torstai, 04 huhtikuu 2019 10:06

Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Leena Vainio ja Hannu Halonen, Digituikku-hanke

Digitaalisuus tuo monia haasteita oppilaitosjohdolle. Omaa osaamista on kehitettävä ja samalla pidettävä huolta siitä, että opetushenkilöstön osaaminen on ajan tasalla, työn kuormittavuus ei ylitä jaksamisen rajoja, oppilaat saavat parasta mahdollista opetusta ja oppimisympäristöt ovat toimivat ja ajankohtaiset. Taloudelliset resurssit ovat rajalliset ja niitä olisi allokoitava oikein. Olemassa olevien toimintamallien arviointiin ja menetelmien kehittämiseen on arjen keskellä hyvin vähän aikaa.

Kehittämisen tueksi on tietoa toiminnasta monessa lähteessä. Digituikku-hankkeessa mietimme oppilaitosjohdon kanssa mistä dataa kertyy, mihin se päätyy, kuka sitä käyttää ja millä tavoin. Tiedonpuun oksille ripustettujen post-it-lappujen määrä yllätti kaikki. Kyllä se tiedettiin, että kyselyjä on paljon – joka kuukaudelle useampi – mutta näin monta. Dataa siis on, mutta sitä ei pysty yhdistämään, ei edes oman oppilaitoksen tasolla.

Analyysin tekeminen pirstaleisesta eri puolilta kerätystä datasta vaatii sekä uudenlaisia teknisiä taitoja että tietämystä. Oppimisanalytiikan myötä analyysiosaaminen nousee entistä suurempaan arvoon. Tilasto ei koskaan kerro koko totuutta ja datan visualisoinnit rajaavat aina jotain ulos. Pitkälle menevien päätösten takana täytyy olla tarkempia tilannekatsauksia Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin ja oppijan täytyy tulla kuulluksi ennen kuin yksilökohtaisia päätelmiä tehdään.

Analytiikan ja datan käyttö ei liity pelkästään opiskelijoihin. Oppimisanalytiikan avulla voidaan opetusta kehittää myös pedagogisesti. Millainen sähköinen aineisto motivoi vuorovaikutukseen, mitkä kokonaisuudet ovat oppijoille haasteellisia ja miten erilaisissa tilanteissa ohjausmenetelmät toimivat. Datalla usein mitataan tehokkuutta, mutta sillä voisi myös rakentaa skenaarioita, miten toimia eri tilanteissa. Pitkäkestoisessa seurannassa pystyttäisiin selvittämään miten esim. oppilashuoltoryhmän toiminta on vaikuttanut oppijan opinpolkuun, millaisia käänteitä matkalla on ollut ja miten tukimuodot ovat toimineet.

Kehitystyön, opettamisen, oppimisen ja yleensäkin työnteon pohjana on hyvinvointi. Oma elämänhallinta, tavoitteet, motivaatio ja asenteet edesauttavat jaksamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työn kuormittavuuden hallinta vaatii yhteistyötä
esimiesten, työyhteisön ja terveyshuollon kesken. Pienetkin tauot, oman lempimusiikin kuuntelu, luonnon ääressä kulkeminen tai työtovereiden kanssa rupattelu laskevat stressitasoja ja lataavat akkuja. Niinkin pieni asia, kuin luontokuvien katselu, alentaa tutkitusti
stressitasoa. Liikkumisessa on hyvä muistaa, että liikunnan tarkoitus on pitää meidät toimintakykyisinä ja huoltaa kehoa ja korvien väliä, ei kuormittaa entisestään.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy viemään muutokset läpi. Muutoksiin tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamista. Hyvin suunniteltu digitaalisuuden hyödyntäminen helpottaa arjen askareissa, antaa aikaa inhimilliselle läsnäololle ja toistemme kohtaamiselle.

Aineistot: www.vuorovoima.fi
Hyvinvointi: bit.ly/digituikku_webinaarit

Lue lisää: Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa

181404 oph rahoittaa rgb

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 2|2018

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry & Anne Rongas, Otavan Opisto

Vaskivuoren lukiossa, Vantaalla, arvioitavaa riittää. Lukiossa on yli 1000 opiskelijaa, joiden työtä 60 opettajaa arvioi. Yhteinen kehittämissuunta on, että arvioinnin tulee olla monipuolista, tasalaatuista ja tasapuolista.

Vaskivuoressa opiskelijoilla on ollut pitkään tärkeä rooli koulun hallinnossa ja kehittämisessä. Opiskelijakunnan toiminnan lisäksi opiskelijaedustus on ollut muun muassa opettajakokouksissa. Parhaillaan Vaskivuoren lukio työstää arviointikulttuuria kolmen muun lukion kanssa Pulssi-hankkeessa. Tähän liittyen perustettiin syksyllä 2017 arviointitoimintaryhmä. Opiskelijoiden osallistuminen toimintaryhmään oli luonteva jatkumo osallisuudelle.

Arviointitoimintaryhmään kuuluu opiskelijoita ja eri aineryhmien opettajia, molempia neljä. Tämän lukuvuoden ryhmässä on mukana niin konkariopettajia kuin syksyllä aloittaneita. Erilaiset ihmiset tuovat näkemystä ja kyseenalaistavat sopivasti olemassa olevia
käytänteitä. Ryhmän toimintaa vetää maantieteen ja biologian lehtori Hanna Pohjonen.

Nuoret ovat arvioinnin kohteena lukiokursseilla ensimmäisestä tunnista lähtien. Aluksi arvioidaan lähtötasoa, sen jälkeen tuetaan etenemistä oppimisen aikaisella arvioinnilla ja kurssin edetessä päästään osaamisen arviointiin. Yksittäinen opettaja harvemmin tietää, miten oman aineryhmän ulkopuolella palautetta annetaan. Nuoret saavat sitä koko ajan, monesta suunnasta ja monella erilaisella tyylillä.

Toimintaryhmässä on puhuttu paljon arviointipalautteen saamisen kokemuksellisuudesta. Miltä palaute tuntuu, ja mitä sitten tapahtuu? Toimintaryhmässä on sovittu, että keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Opiskelijoiden panosta työryhmän työskentelyssä arvostetaan aidosti. Luottamuksen ilmapiiri rohkaisee ilmaisemaan kaikenlaisia kokemuksia. Jotta työskentely olisi vaikuttavaa, keskustelujen tulokset muotoillaan eteenpäin vietävään muotoon.

Arviointitoimintaryhmä on laajentanut niin opettaja- kuin opiskelijajäsenten ymmärrystä arvioinnista. Nuoret ovat saaneet myös arvokkaita työelämätaitoja ja todellisen kokemuksen aktiivisesta kansalaisuudesta. Taitoja on kertynyt esimerkiksi siitä, miten tuoda
omia mielipiteitä esiin ja kuinka olla rakentavasti eri mieltä toisten kanssa. Aktiivisesta osallistumisesta opiskelijat palkitaan työtodistuksella.

”Silmiä avaava kokemus,” toteaa toimintaryhmän opiskelijajäsen. Arviointiin liittyvät asiat näyttäytyvät opiskelijalle tavallisesti ylhäältä annettuina: ne on päätetty jossain ja ne tehdään niin kuin on sovittu jossain. Myönteinen yllätys on ollut, että arviointia mietitään, ja että sitä voidaan kehittää yhdessä eli siihen voidaan vaikuttaa myös omalla koululla – vieläpä dialogin kautta.

Toimivassa yhteistyössä on tärkeää tulla kuulluksi. Vaskivuoren arviointitoimintaryhmässä on huomattu, miten monissa asioissa opettajat ja opiskelijat ovat samaa mieltä. Opiskelijat ovat kokeneet palkitsevana sen, kuinka useista oppiaineista ja eri näkökulmista on noussut uusia ideoita arvioinnin kehittämiseen. Opiskelijat ovat olleet tasavertaisia ideoinnin osapuolia. Konkreettista yhteiskehittämistä tehtiin viime keväänä myös Ideapakka-menetelmäkorttien kanssa. Niitä muokattiin lukiolaisille oppimisen aikaiseen arviointiin: ”En tiennyt, että tällaistakin tehdään. Palautetta ei koskaan saa liikaa.”

Näillä periaatteilla toimiva opettajien ja opiskelijoiden yhteiskehittelyn ryhmä lukioon

  • avoin, iloinen, luottamuksen ilmapiiri
  • sopivan kokoinen ryhmä, ei liian iso
  • eri aineryhmien opettajia
  • kaikilla mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön
  • ei liian kuormittavaa, 1-2 tuntia kuussa
  • säännöllisyys ja selkeys
  • konkreettisia tehtäviä, ei liian suuria
  • hallinnon sitoutuminen
  • vaikuttavuus ja mielekkyys

181404 oph rahoittaa rgb

Kategoria SeOppi-artikkelit
keskiviikko, 03 huhtikuu 2019 10:20

Digitukea tarvitaan kaikille ikäryhmille

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Leena Vainio ja Titi Tamminen, Suomen eOppimiskeskus ry

Digitalisoinnin myötä on kaikille aloille tullut massiivisia muutoksia. Tieto- ja viestintätekniikan osaamista tarvitaan niin työssä kuin arkipäivässä. Kaikilla ikätasoilla ja elämän tasoilla mietitään, miten osaamista kehitetään ja tuetaan. Koulumaailmassa viimeisen kolmen vuoden aikana on kehitetty tutoropettajatoimintaa ja oppilasagenttitoimintaa, mistä on saatu erittäin hyviä tuloksia.

Oppilasagentit auttavat opettajia ja toisia oppilaita tieto- ja viestintätekniikan käytössä ja samalla he oppivat toinen toisiltaan ja kehittyvät asiakaspalvelussa. Tutoropettajat puolestaan auttavat kollegoja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Tämä toimintatapa on innostanut oppimaan ja tutortoimintaa on laajennettu ja siitä toivotaan vakiintunutta toimintaa.

On huomattu, että perinteinen koulutus ei ehkä olekaan paras tapa oppia uusia asioita. Oppiminen työn äärellä, juuri silloin kuin on aito ongelma, on parempi tapa. Tutortoiminnan kautta on myös opittu pyytämään apua ja keskustelemaan ongelmista – ongelmien
ratkaisusta oman työn keskellä on tullut oppimisen tapa. Digiajan peruskoulu -hankkeen loppuraportissa vastaavanlaista tutortoimintaa ehdotettiin rehtorienkin oppimismenetelmäksi. Sen avulla rehtorit saisivat tukea paitsi digiasioiden kehittämiseen myös strategioiden tekemiseen sekä moniin muihin koulun muutosjohtamisen haasteisiin.

Enää ei vain työelämässä olevien tarvitse joka päivä oppia uusia asioita. Jokainen kansalainen tarvitsee uusia taitoja selvitäkseen tämän päivän kansalaisena. Kun pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, huomattiin, että tämä vaatii myös kaikkien kansalaisten digitaalisten palvelujen käyttötaitoja. Sähköisillä palveluilla voidaan helpottaa asioiden hoitoa, kohentaa elämänlaatua ja lisätä osallistumisen mahdollisuuksia. On
kuitenkin varmistettava, että palveluja osataan käyttää tai jokaisella ihmisellä on joku, joka pystyy auttamaan palvelujen käytössä.

Valtiovarainministeriö on viime vuosina eri hankkeiden myötä pohtinut, miten eri ikäryhmille, erityisesti ikäihmisille taataan palvelut ja tarvittava osaaminen. AUTA-hankkeessa vuosina 2016-2017 kehitettiin toimintamalli, miten digitukea järjestetään. Mallissa digitukea koordinoi valtakunnallisesti Väestörekisterikeskus, maakuntaliitot tukevat alueellisia verkostoja ja paikallisesti eri toimijat tekevät konkreettista digitukityötä.

Alueellisesti viidessä hankkeessa kehitetään digituen toimintamallia, selkiytetään eri toimijoiden rooleja (VRK-väestörekisterikeskus, alueellinen toimija, digituen tuottajat) ja kehitetään yhteistyössä koulutuksia ja yhteistyömenetelmiä sekä kerätään tietoa ja
kokemuksia eri osapuolilta. Kokeiluhankkeet jatkuvat vuoden 2019 loppuun asti Lapin sairaanhoitopiirissä sekä Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan maakuntien liitossa.

Digituessa on monia toimijoita

Vanhustyön keskusliitto teki 2017 selvityksen digituen tarjoajista. Tarjontaa on jo moninaisesti, mutta tarvetta on myös runsaasti. Asiakkaiden tuen tarpeet ovat hyvin monenlaisia ja siksi tarvitaan myös monenlaisia tuen tarjoajia. Alueelliset erot digituessa ovat huomattavia, väestörakenne ja väestöntiheys vaihtelevat, tarvitaan lähipalveluja ja etäpalveluja.

Digituen avulla käyttäjät oppivat käyttämään tietokoneitaan, puhelimiaan ja älylaitteitaan ja asioimaan palveluissa niiden avulla itsenäisesti ja turvallisesti. Digituki voi olla lähitukea, etätukea tai koulutuksia. Palvelujen ja laitteiden käyttöön voidaan opastaa esimerkiksi asiointipisteessä (kirjastoissa, palvelutaloissa, kotona, chatin tai puhelimen välityksellä sekä kansalaisopiston kurssilla).

Digitukea tuottavat esimerkiksi järjestöt, kirjastot, yritykset, kaupungit, kunnat, pankit ja Yle. Ylen digitreenit Facebook-sivusto kokoaa yhteisöllisesti vinkkejä ja tietoa kansalaisille tietotekniikan käyttöön.

Järjestöt ovat rakentaneet alueellisia verkostoja, jotka antavat monipuolista neuvontaa. Enter ry (pääkaupunkiseutu), Mukanetti ry (Tampere), Savonetti (Kuopio ja Pohjois-Savo), Geronet (Jyväskylä), eSeniorit (Keski-Pohjanmaa), Joen Severi (Joensuu) ja Ikäbitti (Kainuu) ovat aktiivisesti toimivia yhdistyksiä.

Digituessa saa laitteiden ja digipalveluiden käyttöapua ja sähköisen asioinnin opastusta. Henkilökohtaisen opastuksen lisäksi on teemaluentoja eri aiheista. Asiakkaita ohjataan myös eteenpäin sinne mistä apua parhaiten löytyy.

Digikuilua täyttämään tarvitaan vieläkin tukea

Edellä kuvattu digituen verkosto näyttää laajalta, mutta lisätoimijoita tarvitaan. Digituki toimii pitkälti vapaaehtoisten voimin ja keskittyy enemmän syys-toukokuun ajalle. Kesäaikana tukea tarjoavia on vähemmän. Digituki on myös pitkälti projektivetoista ja siksi eri alueet Suomessa ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa. Kaikkialle ei ole saatu hankkeita, joissa digitukea annetaan. AUTA-hankkeen loppuraportissa todettiin, että 300 000 yli 75-vuotiasta on ilman tietokonetta ja noin 500 000 yli 65-vuotiasta on ilman älypuhelinta. Iso osa edellisistä on pienituloisia, joilla ei ole edes varaa hankkia laitteita. Ja kaikki, joilla laitteet jo onkin, eivät vielä osaa käyttää laitteitansa ja he eivät pääse tarvittaviin palveluihin.

Töitä siis tällä sektorilla riittää ja vapaaehtoinen tukityö on hyvin antoisaa. Vieläkin tarvitaan hyviä toimintamalleja, joilla kaikille kansalaisille eri lähtökohdista taataan riittävät laitteet ja taidot hoitaa omia asioitaan. Olethan mukana miettimässä ratkaisuja!

Lähteet

  • SeniorSurf (2017). Kartoitus ja arviointi ikääntyneille ihmisille järjestettävästä tietokoneopastustoiminnasta. Vanhustyön keskusliitto.
  • Tanhua-Piiroinen, E., Kaarakainen, S-S., Kaarakainen, M-T., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen, A. (2019). Digiajan peruskoulu. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019. http://bit.ly/digiajanperuskoulu
  • Valtiovarainministeriö (2017). Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. http://bit.ly/AUTA-raportti

Digituen verkostoja ja aineistoja

Digitukiyhdistykset

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen,Suomen eOppimiskeskus ry ja Anne Rongas, Otavian Nettilukio

Mitä tarkoittaa opetussuunnitelmassa toistuva ilmaisu monipuolinen arviointi? Miten toteuttaa lukiolaissa arviointiin kohdennetut tavoitteet: ohjaavuus, kannustavuus ja itsearvioinnin edellytysten kehittäminen? Neljä erilaista lukiota otti Pulssi-hankkeessa opettajien ja opiskelijoiden voimin nämä työn alle: mukana Otavian Nettilukio, Joroisten lukio, Pohjois-Tapiolan lukio ja Vaskivuoren lukio.

Kaikissa hankelukiossa on tehty paljon työtä arvioinnin eteen, silti opiskelijat kokevat esimerkiksi itsearviointitaitojen kehittyneen vaihtelevasti. Ensimmäisen vuoden opiskelijan mukaan: “Omat itsearviointitaitoni eivät ole parantuneet lukiossa. Itsearviointi on tärkeää, jotta itse tietäisi mitä osaa ja mitä pitää vielä harjoitella.” Toisen vuoden opiskelija on saanut jo otteen itsearvioinnista: “Itsearvioinnilla pystyy hyvin selvittämään omaan opiskeluun liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia. Itsearviointi on keskustelu itselleen.”

Pulssi-hanke toteutti kahteen kertaan arviointikyselyn ja sai yhteensä 1 800 vastausta, joista 14 % arvioi itsearviointitaitonsa erittäin tai melko huonoiksi. Valtaosalla siis menee hyvin. Opiskelijan arviointiosaamista kannattaa lisätä. Ne toimet, joilla kohennetaan heikkoja taitoja, hyödyttävät kaikkia. Pulssi-hankkeen aikana onkin havaittu, että opiskelutaidot ylipäätään kaipaavat huomiota, eivätkä pelkästään lukiossa: “Opiskelutaitojen opettelu pitäisi aloittaa jo peruskoulun alkaessa,” toteaa toisen vuoden lukio-opiskelija.

Lukion tahti on tiivis, ryhmät usein suuria eikä sama opettaja opeta välttämättä seuraavaa kurssia. Joitakin pakollisia kursseja on vain yksi. Jatkuvuuden sillan luominen kurssilta toiselle ja yli oppiaineiden vaatii oman lukion arviointikulttuurin äärelle pysähtymistä ja sen kulttuurin tietoista luomista. Ohjaavuus, kannustavuus ja itsearvioinnin edellytysten parantaminen eivät tapahdu ilman yhteisiä linjauksia, keskustelua ja aitoja toimenpiteitä.

Vaskivuoren lukio aloitti lukuvuoden 18-19 kokoamalla matriisin eri oppiaineissa käytetyistä arviointimenetelmistä. Joroisten lukiossa tutkittiin myös opiskelijoiden käsityksiä siitä, millaisia arviointimenetelmiä opettajat käyttävät. Näillä ja monilla muilla keinoilla arviointi on nostettu puheeksi ja haettu yhteistä kieltä. Itsearviointi on esimerkki arviointipuheen termistä, joka ymmärretään monella tavalla, jopa täysin vastakkaisilla tavoilla. Ensimmäisen vuoden lukiolainen muotoili oman käsityksensä: “Itsearviointi on vain tapa
saada korkeampi numero.”

Arvioinnin ohessa toteutuva ohjaavuus pitäisi rakentua niin, että lukiolainen kasvaa itse vaiheittain ottamaan yhä paremmin otetta omasta opiskelustaan. Arviointi on taitolaji. Siihen opitaan, kun sitä yhdessä opetellaan.

Pulssi-hankkeen aikana opiskelijat ovat todenneet, ettei palautetta voi saada liikaa. Toisaalta opettajat ovat havahtuneet, ettei jokaisen opettajan tarvitse yksin monipuolistaa jokaista kurssia, vaan asia pitää miettiä opiskelijan kokemuksen kautta. Arvioinnista ei saa muodostua ähky ja palkollinen suoritus. Silloin se ei enää toteuta tehtäväänsä.

https://pulssihanke.blogspot.com/

181404 oph rahoittaa rgb

Kategoria SeOppi-artikkelit
tiistai, 12 kesäkuu 2018 12:24

Tietosuojaseloste: SeOppi-lehti

Yhdistetty rekisteriseloste ja rekisteröidyn informointi
Tietosuoja-asetus 13. artikla

Laadittu 12.6.2018
Päivitetty 12.6.2018

Rekisterinpitäjä

Suomen eOppimiskeskus ry
Y-tunnus: 1899013-7

Suomen eOppimiskeskus ry
Crazy Town
Viipurintie 4
13200 Hämeenlinna

Muut yhteystiedot
https://www.eoppimiskeskus.fi/yhteystiedot

Rekisteristä vastaava yhteyshenkilö

Niina Kesämaa
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 827 6378

Rekisterin nimi

SeOppi-lehden jakelu- ja yhteystietolista

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Tietoja käsitellään

  • SeOppi-lehden postittamiseksi
  • lehteen tulevien aineistojen toimittamiseen liittyvää viestintää varten

Rekisterin tietosisältö

SeOppi-lehden postittamista varten rekisteriin tallennetaan:

  • yhteyshenkilön nimi, organisaatio, postitusosoite
  • sidosryhmä, johon henkilö kuuluu (esim. yhdistyksen jäsenyys, hanke tms.)

Lehteen tulevien aineistojen toimittamista varten rekisteriin tallennetaan:

  • yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot
  • laskutustiedot artikkeli- tai ilmoitustilan laskuttamiseksi
  • tiedot varatusta artikkeli- tai ilmoitustilasta
  • lehteen tuleva aineisto

Säännönmukaiset tietolähteet

Tiedot saadaan rekisteröidyiltä itseltään ja niitä kertyy rekisterinpitäjän toiminnan yhteydessä.

Tietojen säännönmukaiset luovutukset

SeOppi-lehden postittamista varten lehden jakelulista toimitetaan lehden tuotannosta vastaavalle MAK Media Oy:lle.

MAK Media Oy on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan voimassa olevia lakeja ja hyvää kauppiastapaa sekä Suomessa hyväksyttyjä mainontaa ja markkinointia koskevia perussääntöjä.

Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle

Tietoja säilytetään Google Drive -palvelussa. Google on sitoutunut noudattamaan EU-komission mallisopimuslausekkeita taatessaan riittävän tietosuojatason käsittelemilleen tiedoille (Google Data Processing and Security Terms 2.0).

Artikkeli- ja ilmoitustila laskutetaan Visma Netvisor -palvelun kautta. Visma varmistaa henkilötietojen käsittelyn luottamuksellisuuden, eheyden ja tietojen saatavuuden tietosuojalainsäädännön mukaisesti.
https://www.visma.fi/yksityisyydensuoja/etusivu/

Tietojen julkisuus

SeOppi-lehden jakelulista ei ole julkinen. Myöskään lehden sisältöjen toimittamiseen liittyvät yhteys- ja laskutustiedot eivät ole julkisia.

SeOppi-lehti itsessään jaetaan paperiversion lisäksi julkisesti verkossa.

Rekisterin suojauksen periaatteet

Yhdistyksen Google Drive -palveluun on pääsy vain SeOppi-lehden asioita hoitavilla henkilöillä. Tiedot on suojattu käyttöoikeusasetuksin.

Tietojen säilytysaika

Tietoja säilytetään kirjanpitolain mukaisesti vähintään kuusi (6) vuotta sen vuoden lopusta, kun tilikausi on päättynyt.

Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista

Jokaisella rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus tarkistaa rekisteriin hänestä tallennetut tiedot ja vaatia mahdollisen virheellisen tiedon korjaamista tai puutteellisen tiedon täydentämistä. Mikäli henkilö haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot tai vaatia niihin oikaisua, pyyntö tulee lähettää rekisterin yhteyshenkilölle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa.

Muut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät oikeudet

Rekisterissä olevalla henkilöllä on oikeus pyytää häntä koskevien henkilötietojen poistamista rekisteristä ("oikeus tulla unohdetuksi"). Niin ikään rekisteröidyillä on muut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeudet. Pyynnöt tulee lähettää rekisterin yhteyshenkilölle. Rekisterinpitäjä voi pyytää tarvittaessa pyynnön esittäjää todistamaan henkilöllisyytensä. Rekisterinpitäjä vastaa asiakkaalle EU:n tietosuoja-asetuksessa säädetyssä ajassa.

Kategoria Infot

kesätarjousseoppiSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi ilmestyy seuraavan kerran marraskuussa 2018. Lehdessä julkaistaan artikkeleita ja ilmoituksia suomeksi ja englanniksi.

Lehteen kannattaa lähteä mukaan jo nyt - kesäkuun loppuun mennessä tehtyihin artikkeli- ja ilmoitustilavarauksiin 10 % kesäalennus normaalihinnoista. Esimerkkihintoja alla:

Artikkelit

  • artikkelisivu kesähintaan 693 € + alv
  • artikkeliaukeama kesähintaan 1 305 € + alv

Ilmoitukset

  • koko sivun ilmoitus kesähintaan 693 € + alv
  • puolen sivun ilmoitus kesähintaan 351 € + alv

Suomen eOppimiskeskus ry:n päättäville yhteisöjäsenille kesäalennus on 15 % normaalihinnoista*. Tarkemmat hintatiedot löytyvät SeOppi-lehden mediatiedoista. Kesäalennus on voimassa 30.6.2018 saakka.

Lisätietoja

https://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi

*Eli kesän kunniaksi 5 % lisäalennus perinteiseen 10 % jäsenalennukseen.

SeOppi 1/2018

pdf | SlideShare

Teksti: Leena Pöntynen, Kuntaliitto

Iloisena otin vastaan eEemeli 2018 -kilpailun tuomariston puheenjohtajuuden. Näin raadissa toimimisen mahdollisuutena laajentaa omaa osaamistani digitaalisista oppimisratkaisuista. Vastuullisena ihmisenä merkkasin kalenteriini ajankohtia, jolloin tutustun kilpailun osallistujatöihin. Vähän samaan tapaan kuin opettajat varaavat luokalleen tietokoneluokkaa, läppärikärryä tai iPad-koreja. Ja kuinkas kävikään! Sain kokea opetuksen digitalisaation pulmia. Pienessä koossa.

Aivan ensimmäisenä sain huomata, että työnantajani oli rajannut oikeuksiani asentaa mitään koneelleni. Väistelin muureja ja kokeilin, mikä nyt saattaisi tällä kertaa toimia. Sekään ei ihan onnistunut, koska olin unohtanut Apple ID:n salasanani. Buuttasin salasanani ja jäin odottamaan varmistusta.

Lopulta pääsin tuomaroinnin alkuun. Huomasin pian, että käytettävyys läppärilläni ei kaikkiin ohjelmiin ollut ihan paras mahdollinen, ainakaan kun käytin läppäriä vain kosketushiirellä. Esimerkiksi objektien raahaaminen näytöllä ei ollut ihan helppoa.

Kokeiltuani useampaa ohjelmaa innostuin kuitenkin välittömästi. Täydennyskoulutusohjelmissa pohdin jo, miten rehtorina veisin ohjelmat kaikille opettajilleni, kuinka jakaisimme osaamista. Toisessa kohtaa huomasin pohtivani, miten helppoa ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu olisi. Vieläköhän se mahtuisi omaan aikatauluuni…?

Toistin tehtäviä toisensa perään ja pohdin ohjelmia suhteessa arviointikriteereihimme. Miltähän tämä minusta tuntuu, haluaisinko kokeilla tätä lisää, opinko tässä koko ajan? Lopulta taivuin myös lapsityövoiman käyttöön: Pienten appseja kokeili eskaripoikani, isompien appseja 11-vuotias sankari. Nyt olisi ollut tarvetta vielä yläkoululaiselle, mutta häntä taloudestamme ei löytynyt. Mutta lasteni työskentelyä seuratessa vahvistui mutu-fiilikseni: Pelaamalla oppiminen innosti, sopivan tasoinen peli koukutti. Oppimisen polun pystyi näkemään ja lapsen edistymistä seuraamaan reaaliaikaisesti. Tosin objektien raahaaminen kosketushiirellä ei 6-vuotiaalle vasenkätiselle ollut ihan helppoa!

Tämän vuoden kilpailussa etsimme välineitä digiajan löytöretkeilijöille. Sana löytöretkeilijä kertookin paljon! Kun koululla on olemassa sopivat välineet, käyttäjänoikeudet ja salasanat ovat kunnossa, on tärkeää löytää oikeantasoista ja motivoivaa materiaalia juuri omille oppilaille. Se löytyy kokeilemalla, testaamalla ja ennen kaikkea lapsia ja nuoria kuullen. Osa peleistä taipuu välipalaksi, toiset pidempikestoisiksi oppimisen alustoiksi. Löytäminen sen sijaan vaatii opettajalta osaamista sekä digitaidoissa että opetussuunnitelman hallinnassa, mutta myös näköalaa oppilaiden taitotasoista ja tarpeista. Oppilaiden osallisuus, hyvien käytäntöjen jakaminen ja kollegiaalinen tuki vievät hyvin eteenpäin kaikkia näitä asioita. Vielä ei siis kone tai ohjelmat syrjäyttäneet opettajaa. Mutta antoivat opettajuudelle jälleen uuden merkityksen.


eEemeli-kilpailun tulosten julkistus ITK-konferenssissa 12.4. klo 17-18
Lisätietoja: www.eoppimiskeskus.fi/eemeli

Kategoria SeOppi-artikkelit
tiistai, 06 helmikuu 2018 06:01

SeOppi-lehti jaossa ITK-konferenssissa

netti seoppiSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi ilmestyy maalis-huhtikuun vaihteessa. Lehden yhteydessä julkaistaan ITK-konferenssin näyttelyjulkaisu eli lehti on tuttuun tapaan jaossa osana Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssin messuaineistoja huhtikuussa.

Lehdestä on mahdollista varata sekä artikkeli- että ilmoitustilaa. Aineistojen deadline on 5.3.2018.

Lisätiedot sekä artikkeli- ja ilmoitustilavaraukset: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Artikkeli- ja ilmoitushinnat

ARTIKKELIT   ILMOITUKSET  
Artikkelisivu A4 995 € + alv Etusisäsivu 1 150 € + alv 
1/1 sivu 995 € + alv
Aukeama A4 1 790 € + alv 1/2 sivu 550 € + alv
1/4 sivu 250 € + alv


Suomen eOppimiskeskus ry:n päättäville yhteisöjäsenille artikkeli- ja ilmoitushinnoista 10 % jäsenalennus.

Tarkemmat mediatiedot >>>

Aikaisemmin ilmestyneet lehdet >>>

keskiviikko, 29 marraskuu 2017 10:18

SeOppi 2/2017 on ilmestynyt

SeOppi022017kansieOppimiskeskuksen jäsenlehden syysnumero on ilmestynyt. Lehti sisältää artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Oppimisanalytiikka opon apuna
  • Paikkatietoa ja oppimista aidossa ympäristössä
  • DigiKilta - verkostojen verkosto
  • Developing distance learning in computer aided design

Julkaisun digitaaliseen versioon voi tutustua SlideShare-palvelussa sekä pdf-muodossa.

Seuraava SeOppi-lehti ilmestyy keväällä 2018. Lehden yhteydessä julkaistaan ITK-konferenssin näytteilleasettajaliite.

Lisätietoja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
https://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi

maanantai, 21 elokuu 2017 06:01

SeOppi 2/2017 ilmestyy marraskuussa

Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi 2|2017 ilmestyy marraskuussa. Lehdestä on mahdollista varata sekä artikkeli- että ilmoitustilaa. Sisältöjä julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Lehti ilmestyy 24.11.2017. Aineistojen toimittamisen deadline on 9.10.2017.

Lisätiedot sekä artikkeli- ja ilmoitustilavaraukset: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Artikkeli- ja ilmoitushinnat

ARTIKKELIT Normaalihinta ILMOITUKSET Normaalihinta
Artikkelisivu A4 770 € + alv Etusisäsivu 800 € + alv 
1/1 sivu 770 € + alv
Aukeama A4 1 450 € + alv 1/2 sivu 390 € + alv
1/4 sivu 195 € + alv

Tarkemmat mediatiedot >>>

Aikaisemmin ilmestyneet lehdet >>>

Sivu 1 / 7