Aurinko nousee Oulussa, mutta Alma Virtanen ei ole kiirehtimässä työpaikalleen. Konesuunnittelijan työt ovat muuttuneet radikaalisti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ja suurin osa hänen työpäivästään tapahtuu virtuaalitodellisuudessa, tekoälyavusteisesti ja globaalisti hajautetuissa tiimeissä.
Alma aloittaa työpäivän kahvilla ja laittaa päähänsä kehittyneet XR-lasit. Ne yhdistävät hänet heti yrityksen digitaaliseen insinööritoimistoon, jossa hänen tekoälyavustajansa, DesignAI, käy läpi yön aikana generoidut optimointiehdotukset konekomponenttien suunnitteluun. AI on analysoinut uutta materiaalia, jonka kvanttitietokoneiden avulla kehitetty simulointi on todistanut kestävämmäksi ja kevyemmäksi kuin aiemmin käytössä ollut seos.
”Hyvää huomenta, Alma. Olen tunnistanut kolme uutta vaihtoehtoa kuormankantorakenteen topologiaoptimoimiseksi. Ehdotan, että katsotaan vaihtoehto kaksi ensin – se vähentää materiaalikustannuksia 32 % ja parantaa kestoikää 48 %,” AI raportoi.
Alma hyväksyy ehdotuksen ja liittyy virtuaaliseen työtilaan, jossa hänen kollegansa Japanista ja Saksasta odottavat. Suunnittelusessio tapahtuu metaversumissa, jossa he voivat interaktiivisesti muokata ja testata komponentteja reaaliaikaisesti.
Tekoäly ei ole vain suunnittelun tukena, vaan se myös integroi tuotantotiedot suoraan virtuaaliseen työpöytään. Reaaliaikainen tuotantodatan analyysi kertoo, mitkä osat voidaan valmistaa suoraan 4D-tulostimilla ja mitkä vaativat perinteisempää koneistusta. Antin tiimi päättää testata uuden komponentin simulointimallin avulla ennen fyysistä tuotantoa.
”Hyväksyn tämän mallin testaukseen,” Alma sanoo ja tekee eleen ilmassa. AI lähettää testipyynnön yrityksen itsenäisesti operoivalle robottitehtaalle, jossa tuotetaan prototyyppi 30 minuutin kuluessa.
Lounaan jälkeen Alma saa ilmoituksen yrityksen huoltotekoälyltä, PredictAI:lta. ”Huoltotiedot analysoitu. Kone X-745 on näyttänyt poikkeavaa värähtelyä ja voi vaatia ennakoivan huollon seuraavan kahden viikon sisällä.”
Alma tarkastelee AI:n analysoimaa dataa, joka pohjautuu satoihin IoT-sensoreihin tehtaalla. Hän keskustelee robottihuoltoteknikon kanssa ja päättää yhdessä AI:n kanssa säätää algoritmia niin, että järjestelmä osaa jatkossa huomioida kyseisen koneen normaalin poikkeamavälin.
Tekoälyjärjestelmän kouluttaminen on nykyisin yksi tärkeimmistä konesuunnittelijoiden tehtävistä. Se ei ole vain teknisten asioiden säätämistä, vaan myös ihmisten ja tekoälyn yhteistyön kehittämistä.
Alma osallistuu päivän päätteeksi ideariiheen, jossa kehitetään täysin uudenlaisia konekonsepteja. Kvanttitietokoneiden, tekoälyavusteisten simulointien ja biopohjaisten materiaalien yhdistelmä on muuttanut alan pelisäännöt. Suunnittelussa ei ole enää rajoitteita, joita oli vielä 2020-luvulla – koneet optimoidaan reaaliaikaisesti ja mukautuvat jatkuvasti käytön aikana.
Lopulta Alma sulkee XR-lasinsa ja nousee työpisteeltään. Koko päivän aikana hän ei avannut perinteistä tietokonettaan kertaakaan – tekoäly, virtuaalitodellisuus ja kehittyneet käyttöliittymät ovat tehneet vanhasta tavasta vanhentuneen. Tekoäly ei ole korvannut konesuunnittelijoita, mutta se on muuttanut heidän työnsä täysin – nyt he keskittyvät suurempaan kuvaan ja ratkaisujen innovointiin, jättäen rutiinityöt tekoälyn hoidettavaksi. Vuonna 2045 konesuunnittelija on enemmän tekoälyn kouluttaja, visionääri ja systeemiajattelija kuin perinteinen insinööri. Ja se on juuri sitä, mistä Alma Virtanen nauttii.
Aito-hankkeessa on tutkittu miten tekoäly muuttaa työtä, työtehtäviä, osaamisia ja prosesseja. Hankkeessa on toteutettu kyselytutkimus tekoälyn vaikutuksista kone- ja rakennus- media- ja ICT-aloihin. Lisäksi hankkeessa on toteutettu 20 teemahaastattelua. Nämä kuvaukset perustuvat hankkeessa kerättyyn tietoon vaikka ovatkin luonteelta leikillisiä. Se mihin suuntaa tekoäly alojen kehitystä vie, on varmasti meille kaikille osaltaan yllätys vaikka joitakin suuntaviivoja voidaan jo nähdä.
