Arviointia ja analytiikkaa – opettajat analytiikan ohjaajina

SeOppi 2/2020
Teksti: Tomi Rautaoja, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus

Arviointia ja analytiikkaa on Lappeenrannassa vuosina 2018-2020 toiminut Opetushallituksen rahoittama innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämishanke. Hankkeen analytiikkaryhmässä tarkasteltiin sitä, miten oppimisanalytiikka voisi toimia lukio-opettajien apuna koulun arjessa. Opettajien tehtävänä olikin tunnistaa heidän opetusryhmistään nousevia haasteita ja pohtia millaista analytiikkaa opetuksen avuksi voitaisiin kehittää. Hankkeen aikana opettajat saivat koulutusta analytiikan käytöstä ja heitä sparrasivat ja tukivat analytiikan kehityksessä eOppimiskeskuksen ja Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen asiantuntijat.

Hankkeeseen lähti mukaan opettajia laajasti eri oppiaineista ja sen lisäksi hankkeessa oli mukana myös ryhmä rehtoreita. Opettajia oli mukana mm. kielistä, matematiikasta, liikunnasta ja maantiedosta, joten tutkittavaksi nousseiden asioiden skaala oli suuri. Nopeasti kysymykset alkoivat kuitenkin yhdistyä muutaman keskeisen teeman ympärille; erityisesti opiskelijoiden itsearviointi, luokkailmapiiri ja motivaatiotekijät olivat asioita, joihin opettajat toivoivat analytiikan tarjoavan lisätietoa.

Kun kysymykset olivat selvillä, oli aika lähteä kehittämään datan keräämisen ja analysoinnin keinoja. Oppimisanalytiikan suunnitteluun ja toteutukseen on erityisen tärkeää osallistaa myös opettajia ja opiskelijoita. Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla voidaan paremmin taata, että oppimisanalytiikka vastaa käyttäjien tarpeisiin ja analyysit ovat pedagogisesti punnittuja. Opettajat olivat analytiikan suunnittelussa ja kehittämisessä mukana avoimin mielin ja hankkeessa syntyikin käytännön malleja esimerkiksi kurssitavoitteiden ja suoritusten vertailuun, opiskelumotivaation tarkasteluun ja kotona tehdyn työn itsearviointiin.

Analytiikkaa myös pilotoitiin opiskelijoiden kanssa, jota kautta saatiin lisätietoa siitä, miten kehitetyt työkalut toimivat käytännössä. Kun kehityksessä on mukana myös analytiikan käyttäjiä, datan keräys, analyysi ja visualisointi voidaan suunnitella niin, että ne ovat selkeitä kohdeyleisölle. Näin vältetään sellaisen analytiikan luomista, joka on vaikeaa ymmärtää ja tulkita.

Analytiikkakokeiluissa ei tarvinnut aloittaa aivan puhtaalta pöydältä, sillä kehityksessä pystyttiin huomioimaan aiemmin luotuja työkaluja ja olemassa olevaa tutkimustietoa. Esimerkiksi ruotsin opiskelumotivaatiota kartoittavan kyselyn tuottamisessa pystyttiin hyödyntämään vakiintuneita kielen oppimisen kysymyssettejä, joilla voidaan mitata motivaation laatua ja määrää. Opettajilla on myös usein takataskussaan jo vakiintuneita kyselyjä, joilla he keräävät tietoa erilaisista asioista. Näiden sähköistäminen onkin hyvä tapa aloittaa analytiikan hyödyntäminen.

Hankkeessa saaduista kokemuksista ja työkaluista tulemme julkaisemaan Oppimisanalytiikan keittokirjan. Jos siis kaipaat käytännön vinkkejä tai ideoita uuteen analytiikkaan, tutustu resepteihimme Suomen eOppimiskeskuksen sivujen kautta!