväskylän yliopisto ja Otavan Opisto tuottavat Avoimet verkostot -opintokokonaisuuden Wikiopistoon osana AVO2-hanketta. 25 opintopisteen maksuton kokonaisuus opastaa monipuolisesti yhteistyön koordinointiin ja avoimien verkostojen aktivointiin internetissä.
Internetistä on jo muodostunut arkinen ympäristö niin oppimisessa, kansalaisvaikuttamisessa kuin vaikkapa kuluttajatuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Uudenlaisia toimintatapoja leimaa toiminnan avoimuus.
Yhä useammassa hankkeessa kuka tahansa voi osallistua yhteistoimintaan. Avoimien verkostojen kanssa toimiminen on kuitenkin monilla tavoin erilaista kuin vaikkapa organisaation sisäisessä työpajassa.
Lähtökohtaisesti ihmiset internetissä saavat osallistua niin paljon kuin haluavat ja nillä tavoilla mistä pitävät. Toisaalta ihmisiä ei voi netin vapaaehtoistoiminnassa velvoittaa mihinkään.
Nettikoordinoinnin työkalupakki
Kansalaisaloite on tyypillinen esimerkki uudenlaisista koordinointitarpeista. Kansalaisaloite.fi:ssa kuka tahansa voi perustaa aloitteen. Jos aloite saa kuuden kuukauden aikana 50 000 allekirjoittajaa, niin eduskunnan on otettava aloite käsittelyyn.
Nimien kerääminen edellyttää monipuolisia nettitaitoja. On esimerkiksi osattava luoda www-palvelu jossa aloitetta perustellaan ja taustoitetaan, Facebook-ryhmä tai sähköpostilista toiminnan koordinoimiseksi, rakennettava nettikampanjoita, pidettävä webinaareja ja hyödynnettävä netin yhteistyövälineitä, kuten Etherpad ja Google Docs.
Nettiverkostoista ja niiden aktivoinnista on kuitenkin vielä vähän suomenkielistä materiaalia. Avoimet verkostot -opintokokonaisuus vastaa osaltaan näihin tarpeisiin.
Kokonaisuus on suunnattu erityisesti nettiajan kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä kiinnostuneille ihmisille niin yhdistyksissä ja järjestöissä kuin hallinnossakin. Samoja taitoja tarvitaan myös esimerkiksi avoimissa oppimisympäristöissä.
Opintokokonaisuus on osa ESR-rahoitteista Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin (AVO2) -hanketta. Sisällöt on toteutettu mahdollisimman yleisellä tasolla ja ne sopivat myös itseopiskeluun ilman erityistä koulutusta.
Oppimissisältöjen linkeissä ja lähdeaineistoissa on korostettu maksuttomuutta ja suomenkielisyyttä. Aineistot ovat myös vapaasti hyödynnettävissä kaupallisessa toiminnassa Creative Commons -lisenssi ja lähde mainiten.
Avoimet verkostot -kokonaisuus on suunniteltu mahdollisimman modulaariseksi. Siitä voi ottaa käyttöön omassa opetuksessaan yhden osion viidestä tai vaikkapa yhden osion yhden jakson, aivan kuten Wikipedian yksittäisen artikkelin.
Tavoitteena on, että ajan myötä opintokokonaisuuden hyödyntäjät innostuisivat kirjoittamaan täydentäviä jaksoja sekä muokkaamaan alkuperäistä kokonaisuutta.
Painopisteinä kotimaisuus ja maksuttomuus
Opintokokonaisuus jakaantuu viiteen 5 opintopisteen kokonaisuuteen ja yhteensä 25 jaksoon. Johdanto-osassa Internet ja kansalaisyhteiskunta käsitellään internetin tuomaa murrosta kansalaisvaikuttamiseen, josta esimerkkinä vaikkapa Kyyjärven NopolaNews. Kuntalaisten itsensä tuottama verkkojulkaisu on korvannut alueen perinteisen median.
Avoimet toimintatavat yleistyvät nopeasti niin hallinnon hankkeissa kuin oppimaailmassakin. Esimerkiksi Oikeusministeriön Osallistumisympäristö-hanketta on kehitetty avoimesti Facebookissa. Helsingin kirjastot järjestivät osallistuvan budjetoinnin hankkeen, jossa kuntalaiset saivat ohjata 100 000 euroa haluamiinsa hankkeisiin.
Internet ja sosiaalinen media tarjoavat satoja yhteistyökaluja etäkokousten pitämisestä dokumenttien kirjoittamiseen. Opintokokonaisuus esittelee joukon yhteistyövälineitä, joilla pääsee alkuun.
Organisoituminen internetissä -osio esittelee erilaisia muotoja, miten ihmiset organisoituvat. Tällaisia ovat muun muassa nettijoukko, sosiaalinen verkosto, ekosysteemi, virtuaaliyhteisö, kollektiivi ja rihmasto.
Erityyppiset yhteenliittymät toimivat tyystin eri logiikalla ja niiden onnistunut koordinointi edellyttää osaamista toimia yhteenliittymän luonteen mukaisesti.
Esimerkiksi avoin innovointi suuren vapaaehtoisjoukon kanssa edellyttää koordinoijalta etukäteissuunnitelmaa miten ongelmanratkaisu etenee päivästä tai viikosta toiseen. Vastaavasti verkkoyhteisön ylläpitäjälle on keskeistä luoda päivittäistä aktiviteettia jäsenille, ratkoa käytännön tilanteita ja tervehtiä uusia käyttäjiä.
Viides osio, internet-koordinointi, esittelee käytännönläheisesti muun muassa joukkoistamisen ja joukkoälyn perusmekaniikat.
Lisäksi hankkeessa mukana oleva Opintokeskus Kansalaisfoorumi tarkastelee nettifasilitointia ja netti-innostamista sosiokulttuurisen innostamisen viitekehyksesä. Siinä innostamisen tavoitteena on yksilön ja yhteisön voimaantuminen. Innostajan toimenkuvana on toimia em. voimaantumisprosessin katalysaattorina.
Netti luo uusia ammatteja
Internet synnyttää ripeään tahtiin uusia ammattinimikkeitä. Nimet vaihtelevat paljonkin nettikätilöstä internet-fasilitaattoriin, mutta niiden perusidea on sama. On sitten kyseessä verkosto tai yhteisö, niin aktiivinen ammattimainen taustatoiminta voi edesauttaa merkittävästi niin vapaaehtoisen nettitoiminnan tuloksia, verkkoyhteisön jatkuvuutta kuin yksittäisen nettiprojektin toteutumista.
Alan kehitystä kuvaa, että esimerkiksi Tampereelle kokoontui CMAD-tapahtumaan 150 yhteisömanageroinnista kiinnostunutta viime helmikuussa.
Avoimet verkostot -opintokokonaisuutta on luotu alusta alkaen sen itsensä edustaman ajattelun mukaisesti. Opintojaksoja on iteratiivisesti pilotoitu suurilla ja pienillä järjestöillä sekä opetusalan ammattilaisilla.
Oppimissisällöistä on kerätty palautetta ja niitä on kehitetty aina seuraavaa koulutusta ja todellisia tarpeita varten. Kokonaisuuden ensimmäinen versio julkaistaan Wikiopistossa keväällä 2013.
Tästä eteenpäin sitä toivotaan kommentoitavaksi, muokattavaksi ja täydennettäväksi. Kehittämisprosessi tapahtuu Facebookin ryhmässä Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa.
