Arjen analytiikka opettajan apuna – kaikki alkaa kysymyksestä

SeOppi 1/2020
Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry & Tomi Rautaoja, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskus


Saimaan mediakeskuksessa alkoi syksyllä 2018 Opetushallituksen rahoittama Arviointia ja analytiikkaa -hanke Lappeenrannan lukioissa.

Oppimisanalytiikan kehittämiseen lähti mukaan opettajia kaikista aineryhmistä sekä hallinnosta. Oppilashuollosta mukana oli erityisopettaja. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin saada käsitys, mitä oppimisanalytiikka käytännössä on, ja että jokainen osallistuja suunnittelee yhdessä tai erikseen oman kokeilun oppimisanalytiikan hyödyntämiseksi omassa työssään.

Arviointisykliä tarkastellessa huomattiin heti, että opiskelijoilla on runsaasti erilaisia kyselyjä kurssien aikana, jonka lisäksi dataa kertyy valtavat määrät sekä virallisiin rekistereihin että oppilaitoksen muihin sähköisiin järjestelmiin. Opettajat kuitenkin kaipasivat jotain muuta, miten kehittää omaa työtä ja miten tuoda vahvemmin esiin opiskelijalle oman työn tekemisen merkitys.

Valittiin kolme kärkeä – ruotsin opiskelun motivaatiolähteiden tunnistaminen ennen kurssia, ilmapiirin vaikutus oppimiseen sekä itsearvioinnin kehittäminen eri oppiaineissa. Näistä kahdessa – motivaationlähteiden tunnistamiseen ja oppituntien aikaisen ilmapiirin arviointiin – ei ollut käytössä kyselypattereita. Itsearviointiin taas oli kehitetty oppiainekohtaisia kyselyjä, joita päätettiin kehittää eteenpäin ainerajat ylittävässä yhteistyössä.

Toimivan kyselyn rakentaminen vie aikaa, yksiselitteisen kysymyksen rakentaminen vielä enemmän. Kyselyn tulee olla tiivis, ymmärrettävä vastaajalle ja sen tulee tuottaa tarvittava tieto kysyjälle. Kyselyn toteutuksessa on tärkeää huomata myös ajankohta – milloin vastaaja on kykenevä antamaan halutun tiedon. Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi kurssin aloituskysely. Kun suurin osa käsitteistä on uutta tietoa, on opiskelijan hyvin vaikea ensimmäisillä tunneilla sanoa, mikä on hänen tiedollinen tai taidollinen tavoitteensa kurssilla.

Uuden kyselyn rakentamiseen Oppimisanalytiikan keskuksen Henri Kajasilta ja Tomi Rautaoja suosittelivat kahta reittiä: temaattista haastattelua ja siitä kehitettävää kyselyä tai olemassa olevan kyselypatterin ottamista pohjaksi ja sen kehittämistä tarvetta vastaavaksi.

Ruotsin opettajan erityinen tarve oli oppia ymmärtämään, millaista motivaatiota opiskelijoilla on opiskelun alkuvaiheessa. Pohjaksi valittiin Zoltan Dörnyein motivaatioteoria, jonka mukaan motivaation laatu riippuu siitä, onko se lähtöisin oppijan sisäsyntyisestä halusta osata kieltä vai ulkoisesta tarvepaineesta. Motivaation kannalta heikoin tilanne on, jos kielen osaamista ei koeta alkuunkaan tärkeäksi. Ajatuksena ruotsin opettajalla kuitenkin oli, että riippumatta opiskelijan motivaation muodosta välitön oppimistilanne voisi lisätä tai vähentää motivaatiota, mikäli opettaja vain tuntisi paremmin opiskelijoiden motivaatiolähteet.

Dörneyin motivaatioteoriaan on olemassa valmiita kyselypatteristoja. Näistä valittiin pilottikyselyyn 26 kysymystä vastattavaksi Likertin asteikolla 1-5. Kysymyksiä oli paljon ja ensimmäisessä vaiheessa haluttiinkin testata, tarvitaanko kaikkia ja onko asteikko oikea. Testauksen jälkeen asteikko muutettiin kuusiportaiseksi, mikä pakottaa vastaajan kallistumaan jompaankumpaan suuntaan. Kysymysten osalta päätettiin keskittyä tutkimaan, mitä toimenpiteitä vastaukset aiheuttavat ja onko niistä hyötyä opettajalle tai opiskelijalle. Tulevaisuudessa mietittäväksi jää, miten motivaatiota seurataan lukiokurssien aikana sekä se, vaikuttavatko opettajan muuttuneet pedagogiset toimenpiteet oppimistuloksiin ja motivaation kehittymiseen.

Lisää hankkeesta: https://arviointiajaanalytiikkaa.smeke.fi/

Suomen eOppimiskeskus ry:n logo, jossa teksti keskitettynä
Saimaan mediakeskuksen logo
Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen logo
Opetushallitus rahoittaa hanketta -logo