torstai, 04 huhtikuu 2019 10:06

Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Leena Vainio ja Hannu Halonen, Digituikku-hanke

Digitaalisuus tuo monia haasteita oppilaitosjohdolle. Omaa osaamista on kehitettävä ja samalla pidettävä huolta siitä, että opetushenkilöstön osaaminen on ajan tasalla, työn kuormittavuus ei ylitä jaksamisen rajoja, oppilaat saavat parasta mahdollista opetusta ja oppimisympäristöt ovat toimivat ja ajankohtaiset. Taloudelliset resurssit ovat rajalliset ja niitä olisi allokoitava oikein. Olemassa olevien toimintamallien arviointiin ja menetelmien kehittämiseen on arjen keskellä hyvin vähän aikaa.

Kehittämisen tueksi on tietoa toiminnasta monessa lähteessä. Digituikku-hankkeessa mietimme oppilaitosjohdon kanssa mistä dataa kertyy, mihin se päätyy, kuka sitä käyttää ja millä tavoin. Tiedonpuun oksille ripustettujen post-it-lappujen määrä yllätti kaikki. Kyllä se tiedettiin, että kyselyjä on paljon – joka kuukaudelle useampi – mutta näin monta. Dataa siis on, mutta sitä ei pysty yhdistämään, ei edes oman oppilaitoksen tasolla.

Analyysin tekeminen pirstaleisesta eri puolilta kerätystä datasta vaatii sekä uudenlaisia teknisiä taitoja että tietämystä. Oppimisanalytiikan myötä analyysiosaaminen nousee entistä suurempaan arvoon. Tilasto ei koskaan kerro koko totuutta ja datan visualisoinnit rajaavat aina jotain ulos. Pitkälle menevien päätösten takana täytyy olla tarkempia tilannekatsauksia Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin ja oppijan täytyy tulla kuulluksi ennen kuin yksilökohtaisia päätelmiä tehdään.

Analytiikan ja datan käyttö ei liity pelkästään opiskelijoihin. Oppimisanalytiikan avulla voidaan opetusta kehittää myös pedagogisesti. Millainen sähköinen aineisto motivoi vuorovaikutukseen, mitkä kokonaisuudet ovat oppijoille haasteellisia ja miten erilaisissa tilanteissa ohjausmenetelmät toimivat. Datalla usein mitataan tehokkuutta, mutta sillä voisi myös rakentaa skenaarioita, miten toimia eri tilanteissa. Pitkäkestoisessa seurannassa pystyttäisiin selvittämään miten esim. oppilashuoltoryhmän toiminta on vaikuttanut oppijan opinpolkuun, millaisia käänteitä matkalla on ollut ja miten tukimuodot ovat toimineet.

Kehitystyön, opettamisen, oppimisen ja yleensäkin työnteon pohjana on hyvinvointi. Oma elämänhallinta, tavoitteet, motivaatio ja asenteet edesauttavat jaksamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työn kuormittavuuden hallinta vaatii yhteistyötä
esimiesten, työyhteisön ja terveyshuollon kesken. Pienetkin tauot, oman lempimusiikin kuuntelu, luonnon ääressä kulkeminen tai työtovereiden kanssa rupattelu laskevat stressitasoja ja lataavat akkuja. Niinkin pieni asia, kuin luontokuvien katselu, alentaa tutkitusti
stressitasoa. Liikkumisessa on hyvä muistaa, että liikunnan tarkoitus on pitää meidät toimintakykyisinä ja huoltaa kehoa ja korvien väliä, ei kuormittaa entisestään.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy viemään muutokset läpi. Muutoksiin tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamista. Hyvin suunniteltu digitaalisuuden hyödyntäminen helpottaa arjen askareissa, antaa aikaa inhimilliselle läsnäololle ja toistemme kohtaamiselle.

Aineistot: www.vuorovoima.fi
Hyvinvointi: bit.ly/digituikku_webinaarit

Lue lisää: Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa

181404 oph rahoittaa rgb

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 2|2018

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus ry & Anne Rongas, Otavan Opisto

Vaskivuoren lukiossa, Vantaalla, arvioitavaa riittää. Lukiossa on yli 1000 opiskelijaa, joiden työtä 60 opettajaa arvioi. Yhteinen kehittämissuunta on, että arvioinnin tulee olla monipuolista, tasalaatuista ja tasapuolista.

Vaskivuoressa opiskelijoilla on ollut pitkään tärkeä rooli koulun hallinnossa ja kehittämisessä. Opiskelijakunnan toiminnan lisäksi opiskelijaedustus on ollut muun muassa opettajakokouksissa. Parhaillaan Vaskivuoren lukio työstää arviointikulttuuria kolmen muun lukion kanssa Pulssi-hankkeessa. Tähän liittyen perustettiin syksyllä 2017 arviointitoimintaryhmä. Opiskelijoiden osallistuminen toimintaryhmään oli luonteva jatkumo osallisuudelle.

Arviointitoimintaryhmään kuuluu opiskelijoita ja eri aineryhmien opettajia, molempia neljä. Tämän lukuvuoden ryhmässä on mukana niin konkariopettajia kuin syksyllä aloittaneita. Erilaiset ihmiset tuovat näkemystä ja kyseenalaistavat sopivasti olemassa olevia
käytänteitä. Ryhmän toimintaa vetää maantieteen ja biologian lehtori Hanna Pohjonen.

Nuoret ovat arvioinnin kohteena lukiokursseilla ensimmäisestä tunnista lähtien. Aluksi arvioidaan lähtötasoa, sen jälkeen tuetaan etenemistä oppimisen aikaisella arvioinnilla ja kurssin edetessä päästään osaamisen arviointiin. Yksittäinen opettaja harvemmin tietää, miten oman aineryhmän ulkopuolella palautetta annetaan. Nuoret saavat sitä koko ajan, monesta suunnasta ja monella erilaisella tyylillä.

Toimintaryhmässä on puhuttu paljon arviointipalautteen saamisen kokemuksellisuudesta. Miltä palaute tuntuu, ja mitä sitten tapahtuu? Toimintaryhmässä on sovittu, että keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Opiskelijoiden panosta työryhmän työskentelyssä arvostetaan aidosti. Luottamuksen ilmapiiri rohkaisee ilmaisemaan kaikenlaisia kokemuksia. Jotta työskentely olisi vaikuttavaa, keskustelujen tulokset muotoillaan eteenpäin vietävään muotoon.

Arviointitoimintaryhmä on laajentanut niin opettaja- kuin opiskelijajäsenten ymmärrystä arvioinnista. Nuoret ovat saaneet myös arvokkaita työelämätaitoja ja todellisen kokemuksen aktiivisesta kansalaisuudesta. Taitoja on kertynyt esimerkiksi siitä, miten tuoda
omia mielipiteitä esiin ja kuinka olla rakentavasti eri mieltä toisten kanssa. Aktiivisesta osallistumisesta opiskelijat palkitaan työtodistuksella.

”Silmiä avaava kokemus,” toteaa toimintaryhmän opiskelijajäsen. Arviointiin liittyvät asiat näyttäytyvät opiskelijalle tavallisesti ylhäältä annettuina: ne on päätetty jossain ja ne tehdään niin kuin on sovittu jossain. Myönteinen yllätys on ollut, että arviointia mietitään, ja että sitä voidaan kehittää yhdessä eli siihen voidaan vaikuttaa myös omalla koululla – vieläpä dialogin kautta.

Toimivassa yhteistyössä on tärkeää tulla kuulluksi. Vaskivuoren arviointitoimintaryhmässä on huomattu, miten monissa asioissa opettajat ja opiskelijat ovat samaa mieltä. Opiskelijat ovat kokeneet palkitsevana sen, kuinka useista oppiaineista ja eri näkökulmista on noussut uusia ideoita arvioinnin kehittämiseen. Opiskelijat ovat olleet tasavertaisia ideoinnin osapuolia. Konkreettista yhteiskehittämistä tehtiin viime keväänä myös Ideapakka-menetelmäkorttien kanssa. Niitä muokattiin lukiolaisille oppimisen aikaiseen arviointiin: ”En tiennyt, että tällaistakin tehdään. Palautetta ei koskaan saa liikaa.”

Näillä periaatteilla toimiva opettajien ja opiskelijoiden yhteiskehittelyn ryhmä lukioon

  • avoin, iloinen, luottamuksen ilmapiiri
  • sopivan kokoinen ryhmä, ei liian iso
  • eri aineryhmien opettajia
  • kaikilla mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön
  • ei liian kuormittavaa, 1-2 tuntia kuussa
  • säännöllisyys ja selkeys
  • konkreettisia tehtäviä, ei liian suuria
  • hallinnon sitoutuminen
  • vaikuttavuus ja mielekkyys

181404 oph rahoittaa rgb

Kategoria SeOppi-artikkelit
tiistai, 16 toukokuu 2017 12:52

eOppimiskeskus 15 vuotta digioppimisen polulla

SeOppi 1|2017

pdf | Slideshare

Teksti: Kaisa Honkonen

Suomen eOppimiskeskus ry:n toiminnan 15. juhlavuosi etenee vilkkaan toiminnan pyörteissä. Erilaiset oppimista tukevat kehityshankkeemme ja verkostomme avaavat jatkuvasti erilaisia näkökulmia organisaatioiden, kouluttajien, opettajien ja oppijoiden arkeen.

eOppiminen – verkko-oppiminen – digitaalinen oppiminen – kaikki tämä on 15 vuoden aikana sulautunut oppimiseksi. Tilanteen ja oppijoiden mukaan valitaan menetelmät, aineistot, välineet ja tilat.

Tehokkuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta verkkovälitteinen opetus/ohjaus tai mentorointi voi olla paras väline, mutta kaikkiin tilanteisiin verkko ei välttämättä tarjoa optimaalista ratkaisua. Ihmiset edelleen tarvitset toisiaan, välitöntä vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Ilmeitä ja eleitä, joista pystyy määrittämään kuka on aikeissa seuraavaksi puhua, niitä pieniä niiskauksia ja tuhahduksia, jotka tekevät keskustelusta aidon ja lisäävät ymmärrystä toisen viestistä.

Katri Saarikiven artikkelissa “Mitä jos empatia olisi tärkein työtaito?” pohditaan, mihin ihmistä tarvitaan robottien ja koneiden maailmassa. Mitä ihminen voi tuoda maailmaan, jossa algoritmit määrittävät toiminnan? Hänen mukaansa tarvitaan ymmärrystä ihmisestä. Empatia antaa keinot asettua toisen asemaan ja samaistua toisen tunteeseen. Mitä paremmat empatiataidot meillä on, sitä varmemmin pystymme tulevaisuuden työelämässä toimimaan. (Katri Saarikivi puhui työelämäoppimisesta eOppimiskeskuksen neuvottelukunnan avoimessa juhlakokouksessa 16.3.2017).

Olemme saaneet useissa kansainvälisen huippuosaajan puheenvuorossa kuulla, että tulevaisuuden tärkein taito ei niinkään ole vastata, vaan kysyä. Lontoon BETT-messuilla tänä vuonna neurologian tohtori Beau Lotto esitteli tutkimustaan luovuuden synnystä. Siitä, että luovuus syntyy tilanteissa, joissa katsomme olemassa olevaa asiaa eri näkökulmasta, eri ulottuvuudesta. Matka paikasta A paikkaan B ei ole lineaarinen, emmekä voi tietää kuinka monta askelta matkalla kuluu.

eOppimiskeskuksen 15 vuotisen taipaleen aikana on kohtautettu ihmisiä ja rakennettu verkostoja, joissa on ollut pakko katsoa asioita eri näkökulmista ja ulottuvuuksista - opettajan, yrityksen ja oppijan näkökulmista, peagogiikan ja tekniikan näkökulmista – tottuneen käyttäjän ja aloittelijan näkökulmista.

Mikkelissä Ihminen+-seminaarissa tohtori Koert van Mensvoort antoi opettajille neuvon, “opettakaa lapset unelmoimaan tulevaisuus, seuraavaksi he tekevät sen”.

eOppimiskeskuksen toiminnan kivijalkana on aina ollut yhdessä tekeminen, vertaisoppiminen ja jakamisen kulttuuri erilaisissa verkostoissa. Tulevaisuudessa ja jo tänään tarvitsemme entistä enemmän toisiamme mahdollistaaksemme asioiden testaamisen käytännössä ja saatujen oppien jaon uusien kokeilujen pohjaksi. Lasten lisäksi myös aikuisten täytyy unelmoida ja uskaltautua etsimään erilaisia ja uskaltautua etsimään uusia uuden oppimisen tapoja ja tekemään asiat toisin. Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme niin tänä juhlavuotenamme kuin tulevina. Tiedotuskanavina verkostojemme lisäksi www.eoppimiskeskus.fi sekä sosiaalisen median kanavat Facebook, LinkedIn, Twitter.

Linkkejä

Koert van Mensvoort: www.mensvoort.com
Beau Lotto: http://beaulotto.com
Katri Saarikivi: https://medium.com/@katrisaarikivi
Optisia harhoja: www.labofmisfits.com/​articles/​illusionsoflight.asp

Kategoria SeOppi-artikkelit

SeOppi 1|2016
pdf | Slideshare

Teksti: Kaisa Honkonen, Otavan Opisto

BittiOpet sprinttaavat Mikkeliin TVT-strategian

tvt tunnus moniva êrinen 1Mikkelin kaupungin opetustoimen TVT-strategiaa rakennetaan ketterällä kokeiluihin perustuvalla menetelmällä. Kaupunki sai rahoituksen strategiatyölle OPH:n keväällä 2015 tulleesta ylimääräisestä erityisavustuksesta. Hankkeeseen osallistuu strategiatyöryhmän lisäksi 44 opettajaa Mikkelin kouluista.

Syksyllä 2015 strategiatyöryhmä kokoontui tunnistamaan opetuksen kehittämisen ja uusien OPSien näkökulmasta tärkeimmät teemat, joista haluttiin saada kokemuksia ja nähdä millaisia vaikutuksia niillä olisi olemassa olevaan osaamiseen, laitteistoon, infrastruktuuriin ja tuen tarpeeseen.

Ensimmäisiksi testattaviksi teemoiksi valittiin

  • ketterät opetusmenetelmät,
  • liikkuva oppiminen,
  • robotiikka ja koodaus sekä
  • 3D-tulostaminen.

Teemat esiteltiin opettajille ja yhdessä mietittiin mahdollisuuksia, käyttökohteita ja tämän hetkistä osaamistilannetta. Osa oli testannut mm. robotteja, mutta vain harva oli käyttänyt niitä oppilaiden kanssa.

Sprinttien tavoitteena oli nopeasti tarttua toimeen ja testata mitä tapahtuu. Kaikille järjestettiin syventävät asiantuntijawebinaarit, joiden tavoitteena oli antaa perustiedot mistä on kyse ja kuinka lähteä liikenteeseen. Osa ilmoittautui mukaan Koodiaapisen MOOCiin vahvistamaan osaamistaan.

Ensimmäiset sprintit toivat huimia kokemuksia. Saatiin robotti-aamunavauksia, koodattuja joulujuhlaesityksiä, 3D-tulostettuja luokkasormuksia ja EduScrummattuja kansanterveysprojekteja ja avaruustutkimuksia.

Kokemusten perusteella sprintattavaksi lisättiin pelillistäminen liikkuva oppiminen ja kulttuuriperintö -teemaan.

Nyt kevään aikana kokeiluja jatketaan ja syvennetään ymmärrystä tarpeista. Strategia paalutetaan näille kokemuksille syksyllä 2016.

Open vinkit

Koodaus ja robotiikka

“Opetuskokeilu oli mukavaa! Opin mitä ennakkokäsityksiä oppilailla on robotiikasta ja ohjelmoinnista, ja että robottien kanssa työskentely on suurimmalle osalle luontevaa toimintaa, jonka yhteyteen on hyvä rakentaa uuden asian oppimista.“

3D-tulostaminen

“Käsittelisin oppilaiden kanssa muotoilua yms. asioita enemmän. Muille sprintin tekijöille neuvoisin varaamaan tarpeeksi aikaa ja asiantuntijat mukaan. On hyvä, että paikalla on joku, jolle asia on tuttua.”

Liikkuva oppiminen

“Ohjeiden on oltava selkeät ja tehtävät helposti arvioitavissa.”

“Pienten oppilaiden kanssa on hyvä kävellä pelialue etukäteen kartta kädessä.”

Ketterät opetusmenetelmät

“Suurin osa ryhmänjohtajista otti tehtävänsä vakavasti ja toimi hienosti ryhmänsä ohjaajana. Ryhmäläiset kääntyivät ensin oman ryhmänjohtajansa puoleen ongelmatilanteissa ja ryhmänjohtaja tuli hakemaan opelta apua tarvittaessa.”

“Tärkeää on hyvä etukäteisvalmistelu, tarkka ryhmäjako, paljon käsikirjastoa esille ja aikaa projektiin. Pienille open on hyvä laatia kysymykset.”

131274 oph hankelogo

Kategoria SeOppi-artikkelit
perjantai, 22 huhtikuu 2016 09:23

Tutustu kevään SeOppi-lehteen

SeOppi 2016 01 Sivu 01 185x261Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti SeOppi on ilmestynyt. Mukana artikkeleita mm. seuraavista aiheista:

  • Olli-Pekka Heinonen: eEemeli-kilpailun raadin puheenjohtajan tervehdys
  • Pekka Peura & Markus Humaloja: Tietotekniikan hyödyntäminen yksilöllisen oppimisen opetusmallissa
  • Kari A. Hintikka: Koulun digiloikkaan monta reittiä
  • Poluttamo: Visuaalinen OPS helpottaa omien tavoitteiden asettamista ja oman oppimispolun hahmottamista
  • Raija Meriläinen & Minna Taivassalo: Osaamisen todentaminen yksilön ja työelämän yhteinen etu?
  • Pekka Qvist: Koodaustaidot kuntoon pelillisyyden keinoin
  • Matti Aarnio: Digitalisaatio ja oppiminen - miten välttää pinnallinen koheltaminen?
  • IDEC2016: Uusi suomalainen koulu osallistaa lapset
  • Anne Rongas: Omien videoiden tekeminen oppimisen tukena - hupiako vain?
  • Kaisa Honkonen: BittiOpet sprinttaavat Mikkeliin TVT-strategian

Lehden yhteydessä julkaistiin ITK2016-konferenssin näyttelyjulkaisu. Julkaisua painettiin 5 000 kappaletta.

Lehti on luettavissa sähköisessä muodossa pdf-versiona sekä SlideShare-palvelussa.

Lisätietoja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
http://eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi
http://eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/seoppi/ilmestyneet-lehdet