Ammatinopetus hybridinä työpaikalla
SeOppi-lehti 1/23, artikkeli
Käytännön ammatin oppimisen pedagogiikka perustuu oppimisympäristöstä riippumatta kolmeen kulmakiveen. Tuleva ammattilainen tarvitsee työmenetelmien käytännön opetusta, tukea työhön liittyvän teorian ymmärtämisessä sekä harjaantumista käytännön työskentelyyn ja siinä tarvittavaan päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Oppimista varten opiskelija myös raportoi käytännön tekemisestään ja saa palautetta sekä opettajalta että työpaikkaohjaajalta.
Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -ESR-hankkeessa kehitämme mallia ammatin oppimiseksi mahdollisimman hybridisti niin, että eri työpaikolla olevat voivat seurata niin käytännön kuin teorian opetusta joko omalla työpaikallaan tai striimattuna oppilaitoksesta tai työpaikalta. Harjaantuminen ja siihen liittyvä reflektointi ja teoriatehtävien tekeminen tapahtuvat tässä mallissa työpaikalla. Teollisen pintakäsittelyalan rekry- ja täsmäkoulutuksissa on päädytty malliin, jossa joka toinen teoriaa ja käytännön työn opetusta sisältävä lähipäivä toteutetaan työpaikalla ja joka toinen etä- tai hybridikoulutuksena.
Teoriaopetus
Teoriaopetus liittyy mallissamme aina niihin käytännön työtehtäviin, joita on tarkoitus harjaannuttaa samana päivänä tai samalla viikolla. Teoriaa varten tarvitaan teksti- ja kuvamateriaalia sekä käytännön työtä opastavan videomateriaalia. Teoriaopetus on kiinnostavampaa, kun se on vuorovaikutteista. Opiskelijat kannattaa valmentaa osallistumaan hybriditilanteissa keskusteluun vähitellen käyttämällä keskustelunavauksia, jotka rikkovat etäyhteyksille tyypillistä vuorovaikutuksen jäätä.
Kuvaamme myös videoita, joissa on kahden opettajan välistä keskustelua käytännön suorituksesta ja siihen liittyvästä videosta. Niitä voi käyttää hybridiopetuksen osana silloinkin, kun on yksin hoitamassa opetusta. Näin vältetään PowerPoint-webinaareille tyypillinen puuduttavuus.
Mallissamme etätehtävien tekeminen on pakollista. Tehtävänannot on muotoiltu tukemaan käytännön työskentelyn ymmärtämistä ja ongelmanratkaisutaitoja. Tehtävistä annetaan palaute aina seuraavana lähi- tai hybridipäivänä.
Käytännön työtehtävän opastus
Käytännön työtä on perinteisesti opastettu niin, että opiskelijaryhmä kurkkii opettajan työnäytöstä toistensa olkien yli. Tekniikan kehittyessä erilaiset striimaukset oppilaitoksen työsaleissa ovat hiljalleen yleistyneet, ja opiskelijan mahdollisuudet nähdä ja oppia parantuneet. Sama striimaus voidaan välittää verkon yli työpaikoille. Käytännön työstä tehdyt tallenteet ohjeineen mahdollistavat kertaamisen. Videon oppeja ja niiden soveltamista omaan työtehtävään voi pohtia myös työpaikkaohjaajan kanssa.
Oppimisen kannalta on hyvä saada parikin eri kuvakulmaa ja näkymää opastettavaan työhön. Opettaja ei nykyteknologialla pysty tehokkaasti hallitsemaan käytännön työnopastusta ja kameroiden hallintaa yksin, joten paikalla on hyvä olla striimausta hoitava ja kuvakulmia valitseva henkilö. Hänen työn kustannukset saadaan katettua ottamalla suurempi määrä opiskelijoita samaan aikaan linjoille.
Harjaannuttaminen
Alasta riippuu, kuinka usein erilaiset työtehtävät toistuvat työpaikalla ja tästä riippuu se, miten usein on mahdollista harjaannuttaa eri taitoja käytännön työtehtävissä. Työsuorituksen reflektointi on tärkeä osa oppimista. Samalla oppii käyttämään ammattisanastoa. Oman työsuorituksen vaiheiden kertaamista, lopputuloksen arviointia ja oppien keräämistä helpottaa siitä otettu kuvamateriaali. Siksi sovimme aina, millä ehdoilla työpaikalla on sallittua ottaa kuvia tai videota ilman, että yrityssalaisuudet vaarantuvat.
Jos työtehtävä toistuu usein, on mahdollista antaa palaute jo samana iltapäivänä ensimmäisten työkertojen jälkeen. Harvinaisempia työtehtäviä joutuu toisinaan odottamaan, jolloin opetuksen sekä harjaannuttamisen ja palautteen välille muodostuu pitempi aika.
Työpaikalla oppiminen mahdollistaa suuren määrän toistoja, jolloin ammattitaito vahvistuu.
Käytännön järjestelyistä työpaikalla
Aivan aloittelijaa ei voi päästää tuotantoon, joten ala- ja työpaikkakohtaisesti on määriteltävä, mitkä taidot on oltava hallussa siinä vaiheessa, kun opiskelija siirtyy hybriditoteutukseen työpaikalle. Taidon harjaannuttaminen tuotannossa vaatii usein työpaikkaohjaajan hyvää saatavuutta, jotta pulmatilanteeseen saa kysyttyä nopeasti neuvoa.
Työnjohdolle on usein helpompaa järjestää opintoa varten kokonainen työvuoro kuin lyhyempiä aikoja. Oppimiselle taas muutaman tunnin hybridiaika olisi tehokkaampi. Järjestelyissä tasapainoillaan näiden reunaehtojen välillä.
Ohjelmistoista
Koulutuskuntayhtymä Tavastian ainoa etäväline on Teams, jossa käytämme linjoille pääsyn helppouden vuoksi suoraa kalenterikutsua. Etätehtäviin on hankkeessa testattu Moodlea, Teamsia ja Howspacea. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Opiskelijat antavat positiivisinta palautetta helposta kirjautumisesta ym. hyvään käytettävyyteen liittyvistä asioista.
Laitteisto
Työpaikalla opiskeleva tarvitsee hybridipäivään osallistuakseen vähintään älypuhelimen, mutta jos työpaikalla on käytettävissä neuvotteluhuone valkokankaineen, näkymä paranee.
Kuvakulmat ovat tärkeitä, jotta olennaiset asiat näkyvät. Tutkimme kahden erillisen kameran käyttöä saadaksemme pari erilaista kuvakulmaa. Pintakäsittelyalan haasteena on meluisa ja pölyinen ympäristö, mikä asettaa laitteille haasteen.
Meillä tähän mennessä kokemusta työsalin kattokameroista (ks. SeOppi 1/2022, s. 14: https://eoppimiskeskus.fi/wp-content/uploads/2022/09/SeOppi_01-2022.pdf) ja webinaareihin suunnitellusta striimausvälineistöstä (https://hybridiopetus.fi/2022/06/20/ammatin-oppiminen-hybridikoulutuksena-tyopaikalla/).
Salkussa olevat mikrofonit suodattavat melun hyvin pois. Mahdollisimman todenmukaisen kokemuksen vuoksi olisi silti hyvä saada työkalujen ja laitteistojen ääni pienellä volyymillä videostriimiin.
Jotta opettajan molemmat kädet ovat vapaat työn opastamiseen, kokeilemme sekä RealWearia että Goprota HDMI-USB kaapelilla sekä seuraamme älylasien kehittymistä. Tärkein on kuitenkin toimintakulttuurin muutos, jota teknologisten välineiden yhä helpompi käytettävyys koko ajan tukee paremmin.
Teksti ja kuvat:
Anu Konkarikoski
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
