Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin

torstai, 04 huhtikuu 2019 10:06

SeOppi 1/2019

pdf | SlideShare

Teksti: Kaisa Honkonen, Leena Vainio ja Hannu Halonen, Digituikku-hanke

Digitaalisuus tuo monia haasteita oppilaitosjohdolle. Omaa osaamista on kehitettävä ja samalla pidettävä huolta siitä, että opetushenkilöstön osaaminen on ajan tasalla, työn kuormittavuus ei ylitä jaksamisen rajoja, oppilaat saavat parasta mahdollista opetusta ja oppimisympäristöt ovat toimivat ja ajankohtaiset. Taloudelliset resurssit ovat rajalliset ja niitä olisi allokoitava oikein. Olemassa olevien toimintamallien arviointiin ja menetelmien kehittämiseen on arjen keskellä hyvin vähän aikaa.

Kehittämisen tueksi on tietoa toiminnasta monessa lähteessä. Digituikku-hankkeessa mietimme oppilaitosjohdon kanssa mistä dataa kertyy, mihin se päätyy, kuka sitä käyttää ja millä tavoin. Tiedonpuun oksille ripustettujen post-it-lappujen määrä yllätti kaikki. Kyllä se tiedettiin, että kyselyjä on paljon – joka kuukaudelle useampi – mutta näin monta. Dataa siis on, mutta sitä ei pysty yhdistämään, ei edes oman oppilaitoksen tasolla.

Analyysin tekeminen pirstaleisesta eri puolilta kerätystä datasta vaatii sekä uudenlaisia teknisiä taitoja että tietämystä. Oppimisanalytiikan myötä analyysiosaaminen nousee entistä suurempaan arvoon. Tilasto ei koskaan kerro koko totuutta ja datan visualisoinnit rajaavat aina jotain ulos. Pitkälle menevien päätösten takana täytyy olla tarkempia tilannekatsauksia Digituiketta johtamiseen ja hyvinvointiin ja oppijan täytyy tulla kuulluksi ennen kuin yksilökohtaisia päätelmiä tehdään.

Analytiikan ja datan käyttö ei liity pelkästään opiskelijoihin. Oppimisanalytiikan avulla voidaan opetusta kehittää myös pedagogisesti. Millainen sähköinen aineisto motivoi vuorovaikutukseen, mitkä kokonaisuudet ovat oppijoille haasteellisia ja miten erilaisissa tilanteissa ohjausmenetelmät toimivat. Datalla usein mitataan tehokkuutta, mutta sillä voisi myös rakentaa skenaarioita, miten toimia eri tilanteissa. Pitkäkestoisessa seurannassa pystyttäisiin selvittämään miten esim. oppilashuoltoryhmän toiminta on vaikuttanut oppijan opinpolkuun, millaisia käänteitä matkalla on ollut ja miten tukimuodot ovat toimineet.

Kehitystyön, opettamisen, oppimisen ja yleensäkin työnteon pohjana on hyvinvointi. Oma elämänhallinta, tavoitteet, motivaatio ja asenteet edesauttavat jaksamista jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työn kuormittavuuden hallinta vaatii yhteistyötä
esimiesten, työyhteisön ja terveyshuollon kesken. Pienetkin tauot, oman lempimusiikin kuuntelu, luonnon ääressä kulkeminen tai työtovereiden kanssa rupattelu laskevat stressitasoja ja lataavat akkuja. Niinkin pieni asia, kuin luontokuvien katselu, alentaa tutkitusti
stressitasoa. Liikkumisessa on hyvä muistaa, että liikunnan tarkoitus on pitää meidät toimintakykyisinä ja huoltaa kehoa ja korvien väliä, ei kuormittaa entisestään.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy viemään muutokset läpi. Muutoksiin tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja uusien toimintatapojen vakiinnuttamista. Hyvin suunniteltu digitaalisuuden hyödyntäminen helpottaa arjen askareissa, antaa aikaa inhimilliselle läsnäololle ja toistemme kohtaamiselle.

Aineistot: www.vuorovoima.fi
Hyvinvointi: bit.ly/digituikku_webinaarit

Lue lisää: Oppimisanalytiikan askeleet kouluissa

181404 oph rahoittaa rgb

Luettu 861 kertaa Viimeksi muokattu torstai, 04 huhtikuu 2019 10:16