SeOppi 1|2016
pdf | Slideshare

Teksti: Kaisa Honkonen, Otavan Opisto

BittiOpet sprinttaavat Mikkeliin TVT-strategian

tvt tunnus moniva êrinen 1Mikkelin kaupungin opetustoimen TVT-strategiaa rakennetaan ketterällä kokeiluihin perustuvalla menetelmällä. Kaupunki sai rahoituksen strategiatyölle OPH:n keväällä 2015 tulleesta ylimääräisestä erityisavustuksesta. Hankkeeseen osallistuu strategiatyöryhmän lisäksi 44 opettajaa Mikkelin kouluista.

Syksyllä 2015 strategiatyöryhmä kokoontui tunnistamaan opetuksen kehittämisen ja uusien OPSien näkökulmasta tärkeimmät teemat, joista haluttiin saada kokemuksia ja nähdä millaisia vaikutuksia niillä olisi olemassa olevaan osaamiseen, laitteistoon, infrastruktuuriin ja tuen tarpeeseen.

Ensimmäisiksi testattaviksi teemoiksi valittiin

  • ketterät opetusmenetelmät,
  • liikkuva oppiminen,
  • robotiikka ja koodaus sekä
  • 3D-tulostaminen.

Teemat esiteltiin opettajille ja yhdessä mietittiin mahdollisuuksia, käyttökohteita ja tämän hetkistä osaamistilannetta. Osa oli testannut mm. robotteja, mutta vain harva oli käyttänyt niitä oppilaiden kanssa.

Sprinttien tavoitteena oli nopeasti tarttua toimeen ja testata mitä tapahtuu. Kaikille järjestettiin syventävät asiantuntijawebinaarit, joiden tavoitteena oli antaa perustiedot mistä on kyse ja kuinka lähteä liikenteeseen. Osa ilmoittautui mukaan Koodiaapisen MOOCiin vahvistamaan osaamistaan.

Ensimmäiset sprintit toivat huimia kokemuksia. Saatiin robotti-aamunavauksia, koodattuja joulujuhlaesityksiä, 3D-tulostettuja luokkasormuksia ja EduScrummattuja kansanterveysprojekteja ja avaruustutkimuksia.

Kokemusten perusteella sprintattavaksi lisättiin pelillistäminen liikkuva oppiminen ja kulttuuriperintö -teemaan.

Nyt kevään aikana kokeiluja jatketaan ja syvennetään ymmärrystä tarpeista. Strategia paalutetaan näille kokemuksille syksyllä 2016.

Open vinkit

Koodaus ja robotiikka

“Opetuskokeilu oli mukavaa! Opin mitä ennakkokäsityksiä oppilailla on robotiikasta ja ohjelmoinnista, ja että robottien kanssa työskentely on suurimmalle osalle luontevaa toimintaa, jonka yhteyteen on hyvä rakentaa uuden asian oppimista.“

3D-tulostaminen

“Käsittelisin oppilaiden kanssa muotoilua yms. asioita enemmän. Muille sprintin tekijöille neuvoisin varaamaan tarpeeksi aikaa ja asiantuntijat mukaan. On hyvä, että paikalla on joku, jolle asia on tuttua.”

Liikkuva oppiminen

“Ohjeiden on oltava selkeät ja tehtävät helposti arvioitavissa.”

“Pienten oppilaiden kanssa on hyvä kävellä pelialue etukäteen kartta kädessä.”

Ketterät opetusmenetelmät

“Suurin osa ryhmänjohtajista otti tehtävänsä vakavasti ja toimi hienosti ryhmänsä ohjaajana. Ryhmäläiset kääntyivät ensin oman ryhmänjohtajansa puoleen ongelmatilanteissa ja ryhmänjohtaja tuli hakemaan opelta apua tarvittaessa.”

“Tärkeää on hyvä etukäteisvalmistelu, tarkka ryhmäjako, paljon käsikirjastoa esille ja aikaa projektiin. Pienille open on hyvä laatia kysymykset.”

131274 oph hankelogo

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 1|2016
pdf | Slideshare

Teksti: Leena Vainio, Esko Lius, Kari A. Hintikka

Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista

Opetussuunnitelma on ammatillisessa koulutuksessa oppijan ja opettajien välinen yhteinen työväline, kun keskustellaan osaamisen hankkimisesta. Opetussuunnitelmat on kuitenkin useissa tapauksissa laadittu sellaiseen muotoon, että työväline ei oikein toimi.

Digitaalisissa ympäristöissä voi opetussuunnitelmasta ja siihen liittyvästä oppimissisällöstä luoda nykyisen teksti- tai taulukkomuodon sijaan opiskelijalle paljon helpommin ymmärrettävän visuaalisen esityksen.

Visuaalinen oppimisen polku helpottaa tavoitteiden asettamisessa, oman polun rakentamisessa ja oman osaamisen kuvaamisessa. Poluttamo-hankkeessa kokeillaan ja mallinnetaan näitä keinoja, joilla opsista rakennetaan entistä parempaa vuorovaikutusvälinettä oppijan, opettajan ja työelämän edustajien välille.

Opetussuunnitelma on hienostunut sekoitus kaikkea oppimiseen liittyvää: osaamisen tavoitteet, opetuksen sisältö, oppimistulokset, arviointi, oppimisympäristöt, aikataulut, eri oppiaineiden integroinnit ja erilaiset osaamisen hankkimisen muodot on kuvattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin ja oppilaitoksissa näistä tehdään käytännön suunnitelma.

Mutta avautuuko perinteinen opetussuunnitelma opettajille ja opiskelijoille niin, että sen avulla voidaan tukea oppimisprosessia? Näkyykö siitä eri oppiaineiden väliset suhteet ja riippuvuudet ja antaako se kuvan tarvittavasta yhteistyöstä eri opettajien, opiskelijoiden ja työelämän välillä?

Opiskelijaa pitäisi auttaa selvittämään mitä, milloin, missä ja miten he voivat oppia ja missä järjestyksessä. Opettajien pitäisi olla selvillä kokonaisuudesta ja tarvittavasta yhteistyöstä ja työelämän edustajien pitäisi hahmottaa oma osuutensa.

Osaamisperusteinen opetussuunnitelma tuo vielä uuden haasteensa. Opetussuunnitelma ei ole enää kaikille sama lineaarinen ohjeistus vaan opintojen laajuus, suoritustapa ja järjestys vaihtelevat oppijan osaamisen perusteella.

Yhteyden osaamisen arviointiin tulisi olla entistä kirkkaampi. Perinteinen kirjallinen ilmaisu ei enää pysty avaamaan kaikkia näitä eri tasoja, tarvitaan uusia menetelmiä opetussuunnitelman avaamiseen.

Pirkko Nurmi (2009) tutki väitöskirjassaan, mitkä tekijät ammatillisessa koulutuksessa hidastivat valmistumista ja aiheuttivat koulutuksen keskeytymistä. Tärkeimmät syyt olivat sosioekonomiset syyt, tukijoiden puute, luku- ja kirjoitusvaikeudet, aikaisempi huono koulumenestys, heikko itsetunto ja huonot koulukokemukset ja huono lähtötaso yleissivistävästä koulutuksesta. Kouluhyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan varhaista puuttumista, dialogisuutta ja koulun toimijoiden joustavuutta.

Yhä useampi ammatillisen koulutuksen opiskelija tarvitsee yksilöllisesti räätälöityjä koulutusratkaisuja, vaihtoehtoisia koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia pärjätä todellisten kykyjensä perusteella. Edellisen kaltaisen tuen järjestämiseksi kaivataan uusia työkaluja sekä opettajille että oppijoille, jotta saadaan ajantasainen kuva siitä, missä mennään ja missä oppimisen vaikeudet ovat.

Kuronen (2011) on tutkinut nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen ja syrjäytymisen syitä ja todennut, että koulu on tänäkin päivänä keskeinen osa nuorten elämää, ja koulussa halutaan olla. Syrjäytymisen ja keskeyttämisen syitä olisi arvioitava oppijan näkökulman lisäksi myös koulunpitoon liittyvistä rakenteellisista syistä.

Heikko koulumenestys ja -motivaatio, koulutusvalintojen vaikeus, keskeyttäminen ja koulutuksesta putoaminen voi johtua osittain siitä, että oppija ei ymmärrä missä mennään, tai mitä ja millaisia valintoja pitäisi tehdä.

Vaikka toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoima ja arvostus on kasvanut, oppijat antavat usein palautetta siitä, että kokonaiskuva opinnoista on sirpaleista. He eivät oikein tiedä, miten kaikki opiskeltavat asiat liittyvät toinen toisiinsa ja miksi juuri opiskeltavia asioita on opittava. Opettajatkaan eivät aina tunnu tietävän, mitä heidän kollegansa ovat opettaneet, tulee päällekkäisyyksiä ja jatkumo puuttuu.

Opiskelija sitoutuu ja motivoituu opintoihinsa paremmin, jos hän jo alkuvaiheessa hahmottaa mitä osaamistavoitteita hänen pitää saavuttaa ja millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia hänen valintansa tai pois valitsemisensa tuottavat.

Opetussuunnitelman visuaalinen ilmaisu tukee kokonaisuuden hahmottamista. Visuaalinen opetussuunnitelma auttaa myös hahmottamaan opintoihin tarvittavan aikataulutuksen.

Esimerkkejä opsin visualisoinnista ja sen hyödyistä jo on. Pintakillan 360-ympäristö, hevosalan kuvallinen ops sekä hotelli- ja ravintola-alan Trello-pohjainen ammattitaitovaatimusten visualisointi avaavat opiskelijalle opetuksen sisältöjä ja niiden suhteen kokonaisuuteen paremmin kuin entiset ops-välineet.

Pintakilta-esimerkissä visuaaliseen kuvaukseen on lisätty oppimissisällöt, ja ne ovat opiskelijan saatavilla myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Osa ammattitaitovaatimusten mukaisesta osaamisesta voidaan suunnitella opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa työpaikalla hankittavaksi.

Trellon käyttäminen hotelli- ja ravintolaopinnoissa on mahdollistanut entistä joustavamman ja ajantasaisemman tiedonkulun ja vuorovaikutuksen opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan välillä.

Yhteisten tutkinnon osien sisällöt saadaan myös hyvin linkitettyä näkyviin tutkinnon osiin. Moniin tutkinnonosiin on myös olemassa jo monimediaista oppimissisältöä, jonka voi myös hyvin liittää visuaalisiin koosteisiin. Malli auttaa opiskelijaa rakentamaan omaa osaamistaan ja havainnoimaan millä tasolla oma osaaminen on. Malliin voi myös liittää tulevaisuuden tavoitteita ja oppija tietää, mitä on opiskeltava päästäkseen tulevaisuuden tavoitteisiin. Näin opintojen eriyttäminen ja eri tahtiin kulkevat henkilökohtaiset polut sekä osaamisen hankkiminen opiskelijaprojekteissa helpottuvat, kun opiskelijalle selviää kokonaisuus.

Poluttamo-hanke kerää tietoa, kokeilee ja mallintaa uusia tapoja opetussuunnitelman kuvaamiseen ja avaamiseen.

Seuraa meitä

www.poluttamo.fi

Viitteet

Kuronen, I. 2011. ”Mun kompassin neula vaan pyörii” – Keskeyttämiskokemuksia ammatillisesta koulutuksesta. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 41. Viitattu 4.3.2016 . http://ktl. jyu.fi/img/portal/19837/G041_verkkojulkaisu.pdf.

Nurmi, P. (2009). Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Toisen asteen opettajat dialogisuutensa ja autenttisuutensa sääntelijöinä. Kuopio. Kuopion yliopiston julkaisua E. Yhteiskuntatieteet. Akateeminen väitöskirja.

Poluttamo logojono 500x64

Kategoria SeOppi-artikkelit
perjantai, 22 huhtikuu 2016 09:23

Tutustu kevään SeOppi-lehteen

SeOppi 2016 01 Sivu 01 185x261Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi on ilmestynyt. Mukana artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Olli-Pekka Heinonen: eEemeli-kilpailun raadin puheenjohtajan tervehdys
  • Pekka Peura & Markus Humaloja: Tietotekniikan hyödyntäminen yksilöllisen oppimisen opetusmallissa
  • Kari A. Hintikka: Koulun digiloikkaan monta reittiä
  • Poluttamo: Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista
  • Raija Meriläinen & Minna Taivassalo: Osaamisen todentaminen yksilön ja työelämän yhteinen etu?
  • Pekka Qvist: Koodaustaidot kuntoon pelillisyyden keinoin
  • Matti Aarnio: Digitalisaatio ja oppiminen - miten välttää pinnallinen koheltaminen?
  • IDEC2016: Uusi suomalainen koulu osallistaa lapset
  • Anne Rongas: Omien videoiden tekeminen oppimisen tukena - hupiako vain?
  • Kaisa Honkonen: BittiOpet sprinttaavat Mikkeliin TVT-strategian

Lehden yhteydessä julkaistiin ITK2016-konferenssin näyttelyjulkaisu. Julkaisua painettiin 5 000 kappaletta.

Lehti on luettavissa sähköisessä muodossa pdf-versiona sekä SlideShare-palvelussa.

Lisätietoja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
http://eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi
http://eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi/ilmestyneet-lehdet

7 kassin kuva itk osoite pieniSuomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehden vuoden 2016 ensimmäinen numero ilmestyy huhtikuussa. Lehden yhteydessä julkaistaan ITK-konferenssin näyttelyjulkaisu, josta on mahdollista varata ilmoitustilaa. Lehti tullaan jakamaan messukassin mukana kaikille ITK-konferenssin vierailijoille.

Ilmoitustilan lisäksi lehdestä voi varata myös artikkelitilaa. Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät lehden mediatiedoista.

Lisätietoja 
Artikkeli- ja ilmoitushinnat
Ilmestyneet lehdet
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

www.itk.fi  
www.itk-nayttely.fi